Evert Suonio
Evert Suonio (vuoteen 1892 Sutinen; 26. lokakuuta 1871 Sorsakoski, Leppävirta – 23. maaliskuuta 1934 Hausjärvi) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.[1][2][3]
Tausta
muokkaaEvert Sutinen syntyi sahanhoitaja Antti Juhana Sutisen ja Maria Kristiina Holopaisen perheeseen. Hän opiskeli Viipurin klassillisessa lyseossa ja Helsingin kauppaopistossa.[1][3]
Ura
muokkaaSuonio näytteli aluksi vuodesta 1891 Aurora Aspegrenin Kansanteatterissa, kunnes pääsi 1892 oppilaaksi Suomalaiseen teatteriin. Vietettyään jonkin aikaa Ida Aalbergin teatteriseurueen Euroopan-kiertueella hän sai vakinaisen paikan Suomalaisesta teatterista 1895 ja oli siellä ja Kansallisteatterissa näyttelijänä neljännesvuosisadan ajan. Kansallisteatterista erottuaan Suonio johti useita vuosia omaa valtion avustusta nauttinutta Laulunäyttämökiertuetta.[2] [3]
Suonio sai opetusta Kaarola Avellanilta ja täydensi sitten osaamistaan Kansallisteatterin oppilaskoulussa. Suonio harjoitti lauluopintoja ensin pari vuotta Abraham Ojanperän ja sitten professori Sparapanin johdolla Roomassa. Hän teki myös muitakin ulkomaisia opintomatkoja. [3]
Evert Suonio tunnettiin eritoten laulurooleistaan[2]. Hän kävi opintomatkoilla Keski-Euroopassa, muun muassa kolmesti Unkarissa. Hän keräsi ja suomensi unkarilaisia kansanlauluja, julkaisten viisi partituuria unkarilaisia lauluja.[1] Suonio isännöi erityisesti unkarilaiseen musiikkiin keskittyneitä lauluiltoja. Vuosina 1910–1912 hän myös levytti yli kymmenen levytystä unkarilaisia lauluja[2][3].
Hänen sävellyksistään tunnetuimpia lienevät laulut Villiruusu ja Zacharias Topeliuksen sanoittama Inarinjärvi[2]. Hän johti myös omaa laulunäyttämöä 1917–1934.[1] Sisällissodan aikana Suonio toimi tulkkina majuri von Brandensteinin esikunnassa.
Yksityiselämä
muokkaaEvert Suonio oli naimisissa näyttelijä Kirsti Suonion (alk. Hilda Kristiina Kjäll-Sainio) kanssa vuosina 1893–1915.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Laati, Iisakki – Blomstedt, Yrjö – Havu, Ilmari – Poijärvi, Lauri (toim.): Kuka kukin oli? Henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista. Wikiaineisto. Viitattu 16.kesäkuuta 2008.
- ↑ a b c d e Evert Suonio 2002. Oy Yleisradio Ab. Arkistoitu 3.12.2007. Viitattu 16. kesäkuuta 2008.
- ↑ a b c d e Evert Suonio, Aamulehti, 27.03.1934, nro 83, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot