1934

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1934 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Kannonkosken kunta perustettiin.
1. tammikuuta – Suomen ensimmäinen kuntaliitos: Kyyrölän kunta liitettiin Muolaan kuntaan.
1. tammikuuta – Saksassa astui voimaan sterilisaatiolaki, jonka mukaan ”perinnöllisistä sairauksista kärsivät” ihmiset voitiin steriloida oikeuden päätöksellä myös vastoin heidän omaa tahtoaan. Varsinkin Saksan katolinen kirkko arvosteli lakia voimakkaasti.
1. tammikuuta − Alkoholiliike poisti myynnistä 35-prosenttisen Karhuviinan sen ehdittyä olla saatavilla vain vajaat puoli vuotta.
24. tammikuuta – Helsinkiläinen insinööri Lothar Westrén-Doll otti ensimmäisenä suomalaisena osaa Monte Carlo -ralliin Chrysler-autolla. Hän sijoittui 111 perille päässeen joukossa 59:nneksi.
28. tammikuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud vahvisti lain Kasvatusopillisen korkeakoulun perustamisesta Jyväskylään. Korkeakoulu korvasi vuodesta 1863 toimineen, kansakoulunopettajia valmistaneen Jyväskylän seminaarin. Viimeinen seminaaria käynyt ikäluokka valmistui vuonna 1937^[1].
12. helmikuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 17. puoluekokous valitsi Josif Stalinin, Vjatšeslav Molotovin, Lazar Kaganovitšin, Kliment Vorošilovin ja Mihail Kalininin puolueen keskuskomitean jäseniksi.
17. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Italia antoivat julistuksen, jolla ne takasivat Itävallan puolueettomuuden.
17. helmikuuta – Belgian kuningas Albert I sai surmansa kiipeilyonnettomuudessa pudottuaan kallion huipulta rotkoon Marche-les-Damesin vuorella Namurin lähellä.
22. helmikuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä Mäntsälän kapinajutussa. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola ja kenraalimajuri K. M. Wallenius tuomittiin kumpikin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen, 30 muuta johtomiestä eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
23. helmikuuta – Leopold III kruunattiin belgialaisten kuninkaaksi.
25. helmikuuta − Kaikki Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen virkailijat vannoivat uskollisuudenvalan Adolf Hitlerille.
1. maaliskuuta − Pu Yi kruunattiin Japanin nukkevaltion Mantšukuon keisariksi.^[2]
8. maaliskuuta – Ruotsin prinssi Sigvard, Uplannin herttua, menetti kuninkaalliset arvonimensä avioliiton vuoksi.
12. maaliskuuta – Viron valtionvanhin Konstantin Päts julisti maahan poikkeustilan ja hajotti parlamentin. Viron rintamamiesten liitto lakkautettiin ja sen johtajia pidätettiin. Kenraali Johan Laidoner nimitettiin Viron puolustusjoukkojen ylipäälliköksi ja sisäisen turvallisuuden päälliköksi.
12. maaliskuuta – Pitkärannan–Läskelän rautatie vihittiin käyttöön Laatokan Karjalassa.^[3]
20. maaliskuuta – Kaikki natsi-Saksan poliisijoukot asetettiin Heinrich Himmlerin alaisuuteen.

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Bonnie ja Clyde surmasivat kaksi poliisia Texasin Grapevinessä.
1. huhtikuuta − Suomen puolustusvoimien liikekannallepano kriisitilanteissa muodostettiin ns. aluejärjestelmän pohjalle.
2. huhtikuuta − Saksaan perustettiin kansantuomioistuimet käsittelemään maanpetosjuttuja.
5. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”puserolaki”, jolla kiellettiin huomiota herättävien poliittisten tunnusmerkkien käyttö julkisissa tilaisuuksissa.
7. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen voimassaoloa jatkettiin vuoden 1945 loppuun saakka.
7. huhtikuuta – Norjassa Tafjordenin vuonossa tapahtuneessa maanvyörymän aiheuttamassa tsunamissa kuoli 41 ihmistä.^[4]
14. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”kiihotuslaki”, jolla pyrittiin estämään valtiolle ja yhteiskunnalle vaarallinen kiihotus.
27. huhtikuuta – Suomessa annettiin määräys, jonka mukaan poliittiset järjestöt ja yhdistykset eivät saaneet ilman sisäministeriön lupaa käyttää tilaisuuksissaan muita kuin Suomen lippua.
9. toukokuuta – Lieksan kirkonkylän tulipalossa tuhoutui noin 70 puurakennusta ja lähes 200 ihmistä jäi kodittomiksi.
11. toukokuuta – Kannuksen kirkonkylässä kevätmyrskyn lietsoma tulipalo tuhosi 150 rakennusta ja 350 ihmistä menetti kotinsa. ^[5]
15. toukokuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö tarjosi 25 000 dollarin palkkion John Dillingeristä.
15. toukokuuta – Kaikki Saksan teatterit asetettiin propagandaministeriön valvontaan.
15. toukokuuta – Latvian pääministeri Kārlis Ulmanis hajotti parlamentin ja ryhtyi diktaattoriksi.
15. toukokuuta – Höyrylaiva Louhi kaatui ja upposi Kallavedellä Leppävirralla, 34 ihmistä hukkui.
25. toukokuuta – Suomessa määrättiin, etteivät valtio- tai maanpetoksesta taikka valtiopetoksen valmistelusta tuomitut saaneet asettua ehdolle eduskunta- tai kunnallisvaaleissa kuuden vuoden kuluessa rangaistuksen kärsimisestä.
23. toukokuuta – Texas Rangers -poliisit ampuivat pankkiryöstäjät Bonnien ja Clyden Black Lakessa Louisianassa.
24. toukokuuta – Tomáš Masaryk valittiin uudelleen Tšekkoslovakian presidentiksi.
3. kesäkuuta – Suomen nopein pikajuna "lentävä tamperelainen" aloitti liikennöinnin Helsingin ja Tampereen välillä. Matka-aika oli 2 tuntia 46 minuuttia, tavallinen pikajuna käytti samaan matkaan 4 tuntia ja postijuna 4 tuntia 45 minuuttia. Juna oli liikenteessä vain kesän ajan ja siinä oli viisi vaunua.^[6]
7. kesäkuuta – Ocotepequen kaupunki tuhoutui hurrikaanin aiheuttamissa mutavyöryissä ja tulvissa Hondurasin pohjoisosassa, kuolleita oli noin 10 000.
9. kesäkuuta – Walt Disneyn tuottama lyhyt piirroselokuva Viisas Kana Kananen sai ensiesityksensä. Kyseessä oli Aku Ankan ensiesiintyminen.
12. kesäkuuta – Bulgariassa kiellettiin poliittiset puolueet.
14. kesäkuuta − Saksa ilmoitti lopettavansa ulkomaisten velkojensa maksamisen.
14. kesäkuuta − Adolf Hitler ja Benito Mussolini tapasivat ensimmäistä kertaa Venetsiassa jonne Hitler saapui lentokoneella pari päivää kestäneelle vierailulle. Heidän Itävaltaa koskeneet neuvottelunsa päättyivät tuloksetta sillä Mussolini ei suostunut hyväksymään Itävallan liittämistä Saksaan.
14. kesäkuuta − Neuvostoliiton Helsingin lähetystössä Bulevardin varrella tapahtui ampumavälikohtaus kun suurlähettiläs Boris Steinin puheille pyrkinyt Suomessa asunut Englannin kansalainen Herman William Brown ampui revolverilla kahta vahtimestaria. Ampuja ja vahtimestarit haavoittuivat välikohtauksessa. Attentaatin syynä olivat poliittiset seikat.^[7]
22. kesäkuuta – Suomen valtio ja englantilainen The Mond Nickel Company Ltd -toiminimi tekivät sopimuksen Petsamon nikkelivarojen käytöstä.^[8]
24. kesäkuuta – Neljä ihmistä hukkui juhannusyönä Saimaalla Joutsenon vesillä Lammassaaren tienoilla kun kuusihenkisen seurueen soutuvene kaatui heidän ollessaan palaamassa Pellisenrannan kokkojuhlilta. Kaksi seurueesta saatiin pelastettua paikalle tulleeseen hinaajaan.^[9]
25. kesäkuuta – Oy Suomen Yleisradio Ab perustettiin. Uusi yhtiö jatkoi vuonna 1926 perustetun radioyhtiön toimintaa ja sai käyttöönsä valtion omistamat radioasemat. Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1945 Oy Yleisradio Ab:ksi.
27. kesäkuuta – Jemenin emiiri ja Saudi-Arabian ibn Sa’ud solmivat rauhansopimuksen.
30. kesäkuuta – Hitler surmautti ”pitkien puukkojen yönä” poliittisia vastustajiaan kansallissosialistisessa puolueessa ja SA:ssa. Surmattujen joukossa olivat muun muassa SA:n johtaja Ernst Röhm, Gregor Strasser, Gustav Ritter von Kahr, kenraali Kurt von Schleicher ja Edgar Jung.

