Namur
Namur (vallon. Nameûr, holl. Namen) on kaupunki Belgiassa. Se on Namurin provinssin ja koko Vallonian pääkaupunki. Kaupungissa on 107 178 asukasta (2006), joiden suuri enemmistö puhuu äidinkielenään ranskaa. Kaupunki on vanha kelttien kauppapaikka.
| Namur | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
 |
|
  Namur |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Belgia |
| Provinssi | Namur |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Maxime Prévot (LE) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 175,69 km² |
| Väkiluku (2006) | 107 178 |
| – Väestötiheys | 610,0 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Historia
muokkaaNamur sai alkunsa kelttien kauppapaikkana, jonka kautta kulkivat Ardenneja halkoneet pohjois-etelä- ja itä-länsi-suuntaiset kauppatiet. Julius Caesarin kukistettua paikallisen aduatucien heimon, roomalaiset asettuivat sinne.
Varhaiskeskiajalla Namurin merkitys kasvoi, kun merovingit rakennuttivat linnoituksen kaupungin yllä kohoavalle kalliolle Maas- ja Sambre-jokien yhtymäkohdassa. 900-luvulla Namurista tuli kreivikunta, mutta kaupunki kehittyi epätasaisesti. Syynä tähän oli se, että Namurin kreivit hallitsivat vain Maasin pohjoisrantaa, kun taas eteläranta oli Liègen piispojen hallussa. V. 1262 Namur siirtyi Flanderin kreivien haltuun, kunnes Burgundin herttua Filip Hyvä osti sen 1421.
1640-luvulla Namur tuli osaksi Espanjan Alankomaita ja sen linnoituksia vahvistettiin. Ludvig XIV hyökkäsi kaupunkiin 1692, valtasi sen ja liitti sen Ranskaan. Hänen linnoitusmestarinsa, marsalkka Vauban, rakensi linnakkeen uudestaan.[1] Vain kolme vuotta myöhemmin 1695 Vilhelm Oranialainen valtasi kaupungin osana yhdeksänvuotista sotaa. Vuoden 1709 sopimuksen mukaan Alankomaiden tasavalta sai haltuunsa kaupungin linnakkeen, mutta Utrechtin rauhassa 1713 itse kaupunki siirtyi Habsburgien haltuun osana Itävallan Alankomaita. Tänä aikana hollantilaiset jälleenrakensivat linnakkeen.
Ranskalaiset valtasivat Namurin joulukuussa 1792 osana Ensimmäisen liittokunnan sotaa. Ranska hyökkäsi uudestaan 1794, ja liitti Namurin itseensä. Napoleonin häviön jälkeen 1815 Wienin kongressi liitti Namurin Yhdistyneeseen Alankomaiden kuningaskuntaan. Nykyinen Belgia irtautui vuoden 1830 vallankumouksessa omaksi valtiokseen, ja Namur pysyi tärkeänä varuskuntakaupunkina. Sen linnake uudistettiin jälleen kerran v. 1877.
Ensimmäisessä maailmansodassa Namur oli tärkeä kohde Saksan hyökkäyksessä Belgiaan v. 1914, sillä nämä halusivat käyttää Maasin laaksoa reittinä Ranskaan. 21. elokuuta 1914 saksalaiset pommittivat kaupunkia ilman edeltävää varoitusta, ja useita kaupunkilaisia sai surmansa. Namurin linnoitus kukistui vain kolmen päivän taistelujen jälkeen, ja kaupunki oli saksalaisten käsissä sodan loppuun asti[1]. Namur koki kovia myös toisessa maailmansodassa; se oli etulinjassa Ardennien taisteluissa sekä v. 1940 että v. 1944. Kaupunki kärsi vakavia vahinkoja kummassakin sodassa.
Kun Vallonian alue perustettiin 1980, Namur valittiin sen pääkaupungiksi[2], ja sai virallisesti tämän aseman 1986. Vallonian parlamentti vahvisti kaupungin aseman alueellisena pääkaupunkina 2010.[3]
Talouselämä
muokkaaNamur on osa entistä Vallonian Sillon industrielin teollisuusaluetta Maas- ja Sambre-jokien laaksossa. Vaikka raskas teräs- ja hiiliteollisuus on hiipunut, Namurissa on konepaja-, nahka-, metalli- ja posliiniteollisuutta. Namurin rautatieasema Brysselin ja Luxemburgin välisen pohjois-etelä-suuntaisen radan, ja Lillen ja Liègen välisen itä-länsi-suuntaisen radan, tärkeä risteysasema.
Kulttuuri
muokkaaNamur on Vallonian pääkaupunkina tärkeä hallinto- ja kulttuurikeskus, ja myös tärkeä turistikohde. Kaupungin linnake ja St. Aubinin katedraali ovat tärkeitä nähtävyyksiä; Namurissa sijaitsee myös yksi Unescon maailmanperintökohteiksi luokitelluista Belgian ja Ranskan kellotorneista.[4]
Kaupungissa on 1831 perustettu Namurin yliopisto Université de Namur[5] ja Leuvenin ranskankielisen katolisen yliopiston Université Catholique de Louvainin sivutoimipiste.[6]
Namur on tunnettu myös puujalkatapahtumistaan, jotka täyttivät 600 vuotta vuonna 2011.[7]
-
Näkymä linnakkeelta Maas-joelle.
-
Namurin kellotorni.
-
St. Aubinin barokkityylinen katedraali.
-
Näkymä Sambre-joelle.
-
Namurin vanhankaupungin portti.
-
Puujaloin käytävät turnajaiset Namurissa.
Ystävyyskaupungit
muokkaaNamurilla on kuusi ystävyyskaupunkia:
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Planet, Lonely: History in Namur, Belgium lonelyplanet.com. Viitattu 9 November 2018.
- ↑ Décret instituant Namur capitale de la Région wallonne (PDF) 11. joulukuuta 1986. Vallonian alueneuvosto. Viitattu 22.11.2021. (ranskaksi)
- ↑ Décret instituant Namur comme capitale de la Wallonie et siège des institutions politiques régionales (PDF) 21. lokakuuta 2010. Namur, Belgia: Vallonian parlamentti. Viitattu 22.11.2021. (ranskaksi)
- ↑ Belfries of Belgium and France UNESCO. Viitattu 22.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Une université riche de son passé et projetée vers l'avenir Namurin yliopisto. Viitattu 22.11.2021. (ranskaksi)
- ↑ UCLouvain Namur uclouvain.be. Viitattu 22.11.2021. (englanniksi)
- ↑ http://www.rtbf.be/info/regions/detail_week-end-de-fete-aux-quatre-coins-de-la-wallonie?id=6766163
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Namur Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin kotisivut (ranskaksi, hollanniksi, englanniksi)
| Andenne • Anhée • Assesse • Beauraing • Bièvre • Cerfontaine • Ciney • Couvin • Dinant • Doische • Eghezée • Fernelmont • Floreffe • Florennes • Fosses-la-Ville • Gedinne • Gembloux • Gesves • Hamois • Hastière • Havelange • Houyet • Jemeppe-sur-Sambre • La Bruyère • Mettet • Namur • Ohey • Onhaye • Philippeville • Profondeville • Rochefort • Sambreville • Sombreffe • Somme-Leuze • Viroinval • Vresse-sur-Semois • Walcourt • Yvoir |