1930-luku

• Suuri lama.
• Radiosta tuli tärkein joukkotiedotusväline teollisuusmaissa.
• Salainen Suomenlahden tykistösulku kehitettiin.
• 1933: Adolf Hitler nousi valtaan Saksassa.
  • Kansallissosialistit perustavat ensimmäiset keskitysleirinsä Nohraan, Oranienburgiin ja Dachauhun 1933–1934.
  • Pitkien puukkojen yön aikana kansallissosialistit teloittavat vanhat vihollisensa puolueen sisällä ja ulkona 1934.
  • Kristalliyön aikana Saksassa hyökätään juutalaisten kimppuun 1938.
• Miljoonat ihmiset kuolivat nälkään ja kulkutauteihin Josif Stalinin hallinnon alla.
  • Stalinin puhdistukset 1935–1939.
• Laajamittainen asteroidien etsintä Suomessa alkoi.
• 1932: Mäntsälän kapina.
• 1937: Ilmalaiva Hindenburg tuhoutui
• 1937: Nanjingin verilöyly
• 1939: Talvisota syttyi.
• Vuonna 1930 maailman väkiluku oli noin 2 070 000 000.^[1]

• 1932–1935: Chacon sota.
• 1934: Neuvostoliitto mukaan Kansainliittoon.
• 1934–1935: Pitkä marssi.
• 1935–1936: Italian–Etiopian sota (1935–1936), jossa Italia miehitti Abessinian.
• 1936–1939: Espanjan sisällissota.
• 1937: Kiinan-Japanin sota alkoi.
• 1938: Saksa liitti Tšekkoslovakian sudeettialueet itseensä, ja myöhemmin koko valtion, jättäen Slovakiaan johtamansa nukkehallituksen.
• 1938: Anschluss, Saksa liitti Itävallan alueisiinsa.
• kesä 1939 Neuvostoliiton puna-armeijan ja Japanin keisarilliseen armeijaan kuuluneen Kwantungin armeijan väliset Halhin-Golin taistelut
• 1939: Saksa liitti Memelin alueen itseensä.
• 1939: Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökätessä Puolaan.

 

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saivat muun muassa Sinclair Lewis 1930, Luigi Pirandello 1934 ja Frans Eemil Sillanpää 1939.

Pablo Picasso maalasi kuuluisan teoksensa Guernican Espanjan sisällissodassa tuhotun kaupungin muistoksi 1937.

Marlene Dietrich teki läpimurtonsa Josef von Sternbergin ohjaamassa elokuvassa Sininen enkeli, mutta muutti natsien vastustajana Yhdysvaltoihin 1937. Fritz Lang ohjasi kuuluisan rikoselokuvan M – kaupunki etsii murhaajaa vuonna 1931. Leni Riefenstahl ohjasi natsi-Saksan kuuluisimmat propagandistiset dokumenttielokuvat Tahdon riemuvoitto (1935) ja Olympia (1938). Charles Chaplinin elokuvia olivat Kaupungin valot (1931) ja Nykyaika (1936). Walt Disneyn uraauurtava piirroselokuva Lumikki ja seitsemän kääpiötä julkaistiin 1937.

1930-luvulla muodissa olivat art deco -tyyliset symmetriset kuviot, röyhelökauluspuserot, levenevät hihat, vastalaskoshameet, avoselkäiset halterneck-iltapuvut sekä kapealinjaiset jakkupuvut, joiden kanssa käytettiin hattua tai hansikkaita. Turkikset sekä pukukorut kuten rintaneulat, rannekorut ja helminauhat olivat suosittuja. Vaikutteita vaatteisiin otettiin urheiluasuista. Vaatteiden leikkauksissa suosittiin täysvinon langansuunnan tuomaa mahdollisuutta saada vaatteesta mahdollisimman istuva. Viskoosi tuli markkinoille ensimmäisenä kaupallisena tekokuituna ja vetoketju keksittiin.^[2]

Arkkitehtuurissa vallitseva tyyli oli funktionalismi. Yhdysvaltalainen fyysikko Enrico Fermi havaitsi vuonna 1934, että uraanilla voitiin tuottaa ydinfission ketjureaktio. Yksi aikansa ylellisimmistä loistoristeilijöistä Queen Mary ylitti Atlantin ennätyksellisessä neljässä päivässä 1938. Ensimmäiset esikypsennetyt pakasteruuat tulivat markkinoille 1939 Yhdysvalloissa.^[3]

Karl Landsteiner sai lääketieteen Nobel-palkinnon keksittyään veriryhmät 1930. Ensimmäisen suihkumoottorin rakensi Frank Whittle vuonna 1937. László Bíró keksi kuulakärkikynän 1938.

• Suomi 1930-luvulla

• Zetterberg, Seppo (toim.): Muutosten vuosisata 4. 1930–1945. (History of the 20th Century) Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-18421-7

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1930-luku Wikimedia Commonsissa

• Ylen Elävä arkisto: 1930-luku.