Heinäkuu–syyskuu

9. heinäkuuta – Heinrich Himmler ryhtyi henkilökohtaisesti johtamaan Saksan keskitysleirejä.
11. heinäkuuta – Voimakas trombi riehui Kiuruvedellä ja vaati yhden kuolonuhrin.
22. heinäkuuta – FBI ampui John Dillingerin, ”Yhteiskunnan vihollisen nro. 1” Chicagon ulkopuolella Biograph-teatterissa.
25. heinäkuuta – Itävallan natsit surmasivat kansleri Engelbert Dollfussin vallankaappausyrityksessä.
30. heinäkuuta – Kurt von Schuschnigg nimitettiin Itävallan uudeksi liittokansleriksi.
2. elokuuta – Adolf Hitleristä tuli Führer hänen yhdistettyään kanslerin ja presidentin virat presidentti Paul von Hindenburgin kuoltua.
4. elokuuta – Neuvostoliitto ja Bulgaria solmivat diplomaattisuhteet.
9. elokuuta – Marsalkka Tšiang Kai-šek ryhtyi johtamaan Kiinan hallituksen joukkoja taistelussa kapinallisia kommunisteja vastaan.
18. elokuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud matkusti yksityisluonteiselle vierailulle Viroon.
19. elokuuta – Saksassa järjestettiin kansanäänestys Hitlerin asemasta. Presidentin ja liittokanslerin virat yhdistettiin, ja Hitleriä kutsuttiin jatkossa ”johtajaksi ja valtakunnankansleriksi”. Äänestystä oli edeltänyt voimakas propagandakampanja.
5. syyskuuta – Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) viidennet puoluepäivät avattiin Nürnbergissä. Hitler julisti kansallissosialismin tulevan hallitsemaan Saksaa ainakin tuhat vuotta.^[10] Puoluepäivistä kuvattiin Leni Riefenstahlin ohjaama propagandistinen dokumenttielokuva Tahdon riemuvoitto, jonka ensi-ilta oli maaliskuussa 1935.
5. syyskuuta – Helsingin Jätkäsaaressa tuhoutui tulipalossa Länsisataman Puutavara Oy:n höyläämö ja lautavarastot sekä Tilgman Oy:n paperivarasto. Vahingot nousivat lähes miljoonaan markkaan.^[11]
6. syyskuuta – Kouvolan kauppalan keskustassa tuhoutui neljä asuinrakennusta tulipalossa. Rakennuksissa sijaitsi muun muassa matkustajakoti ja maidonmyyntiosuuskunnan vastaanottolaitos.^[12]
8. syyskuuta – Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin Yhdysvalloista Pirkanmaan Vesilahdelle
8. syyskuuta − Suomalainen 20-vuotias neiti Ester Toivonen valittiin Miss Euroopaksi Hastingsissa Isossa-Britanniassa.
8. syyskuuta – Kuuban Havannan ja New Yorkin välillä liikennöinyt matkustajalaiva S/S Morro Castle syttyi tuleen New Jerseyn rannikon edustalla. Onnettomuudessa kuoli 137 matkustajaa ja miehistön jäsentä.
19. syyskuuta – Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon.
26. syyskuuta – Afganistan liittyi Kansainliittoon.
26. syyskuuta – Cunard Linen matkustajalaiva RMS Queen Mary laskettiin vesille John Brown and Companyn telakalla Clydebankissa Skotlannissa. Laiva teki neitsytmatkansa toukokuussa 1936.
28. syyskuuta – Joroisten kirkonkylässä tuhoutui kuusi rakennusta tulipalossa.^[13]
29. syyskuuta – Viipurin maakunta-arkiston rakennus vihittiin käyttöön Viipurin Tervaniemessä. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg.^[14]

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Lappeenrannan–Vuoksenniskan rata avattiin liikenteelle. 45 kilometriä pitkän radan rakentaminen alkoi heinäkuussa 1931 ja rataa varten rakennettiin 75 metrin pituinen rautatiesilta Saimaan kanavan yli ja Mansikkakosken ratasilta Vuoksen yli. ^[15]
2. lokakuuta – Taifuuni tuhosi Osakassa ja Kiotossa riisisadon, 1 660 kuollutta.
6. lokakuuta – Katalonian separatistit kapinoivat.
9. lokakuuta – Jugoslavian kuningas Aleksanteri I ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou murhattiin kuninkaan vieraillessa Marseillessa.
10. lokakuuta – Kirjailija Aleksis Kiven syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.
16. lokakuuta – Kiinan kommunistien ”Pitkä marssi” alkoi.
21. lokakuuta – Suomen Yleisradio Oy:n uuden Radiotalon tupaantuliaisia vietettiin Fabianinkadulla.
22. lokakuuta – de Havilland DH.88 Comet-koneella lentäneet englantilaiset C. W. A. Scott ja Tom Campbell Black voittivat Suffolkista Englannista Melbourneen Australiaan lennetyn MacRobertson Air Race-lentokilpailun käyttäen 18 223 kilometrin matkaan aikaa 2 päivää 22 tuntia ja 25 minuuttia. Kilpailu järjestettiin osana Melbournen kaupungin satavuotisjuhlia.
6. marraskuuta – Etsivä keskuspoliisi vangitsi SKP:n jäsenet Toivo Antikaisen ja Yrjö Leinon Oitbackan kansakoululla Kirkkonummella.
11. marraskuuta – Risto Orkon ohjaama elokuva Siltalan pehtoori sai ensiesityksensä. Päärooleissa olivat muiden muassa Jalmari Rinne, Uuno Laakso, Hanna Taini ja Elna Hellman.
13. marraskuuta – Italian hallitus määräsi kaikki opettajat pitämään sotilas- tai puolueen univormua luokan edessä.
13. marraskuuta − Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia, taivutetusta puusta valmistettuja huonekaluja esiteltiin suomalaisen huonekaluteollisuuden näyttelyssä Lontoossa. Artek-yhtiö perustettiin vuoden 1935 puolella markkinoimaan Aallon huonekaluja.
18. marraskuuta − Fasisteja 16 maasta osallistui salaiseen konferenssiin Sveitsin Montreux’ssä.
27. marraskuuta – Bolivian presidentti Daniel Salamanca syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa. Taustalla oli Bolivian kannalta huonosti sujunut Chacon sota.
1. joulukuuta – Neuvostoliiton politbyroon jäsen Sergei Kirov ammuttiin kommunistipuolueen päämajassa Leningradissa. Murha tapahtui mahdollisesti Stalinin käskystä ja se aloitti Stalinin vainot.
4. joulukuuta – Saksalainen kapellimestari Wilhelm Furtwängler erotettiin kaikista viroistaan, koska hän oli puolustanut natsien epäsuosioon joutunutta ja maanpakoon lähtenyttä säveltäjä Paul Hindemithiä.
6. joulukuuta – Suomessa itsenäisyyspäivä oli ensimmäistä kertaa virallinen liputuspäivä.
14. joulukuuta – Naiset saivat äänioikeuden Turkissa.
19. joulukuuta – Espanjan parlamentti peruutti Katalonian autonomisen aseman määräämättömäksi ajaksi.
29. joulukuuta – Japani irtisanoutui vuoden 1922 Washingtonin laivastosopimuksesta ja Lontoon 1930 laivastosopimuksesta.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Ensio Suominen, suomalainen lavastaja (k. 2003)
3. tammikuuta – Nadia Lutfi, egyptiläinen näyttelijä (k. 2020)
4. tammikuuta – Rudolf Schuster, Slovakian presidentti 1999–2004
6. tammikuuta – Anneli Kivitie, suomalainen kansanedustaja (k. 2004)
6. tammikuuta – Reijo Norio, suomalainen lastentautien ja perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri (k. 2023)
7. tammikuuta – Juhani Linnovaara, suomalainen taidemaalari (k. 2022)
7. tammikuuta – Tassos Papadopoulos, Kyproksen presidentti (k. 2008)
8. tammikuuta – Jacques Anquetil, ranskalainen pyöräilijä (k. 1987)
8. tammikuuta – Alexandra Ripley, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2004)
10. tammikuuta – Leonid Kravtšuk, Ukrainan ensimmäinen presidentti 1991–1994 (k. 2022)
11. tammikuuta – Jean Chrétien, Kanadan pääministeri
12. tammikuuta – Göran J. Ehrnrooth, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja vuorineuvos
14. tammikuuta – Marek Hlasko, puolalainen kirjailija (k. 1969)
14. tammikuuta – Alberto Rodriguez Larreta, argentiinalainen autourheilija (k. 1977)
15. tammikuuta – Mário de Araújo Cabral, portugalilainen autourheilija (k. 2020)
17. tammikuuta – Donald Cammell, skotlantilainen elokuvaohjaaja (k. 1996)
20. tammikuuta – Tom Baker, brittiläinen näyttelijä
20. tammikuuta – Giorgio Bassi, italialainen autourheilija
22. tammikuuta – Bill Bixby, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1993)
27. tammikuuta – Édith Cresson, Ranskan pääministeri 1991–1992
30. tammikuuta – Giovanni Battista Re, italialainen kardinaali

2. helmikuuta – Bosse Larsson, ruotsalainen televisiojuontaja (k. 2015)
4. helmikuuta – Jouko Linjama, suomalainen säveltäjä (k. 2022)
5. helmikuuta – Henry Louis Aaron (”Hank Aaron”), yhdysvaltalainen baseball-pelaaja (k. 2021)
7. helmikuuta – Edward Fenech Adami, Maltan presidentti 2004–2009
7. helmikuuta – King Curtis, yhdysvaltalainen tenorisaksofonisti (k. 1971)
11. helmikuuta – Manuel Noriega, panamalainen kenraali ja Panaman diktaattori (k. 2017)
11. helmikuuta – Mary Quant, englantilainen muotisuunnittelija (minihameen ”keksijä”) (k. 2023)
11. helmikuuta – John Surtees, brittiläinen ratamoottoripyöräilijä ja Formula 1 -kuljettaja (k. 2017)
12. helmikuuta – Anne O. Krueger, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (Maailmanpankin pääekonomisti 1982–1986)
12. helmikuuta – Bill Russell, yhdysvaltalainen koripalloilija (k. 2022)
13. helmikuuta – George Segal, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
15. helmikuuta – Niklaus Wirth, sveitsiläinen tietojenkäsittelyteoreetikko (Pascal) (k. 2024)
17. helmikuuta – Alan Bates, brittiläinen näyttelijä (k. 2003)
17. helmikuuta – Barry Humphries, australialainen koomikko (”Dame Edna Everage”) (k. 2023)
18. helmikuuta – Arve Johnsen, norjalainen yritysjohtaja (k. 2023)
18. helmikuuta – Paco Rabanne, espanjalais-ranskalainen arkkitehti ja muotisuunnittelija (k. 2023)
20. helmikuuta – Bobby Unser, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (k. 2021)
21. helmikuuta – Rue McClanahan, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
22. helmikuuta – Paavo Pohjola, suomalainen viulisti
23. helmikuuta – Keijo Korhonen, suomalainen historantutkija, poliitikko ja ministeri (k. 2022)
24. helmikuuta – Bettino Craxi, Italian pääministeri (k. 2000)
24. helmikuuta – Bingu wa Mutharika, Malawin presidentti (k. 2012)
24. helmikuuta – George Ryan, yhdysvaltalainen poliitikko

4. maaliskuuta – Mario Davidovsky, argentiinalainen säveltäjä (k. 2019)
4. maaliskuuta – Laila Halme, suomalainen muusikko (k. 2021)
5. maaliskuuta – Daniel Kahneman, vuoden 2002 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut israelilais-yhdysvaltalainen psykologi (k. 2024)
8. maaliskuuta – Christian Wolff, yhdysvaltalainen säveltäjä
9. maaliskuuta – Juri Gagarin, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen ihminen avaruudessa) (k. 1968)
14. maaliskuuta – Eugene Cernan, yhdysvaltalainen astronautti (viimeinen Kuussa käynyt ihminen) (k. 2017)
14. maaliskuuta – Dionigi Tettamanzi, kardinaali ja Milanon arkkipiispa (k. 2017)
18. maaliskuuta – Adolf Merckle, saksalainen suuryrittäjä (k. 2009)
22. maaliskuuta – Orrin Hatch, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja senaattori (k. 2022)
26. maaliskuuta – Alan Arkin, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Little Miss Sunshine) (k. 2023)
27. maaliskuuta – István Csurka, unkarilainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko (k. 2012)
30. maaliskuuta – Hans Hollein, itävaltalainen arkkitehti ja muotoilija (k. 2014)
31. maaliskuuta – Richard Chamberlain, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. maaliskuuta – Shirley Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. maaliskuuta – Carlo Rubbia, vuoden 1984 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialainen fyysikko

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Paul Joseph Cohen, yhdysvaltalainen matemaatikko (k. 2007)
3. huhtikuuta – Jane Goodall, englantilainen kädellisten tutkija, eläinten käyttäytymistieteilijä ja antropologi
5. huhtikuuta – Roman Herzog, Saksan liittopresidentti (1994–1999) (k. 2017)
5. huhtikuuta – Frank Gorshin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2005)
11. huhtikuuta – Norma Beecroft, kanadalainen säveltäjä
12. huhtikuuta – Anselm Hollo, amerikansuomalainen runoilija ja kääntäjä (k. 2013)
13. huhtikuuta – Matti Rossi, suomalainen kirjailija, ilmiantaja ja kommunisti (k. 2017)
16. huhtikuuta – Victor José Arriagada Rios (”Vicar”), chileläinen sarjakuvapiirtäjä (k. 2012)
18. huhtikuuta – James Drury, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2020)
19. huhtikuuta – Karl Hjortnæs, tanskalainen poliitikko
19. huhtikuuta – Jean Ziegler, sveitsiläinen sosiologi ja poliitikko
21. huhtikuuta – Gloria Richard, kanadalainen oopperalaulaja
23. huhtikuuta – Pentti Harjumaa, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2022)
24. huhtikuuta – Shirley MacLaine, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja kirjailija (Hellyyden ehdoilla)
25. huhtikuuta – Pertti Ehrnrooth, suomalainen opettaja ja kirjailija (k. 2023)
29. huhtikuuta – Pedro Pires, Kap Verden presidentti
29. huhtikuuta – Otis Rush, yhdysvaltalainen blues-kitaristi (k. 2018)
30. huhtikuuta – Armas Hursti, suomalainen kuvataiteilija ja taidegraafikko (k. 2017)
30. huhtikuuta – Anssi Kukkonen, suomalainen urheilutoimittaja ja selostaja

2. toukokuuta – Olle Adolphson, ruotsalainen säveltäjä, laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (k. 2004)
3. toukokuuta – Jahn Otto Johansen, norjalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2018)
3. toukokuuta – Georges Moustaki, ranskalainen chansonsäveltäjä ja laulaja (k. 2013)
9. toukokuuta – Alan Bennett, englantilainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, näyttelijä ja kirjailija
13. toukokuuta – Paddy Driver, eteläafrikkalainen moottoripyöräilijä ja kilpa-ajaja
14. toukokuuta – Siân Phillips, brittiläinen näyttelijä
21. toukokuuta – Bengt I. Samuelsson, vuoden 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen biokemisti (k. 2024)
23. toukokuuta – Robert Moog, yhdysvaltalainen elektronisen musiikin uranuurtaja (Moog-syntetisaattori) (k. 2005)
27. toukokuuta – Harlan Ellison, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (k. 2018)
28. toukokuuta – Dionnen viitoset, kanadalaiset maailman ensimmäiset vauvaiästä elossa selvinneet viitoset:
- Yvonne Dionne (k. 2001)
- Annette Allard, o.s. Dionne
- Cécile Langlois, o.s. Dionne
- Émilie Dionne (k. 1954)
- Marie Houle, o.s. Dionne (k. 1970)
29. toukokuuta – Bill Vander Zalm, kanadalainen poliitikko
30. toukokuuta – Aleksei Leonov, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen avaruuskävelijä) (k. 2019)
30. toukokuuta – K. J. Lång, suomalainen virkamies, ministeri ja vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja (k. 1998)

1. kesäkuuta – Charles Eugene Patrick Boone (”Pat Boone”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
2. kesäkuuta – Donna Arima, suomalainen iskelmä- ja jazzlaulaja (k. 2020)
2. kesäkuuta – Karl-Heinz Feldkamp, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
4. kesäkuuta – Vilhjálmur Einarsson, islantilainen yleisurheilija (k. 2019)
6. kesäkuuta – Albert II, belgialaisten kuningas 1993–2013
9. kesäkuuta – Jackie Wilson (”Mr. Excitement”), yhdysvaltalainen laulaja ja esiintyjä (k. 1984)
10. kesäkuuta – Alois Mock, itävaltalainen poliitikko (k. 2017)
11. kesäkuuta – Henrik, Tanskan prinssi (k. 2018)
13. kesäkuuta − Raili Tiensuu, suomalainen näyttelijä (k. 2018)
14. kesäkuuta – Teuvo Ahti, suomalainen kasvi- ja sienitieteilijä
15. kesäkuuta – Mikel Laboa, espanjalais-baskilainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (k. 2008)
16. kesäkuuta – William Sharpe, vuoden 1990 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
21. kesäkuuta – Ken Matthews, brittiläinen yleisurheilija (olympiavoittaja) (k. 2019)
26. kesäkuuta – Dave Grusin, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä ja jazz-muusikko

Heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Eva Illoinen, suomalainen kirjailija (k. 1987)
5. heinäkuuta – Tom Krause, suomalainen oopperalaulaja (k. 2013)
11. heinäkuuta – Giorgio Armani, italialainen muotisuunnittelija
13. heinäkuuta – Wole Soyinka, vuoden 1986 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut nigerialainen kirjailija (Laittomuuden kausi)
15. heinäkuuta – Risto Jarva, suomalainen elokuvaohjaaja (Jäniksen vuosi) (k. 1977)
16. heinäkuuta – Tuomo Pekkanen, suomalainen antiikin tutkija ja professori
22. heinäkuuta – Louise Fletcher, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2022)
25. heinäkuuta – Claude Zidi, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
28. heinäkuuta – Bud Luckey, yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä, muusikko, suunnittelija ja taiteilija (k. 2018)
29. heinäkuuta – Geert-Hinrich Ahrens saksalainen diplomaatti
29. heinäkuuta – Albert Speer (nuorempi), saksalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija (k. 2017)

4. elokuuta – Michael Kilburn kanadalainen sellisti
5. elokuuta – Gay Byrne, irlantilainen televisiojuontaja (k. 2019)
9. elokuuta – Bobby Hales, kanadalainen säveltäjä, orkesterinjohtaja ja trumpetisti (k. 2016)
10. elokuuta – Lauri Patomäki, suomalainen fyysikko (k. 2010)
15. elokuuta – Matti Mård, suomalainen tekniikan tutkija ja professori (k. 2018)
16. elokuuta – Daniel Stern, yhdysvaltalainen psykologi ja psykoanalyytikko (k. 2012)
18. elokuuta – Vincent Bugliosi, yhdysvaltalainen lakimies ja kirjailija (k. 2015)
20. elokuuta – Antti Eskola, suomalainen sosiaalipsykologi ja tietokirjailija (k. 2018)
20. elokuuta – Armi Kuusela, vuoden 1952 Suomen Neito ja Miss Universum
21. elokuuta – John L. Hall, vuoden 2005 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
24. elokuuta – Kenny Baker, englantilainen näyttelijä ja koomikko (k. 2016)
25. elokuuta – Akbar Hašemi Rafsandžani, Iranin presidentti 1989–1997 (k. 2017)
28. elokuuta – Ben McPeek, kanadalainen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä (k. 1981)
30. elokuuta – Anatoli Solonitsyn, neuvostoliittolainen näyttelijä (k. 1982)

2. syyskuuta – Allen Carr, brittiläinen tietokirjailija (k. 2006)
2. syyskuuta – Chuck McCann, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2018)
4. syyskuuta – Clive W. J. Granger, vuoden 2003 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen taloustieteilijä (k. 2009)
4. syyskuuta – Eduard Hil, venäläinen laulaja (k. 2012)
5. syyskuuta – Ronald Inglehart, yhdysvaltalainen politiikan tutkija ja professori (k. 2021)
6. syyskuuta – Oleg Kalugin, neuvostoliittolainen KGB:n kenraali
6. syyskuuta – Vieno Kekkonen, suomalainen laulaja
8. syyskuuta – Srul Irving Glick, kanadalainen säveltäjä (k. 2002)
14. syyskuuta – Sarah Kofman, ranskalainen filosofi (k. 1994)
16. syyskuuta – Ronnie Drew, irlantilainen laulaja ja kitaristi (k. 2008)
19. syyskuuta – Brian Epstein, englantilainen manageri ("The Beatles") (k. 1967)
20. syyskuuta – Sophia Loren, italialainen näyttelijä
21. syyskuuta – Leonard Cohen, kanadalainen laulaja ja sanoittaja (k. 2016)
21. syyskuuta – Aarre Elo, suomalainen toimittaja ja radiojohtaja (k. 2022)
21. syyskuuta – Gloria Saarinen, uusiseelantilais-kanadalainen pianisti
21. syyskuuta – David Thouless, vuoden 2016 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut skotlantilainen fyysikko ja professori (k. 2019)
22. syyskuuta – Ornella Vanoni, italialainen poplaulaja
24. syyskuuta – Lasse Mårtenson, suomalainen säveltäjä ja muusikko (k. 2016)
24. syyskuuta – Aase Olesen, tanskalainen poliitikko (k. 2013)
24. syyskuuta – Manfred Wörner, saksalainen poliitikko ja Naton pääsihteeri (k. 1994)
25. syyskuuta – John S. Bull, yhdysvaltalainen merivoimien koelentäjä ja astronautti (k. 2008)
26. syyskuuta – Leila Hietala-Hämäläinen, suomalainen kuvanveistäjä
27. syyskuuta – Wilford Brimley, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2020)
28. syyskuuta – Brigitte Bardot, ranskalainen näyttelijä ja eläinaktivisti
28. syyskuuta – Asko Martinheimo, suomalainen kirjailija (k. 2002)
29. syyskuuta – Jorma Limmonen, suomalainen nyrkkeilijä (k. 2012)
30. syyskuuta – Lansana Conté, Guinean presidentti (k. 2008)
30. syyskuuta – Ronald Turini, kanadalainen pianisti ja musiikkipedagogi

Lokakuu–joulukuu

7. lokakuuta – Ulrike Meinhof, saksalainen toimittaja ja terroristi (k. 1976)
9. lokakuuta – Veikko Saarto, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
13. lokakuuta – Nána Moúschouri, kreikkalainen laulaja
26. lokakuuta – Ulrich Plenzdorf, saksalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 2007)
27. lokakuuta – Elías Querejeta, espanjalainen elokuvatuottaja ja jalkapalloilija (k. 2013)
31. lokakuuta – Margaretha, Ruotsin prinsessa
31. lokakuuta – Suzanne Shepherd, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2023)
3. marraskuuta – Kenneth Baker, brittiläinen konservatiivipoliitikko

5. marraskuuta – Kira Muratova, ukrainalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (k. 2018)
9. marraskuuta – Ingvar Carlsson, Ruotsin pääministeri 1986–1991 ja 1994–1996
9. marraskuuta – Carl Sagan, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja kirjailija (k. 1996)
11. marraskuuta – Pertti Palo, suomalainen näyttelijä (k. 2010)
21. marraskuuta – Kurt Mosbakk, norjalainen poliitikko
24. marraskuuta – Sven-Bertil Taube, ruotsalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2022)
27. marraskuuta – Jan Průcha, tšekkiläinen kasvatustieteilijä (k. 2021)
28. marraskuuta – Jaakko Pakkasvirta, suomalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (k. 2018)
30. marraskuuta – Björn Gustafson, ruotsalainen näyttelijä
30. marraskuuta – Lansana Conté, Guinean presidentti 1984–2008 (k. 2008)
30. marraskuuta – Olli Urponen, suomalainen poliisi, poliisiylijohtaja 1983–1997

3. joulukuuta – Abimael Guzmán, perulainen filosofian professori ja Loistava polku -sissijärjestön perustaja (k. 2021)
3. joulukuuta – Pertti Hemánus, suomalainen tiedotusopin professori (k. 2012)
4. joulukuuta – Pekka Tarkka, suomalainen kirjallisuudentutkija, kääntäjä, filosofian tohtori, kirjallisuuskriitikko ja kulttuuritoimittaja
9. joulukuuta – Judi Dench, englantilainen näyttelijä
10. joulukuuta – Howard Martin Temin, vuoden 1975 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen virologi (k. 1994)
15. joulukuuta – Stanislav Šuškevitš, valkovenäläinen tiedemies ja poliitikko, Valko-Venäjän valtionpäämies 1991–1994 (k. 2022)
20. joulukuuta – Ole Espersen, tanskalainen poliitikko (k. 2020)
21. joulukuuta – Juha Eirto, suomalainen laulaja (k. 2011)
21. joulukuuta – Giuseppina Leone, italialainen urheilija (olympiavoittaja)
28. joulukuuta – Dame Margaret Natalie Smith Cross, brittiläinen Oscar-palkittu näyttelijä (Viikonloppu Kaliforniassa)
30. joulukuuta – Joseph Bologna, yhdysvaltalainen näyttelijä ja käsikirjoittaja (k. 2017)

Tuntematon päivämäärä

Lester Brown, yhdysvaltalainen ympäristöasiantuntija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1934 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Juho Kanervo, suomalainen taidemaalari (s. 1891)
1. tammikuuta – Jakob Wassermann, saksalainen kirjailija (s. 1873)
7. tammikuuta – Primus Leppänen, suomalainen kuoronjohtaja, musiikinopettaja, sotilaskapellimestari ja säveltäjä (s. 1872)
10. tammikuuta − Marinus van der Lubbe, alankomaalainen kommunisti (teloitettiin tuomittuna Berliinin valtiopäivätalon poltosta) (s. 1909)
13. tammikuuta − Paul Villard, ranskalainen fyysikko, gammasäteilyn löytäjä (s. 1860)
14. tammikuuta − Paul Vieille, ranskalainen kemisti, savuttoman ruudin kehittäjä (s. 1854)
16. tammikuuta – Aaro Itkonen, suomalainen teatterinjohtaja ja näyttelijä (s. 1877)
29. tammikuuta – Fritz Haber, vuoden 1918 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1868)
29. tammikuuta – Dukinfield Henry Scott, englantilainen kasvipaleontologi (s. 1854)
30. tammikuuta – Frank Nelson Doubleday, yhdysvaltalainen kirjankustantaja (s. 1862)
4. helmikuuta – Ernesto Nazareth, brasilialainen säveltäjä ja pianisti (s. 1863)
5. helmikuuta – William Morris Davis, yhdysvaltalainen maantieteilijä, geologi ja meteorologi (s. 1850)
15. helmikuuta – Ai Xia, kiianalainen näyttelijä (s. 1912)
17. helmikuuta – Albert I, belgialaisten kuningas (s. 1875)
19. helmikuuta – Caleb Bradham, yhdysvaltalainen apteekkari, Pepsi-Cola Companyn perustaja (s. 1867)
23. helmikuuta – Sir Edward Elgar, englantilainen säveltäjä (Pomp and Circumstance) (s. 1857)
24. helmikuuta – Edmund Meade-Waldo, englantilainen lintutieteilijä ja luonnonsuojelija (s. 1855)
7. maaliskuuta – George Frederick Leycester Marshall, brittiläinen kenraalimajuri, lintu- ja hyönteistieteilijä (s. 1843)
9. maaliskuuta – Erkki Makkonen, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1882)
21. maaliskuuta – Franz Schreker, itävaltalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1878)
21. maaliskuuta – Paul Ludwig Troost, saksalainen arkkitehti (s. 1878)
23. maaliskuuta – Evert Suonio, suomalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1871)
28. maaliskuuta – Charlie Patton, yhdysvaltalainen delta blues -laulaja ja kitaristi (s. 1891)
29. maaliskuuta – Otto Kahn, yhdysvaltalainen pankkiiri, taiteen keräilijä, mesenaatti ja filantrooppi (s. 1867)

Huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Immi Savonius, suomalainen juristi ja apulaisoikeuskansleri (s. 1861)
7. huhtikuuta – Karl von Einem saksalainen kenraali ja ministeri (s. 1853)
7. huhtikuuta – Béatrice de Rothschild, ranskalainen paronitar ja taiteen keräilijä (s. 1864)
9. huhtikuuta – Rudolf Koch, saksalainen taiteilija (s. 1876)
9. huhtikuuta – Knut Tilgmann, suomenruotsalainen kirjailija ja kirjapainonjohtaja (s. 1865)
12. huhtikuuta – Albert Goldbeck-Löwe, saksalais-suomalainen liikemies, Algol Oy:n perustaja (s. 1863)
17. huhtikuuta – Ivar P. Tveiten, norjalainen poliitikko (s. 1850)
18. huhtikuuta – Eugraf Nyman, suomalainen senaattori ja kuvernööri (s. 1862)
23. huhtikuuta – Valfrid August Vilhelm Blåfield, suomalainen senaattori ja oikeusneuvos (s. 1868)
1. toukokuuta – Ivar Lidström, suomalainen jääkärieverstiluutnantti (s. 1897)
7. toukokuuta – Lambert Valdemar Müller, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1868)
10. toukokuuta – Vjatšeslav Menžinski, puolalaissyntyinen bolševikki (s. 1874)
15. toukokuuta – Martta Sax, suomalainen myymälänhoitaja ja henkirikoksen uhri (s. 1906)
16. toukokuuta – Viktor Julius von Wright, suomalainen huonekalutehtailija, työväenjohtaja (s. 1856)
22. toukokuuta – Pekka Ervast, suomalainen okkultisti ja teosofi (s. 1875)
23. toukokuuta – Clyde Barrow, yhdysvaltalainen rikollinen (s. 1909)
23. toukokuuta – Bonnie Parker, yhdysvaltalainen rikollinen (s. 1910)
25. toukokuuta – Gustav Holst, englantilainen säveltäjä (The Planets) (s. 1874)
29. toukokuuta – Augusto Pestana, brasilialainen insinööri ja poliitikko (s. 1868)
30. toukokuuta – Tōgō Heihachirō, japanilainen laivastoamiraali (s. 1848)
1. toukokuuta – Gösta Thilén, suomalainen sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja, taidemaalari ja toimittaja (s. 1893)
8. toukokuuta – Dorothy Dell, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1915)
10. kesäkuuta – Fritz Theodor Albert Delius (”Frederick Delius”), brittiläinen säveltäjä (s. 1862)
11. kesäkuuta – Lev Vygotski, valkovenäläinen psykologi, yksi kulttuurihistoriallisen teorian perustajista (s. 1896)
20. kesäkuuta – Otto Hjalmar Sjöstedt (”Jalmari Järviö”), suomalainen kirjailija (s. 1875)
25. kesäkuuta – Otto Engelbrekt Jaatinen, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1881)
26. kesäkuuta – Johannes Sederholm suomalainen petrologi (s. 1863)
27. kesäkuuta – Karoline Bjørnson, norjalainen näyttelijä (s. 1835)
30. kesäkuuta – Saksassa pitkien puukkojen yönä surmatut:
- Ferdinand von Bredow, saksalainen kenraalimajuri ja ministeri (s. 1884)
- Gustav von Kahr, saksalainen oikeistopoliitikko ja Baijerin pääministeri (s. 1862)
- Kurt von Schleicher, saksalainen kenraali, Saksan valtakunnankansleri 1932–1933
- Gregor Strasser, saksalainen natsipoliitikko (s. 1892)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Edgar Julius Jung, saksalainen asianajaja ja poliitikko (s. 1894)
1. heinäkuuta – Ernst Röhm, saksalainen upseeri ja Sturmabteilung-järjestön johtaja (s. 1887)
3. heinäkuuta – Emma Irene Åström, suomalainen seminaarinlehtori, Suomen ensimmäinen maisterintutkinnon suorittanut nainen (s. 1847)
4. heinäkuuta – Maria Skłodowska-Curie, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon ja vuoden 1911 Nobelin kemianpalkinnon saanut puolalais-ranskalainen kemisti ja fyysikko (s. 1867)
6. heinäkuuta – Alec B. Francis, englantilainen näyttelijä (s. 1867)
13. heinäkuuta – Uuno Brander, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1870)
13. heinäkuuta – Fritz Graebner, saksalainen antropologi (s. 1877)
18. heinäkuuta – Francisco de Lacerda, portugalilainen säveltäjä (s. 1869)
22. heinäkuuta – John Dillinger (”Yhteiskunnan vihollinen nro. 1”), yhdysvaltalainen pankkiryöstäjä (s. 1903)
25. heinäkuuta – Engelbert Dollfuss, itävaltalainen poliitikko ja Itävallan diktaattori (s. 1892)
25. heinäkuuta – Nestor Mahno, ukrainalainen anarkokommunisti (s. 1889)
30. heinäkuuta – Ernst Röhm, saksalainen upseeri (Sturmabteilungin (SA) johtaja) (s. 1887)
30. heinäkuuta – Gregor Strasser, saksalainen natsijohtaja (s. 1892)
30. heinäkuuta – Kurt von Schleicher, saksalainen kenraali (Weimarin tasavallan viimeinen valtakunnankansleri) (s. 1882)
2. elokuuta – Paul von Hindenburg, saksalainen sotamarsalkka ja Saksan presidentti (s. 1847)
6. elokuuta – Adolf Linderoos, suomenruotsalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija (s. 1869)
16. elokuuta – Annikki Reijonen, suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1897)
18. elokuuta – Aarne Ulappa, suomalainen taidemaalari (s. 1896)
22. elokuuta – Aleksis Medvedkov (”Aleksi Uginelainen”), venäläis-ranskalainen emigranttipappi ja pyhimys (s. 1867)
23. elokuuta – Viktor Kaplan, itävaltalainen insinööri, Kaplan-turbiinin keksijä (s. 1876)
24. elokuuta – Edith Sohlström, suomalainen kirjailija ja säveltäjä (s. 1870)
27. elokuuta – Väinö Hupli, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1886)
28. elokuuta – Edgeworth David, walesilais-australialainen geologi ja tutkimusmatkailija (s. 1858)
9. syyskuuta – Roger Fry, englantilainen taidemaalari ja kriitikko (s. 1866)
19. syyskuuta – Rudolf Tancré, saksalainen liikemies ja lintutieteilijä (s. 1842)
25. syyskuuta – Johan Mannerheim, suomalais-ruotsalainen teollisuusjohtaja ja vapaaherra (s. 1868)
29. syyskuuta – Ilmari Aalto, suomalainen taidemaalari (s. 1891)

Lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Jean Vigo, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (s. 1905)
9. lokakuuta – Aleksanteri I, ensimmäinen Jugoslavian kuningas (s. 1888)
9. lokakuuta – Louis Barthou, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1862)
10. lokakuuta – Carl Bengts, suomalainen varhaismodernistinen taiteilija (s. 1876)
15. lokakuuta – Raymond Poincaré, Ranskan presidentti ja moninkertainen pääministeri (s. 1860)
17. lokakuuta – Santiago Ramón y Cajal, vuoden 1906 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut espanjalainen lääkäri ja patologi (s. 1852)
25. lokakuuta – Lauri Ingman, Suomen pääministeri ja Turun arkkipiispa (s. 1868)
26. lokakuuta – Axel Åhlström, suomalainen kansankoulunopettaja, päätoimittaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1891)
4. marraskuuta – Vasil Barnovi, georgialainen kirjailija (s. 1856)
5. marraskuuta – Hulda Garborg, norjalainen kirjailija (s. 1862)
7. marraskuuta – Hjalmar Sjöman, suomalainen valokuvaaja (s. 1857)
14. marraskuuta – Raffaele Calace, italialainen säveltäjä (s. 1863)
16. marraskuuta – Carl von Linde, saksalainen insinööri, jäähdytystekniikan kehittäjä (s. 1842)
20. marraskuuta – Joel Lehtonen, suomalainen kirjailija (Putkinotko) (s. 1881)
20. marraskuuta – Erkki Pullinen, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja maanviljelysneuvos (s. 1871)
20. marraskuuta – Willem de Sitter, alankomaalainen tähtitieteilijä, matemaatikko ja fyysikko (s. 1872)
1. joulukuuta – Sven Hildén, suomalainen näyttelijä (s. 1889)
1. joulukuuta – Sergei Kostrikov (”Sergei Kirov”), neuvostoliittolainen poliitikko (Leningradin alueen kommunistijohtaja) (s. 1886)
9. joulukuuta – Manuel Márquez Sterling, kuubalainen diplomaatti ja Kuuban lyhytaikainen presidentti (s. 1872)
11. joulukuuta – Birger Wiedersheim-Paul, suomenruotsalainen runoilija (s. 1897)
19. joulukuuta – Johann Walter-Kurau, latvialainen taidemaalari (s. 1869)
20. joulukuuta – Nikolai Marr, neuvostoliittolainen arkeologi ja kielitieteilijä (s. 1865)
30. joulukuuta – Gertrud Månsson, ruotsalainen poliitikko (s. 1866)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Jyväskylän Seminaari 1863–1937 : Muistojulkaisu. Toim. J. M. Mikkola & Artturi Leinonen & Sulo Rekola. Oy Valistus, Helsinki 1937.
↑ Pujin kruunaus tapahtui loistavin juhlallisuuksin. Kruunausmenot radioitiin ympäri maailman, Helsingin Sanomat, 02.03.1934, nro 59, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Pitkärannan – Läskelän rata vihittiin juhlallisesti eilen, Aamulehti, 13.03.1934, nro 70, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Thorsnæs, Geir: Tafjord Store norske leksikon. 25.8.2023. Viitattu 9.10.2023. (norjaksi)
↑ Kannuksen kirkonkylän tuhosta pian 70 vuotta, Keskipohjanmaa 5.5.2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Suomen nopein juna kulkee radalla Helsinki-Tampere, Helsingin Sanomat, 04.06.1934, nro 147, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 04.06.2024
↑ Revolverinäytelmä Venäjän lähetystössä, Helsingin Sanomat, 15.06.1934, nro 158, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Petsamon nikkelimalmialueiden käytöstä sopimus valtion ja englantilaisen toiminimen välillä, Helsingin Sanomat, 26.06.1934, nro 167, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.06.2024
↑ Neljä ihmistä hukkunut juhannusyönä Saimaalla, Helsingin Sanomat, 26.06.1934, nro 167, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.06.2024
↑ Nürnbergin suuret natsipäivät, Helsingin Sanomat, 06.09.1934, nro 239, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024
↑ Öinen suurpalo Jätkäsaaressa, Helsingin Sanomat, 06.09.1934, nro 239, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024
↑ Suurpalo Kouvolassa toissa yönä. Neljä asuinrakennusta kauppalan keskustassa paloi poroksi, Helsingin Sanomat, 07.09.1934, nro 240, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024
↑ Tulen tuhot Joroisissa, Ilta-Sanomat, 29.09.1934, nro 226, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.09.2024
↑ Viipurin maakunta-arkisto vihittiin käyttöönsä eilen, Aamulehti, 30.09.1934, nro 263, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.09.2024
↑ Lappeenrannan-Vuoksenniskan rata avataan liikenteelle maanantaina, Helsingin Sanomat, 29.09.1934, nro 262, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.09.2024

[1] Jyväskylän Seminaari 1863–1937 : Muistojulkaisu. Toim. J. M. Mikkola & Artturi Leinonen & Sulo Rekola. Oy Valistus, Helsinki 1937.

[2] Pujin kruunaus tapahtui loistavin juhlallisuuksin. Kruunausmenot radioitiin ympäri maailman, Helsingin Sanomat, 02.03.1934, nro 59, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[3] Pitkärannan – Läskelän rata vihittiin juhlallisesti eilen, Aamulehti, 13.03.1934, nro 70, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[4] Thorsnæs, Geir: Tafjord Store norske leksikon. 25.8.2023. Viitattu 9.10.2023. (norjaksi)

[5] Kannuksen kirkonkylän tuhosta pian 70 vuotta, Keskipohjanmaa 5.5.2004 (Arkistoitu – Internet Archive)

[6] Suomen nopein juna kulkee radalla Helsinki-Tampere, Helsingin Sanomat, 04.06.1934, nro 147, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 04.06.2024

[7] Revolverinäytelmä Venäjän lähetystössä, Helsingin Sanomat, 15.06.1934, nro 158, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[8] Petsamon nikkelimalmialueiden käytöstä sopimus valtion ja englantilaisen toiminimen välillä, Helsingin Sanomat, 26.06.1934, nro 167, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.06.2024

[9] Neljä ihmistä hukkunut juhannusyönä Saimaalla, Helsingin Sanomat, 26.06.1934, nro 167, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.06.2024

[10] Nürnbergin suuret natsipäivät, Helsingin Sanomat, 06.09.1934, nro 239, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024

[11] Öinen suurpalo Jätkäsaaressa, Helsingin Sanomat, 06.09.1934, nro 239, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024

[12] Suurpalo Kouvolassa toissa yönä. Neljä asuinrakennusta kauppalan keskustassa paloi poroksi, Helsingin Sanomat, 07.09.1934, nro 240, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.09.2024

[13] Tulen tuhot Joroisissa, Ilta-Sanomat, 29.09.1934, nro 226, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.09.2024

[14] Viipurin maakunta-arkisto vihittiin käyttöönsä eilen, Aamulehti, 30.09.1934, nro 263, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.09.2024

[15] Lappeenrannan-Vuoksenniskan rata avataan liikenteelle maanantaina, Helsingin Sanomat, 29.09.1934, nro 262, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.09.2024

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]