Suomi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. maaliskuuta 2006 kello 21.58 käyttäjän 193.229.90.244 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen tasavalta
Republiken Finland

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri
Tarja Halonen
Matti Vanhanen
Pääkaupunki Helsinki
Muita kaupunkeja Espoo (229 443 as.), Tampere (201 980 as.), Vantaa (185 492 as.), Turku (174 293 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 338 144,53 (sijalla 63)
– josta sisävesiä 9,4 %
Väkiluku (2005) 5 257 685 (31.1.2006) (sijalla 106)
– väestönkasvu 0,16 (2005)
Viralliset kielet suomi, ruotsi 1
Valuutta Euro (EUR)
BKT (2004)
– yhteensä 151 200 miljoonaa USD  (sijalla 48)
– per asukas 30 300 USD
HDI (2003) 0,941 (sijalla 13)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 3,3
– teollisuus 30,2
– palvelut 66,5
Aikavyöhyke +2
– kesäaika UTC+3
Itsenäisyys
 – julistautui
 – tunnustettu

6. joulukuuta 1917
3. tammikuuta 1918
Lyhenne FI
– ajoneuvot: FIN
– lentokoneet: OH
Kansainvälinen
suuntanumero
+358
Tunnuslause Ei virallista mottoa
Kansallislaulu Maamme (epävirallinen)”

1 Perustuslain mukaiset kansalliskielet

Suomen tasavalta eli Suomi on valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismaalainen teollisuusmaa.

Historia

Pääartikkeli: Suomen historia

Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa.), tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa. etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.

Pronssikautta (1500–500 eaa.) ja rautakautta (500 eaa.–1200 jaa.) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole vielä tältä ajalta luotettavia kirjallisia lähteitä.

Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen ja Novgorod Itä-Suomen itseensä. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.

Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan mutta säilytti itsenäisyytensä.

Sotien jälkeen Suomen jo ennen sotia voimakkaasti kasvanut teollisuus kehittyi etenkin sotakorvausten maksamisen vetämänä. Seurasi kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkkaista mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitolla oli hyvin suuri vaikutus Suomen sekä ulko- että jonkin verran myös sisäpolitiikkaan. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista.

1980-luvulla aloitettu rahamarkkinoiden säännöstelyn purku ja sitä seurannut holtiton lainoitus vaikuttivat siihen, että Suomi joutui taloudelliseen kriisin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja maan historian syvin lama. Yrityksien kaatumisesta seurasi suurtyöttömyys ja yhteiskunnan rahoitusongelmat, jotka heijastuivat koko vuosikymmeneen. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

Suomen eduskunta kokoontuu eduskuntatalolla
Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen valtiolippu.

Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.

Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.

Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.

Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen pääpiirteittäinen kartta.
Suomen yksityiskohtaisempi kartta.

Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan.

Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.

Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

Pääartikkeli: Suomen kunnat

Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.

Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

Pääartikkeli: Suomen maakunnat

Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.

Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.

Koska on ehdotettu, että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaan kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

Pääartikkeli: Suomen maantiede
Suomen alueella on laajoja kansallispuistoja

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomessa on poikkeuksellisen paljon järviä, yhteensä maassa lasketaan olevan 187 888 yli 50 neliömetrin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.

Suomessa on myös Euroopan toiseksi monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 metriin merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Suomen talous on perinteisesti perustunut suurteollisuudelle. Kuvassa Fortumin pääkonttori
Pääartikkeli: Suomen talous

Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurin piirtein Belgiaa sekä Alankomaita. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle: viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuun ottamatta Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurimmista yrityksistä on huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, minkä vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.

Suomen työmarkkinoiden edut ja velvollisuudet on sidottu tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa (TUPO), jossa kolmikannaksi nimetyssä mallissa työnantajat, työntekijät ja hallitus ovat sopineet työlämän kysymyksien lisäksi mm. veroista ja sosiaalipalveluista. Tämän on nähty olleen maalle hyödyksi sen tuoman vakauden vuoksi, mutta viime aikoina työmarkkinoiden painopisteen muuttuminen suurteollisuudesta yksilökeskeisempään suuntaan, kasvaneet paineet joustavuudesta ja talouden globalisaatio ovat kyseenalaistaneet keskitetysti ohjatun työmarkkinamallin. Ongelmina on nähty myös suhteellisen korkea työttömyys ja tulevaisuudessa huoltosuhdetta heikentävä väestön ikääntyminen.

Matkailu

Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyvää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistikohteeksi.

Väestö

Väestötiedot
vuonna 2005
Väestönkasvu 0,16 %
Syntyvyys 10,5 / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus 9,79 / 1 000 henkilöä
Elinajanodote 78,35
Lapsikuolleisuus 3,57 / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto 0,89 / 1 000 henkilöä
HIV:n levinneisyys
aikuisväestössä
<0,1 %
Lukutaitoisia 100 % väestöstä
Ikärakenne
Mediaani-ikä 40,97 vuotta
0–14-vuotiaat 17,3
15–64-vuotiaat 66,8
65 vuotta täyttäneet 15,9

Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Suurin osa väestöstä elää etelässä, noin miljoona Helsingin seudulla. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi aloitti kaupungistumisen verrattain myöhään, jonka seurauksena maan väestöstä huomattava osa asuu kaupunkien ulkopuolella ja väestörakenteen kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä vuosikymmeniä.

Etniset ryhmät

Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Suomeen muuttaneiden osuus väestöstä on EU-maiden pienimpiä, vaikka se onkin noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vain noin kaksi prosenttia maassa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.

Suomesta muutetaan eniten Pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Pääartikkeli: Suomen kielipolitiikka

Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5  % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.

Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:

     1. suomi 4 797 311   11. saksa       3 602
    2. ruotsi    290 251   12. kiina       3 414
    3. venäjä     33 401   13. turkki       2 864
    4. viro     11 932   14. espanja       2 334
    5. englanti       7 758   15. thai       1 986
    6. somali       7 332   16. ranska       1 752
    7. arabia       5 641   17. saame       1 720
    8. albania       4 261   18. persia       1 542
    9. kurdi       3 926   19. puola       1 257
  10. vietnam       3 811   20. serbokroatia       1 228

(lähde: Siirtolaisuusinstituutti)

Uskonnot

Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 83 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 14 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.

Muut yli tuhannen jäsenen uskonnolliset yhdyskunnat vuonna 2004 olivat:

  1. Jehovan todistajat 18224
  2. Suomen Vapaakirkko 13471
  3. Katolinen kirkko Suomessa 8083
  4. Suomen Adventtikirkko 4030
  5. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko 3309
  6. Suomen baptistiyhdyskunta 1562
  7. Suomen Helluntaikirkko 1240
  8. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunta 1181
  9. Helsingin juutalainen seurakunta 1072

Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Teknillinen korkeakoulu on Suomen vanhin ja suurin teknillista opetusta tarjoava yliopisto.

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus. Suomalaisista yliopistoista kansainvälisissä vertailuissa parhaiten on menenstynyt Helsingin yliopisto, joka erään arvion mukaan on maailman 76. paras yliopisto [1].

Suurella osalla suomalaisista on kohtuullinen englannin- ja ruotsin- tai suomenkielen taito. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja. Lähes 100% suomalaisista osaa lukea. Tämä on saavutettu ilmaisen peruskoulutuksen avulla. Koska suomea ei juurikaan puhuta maan ulkopuolella ja ruotsiakin vain jonkin verran, suomalaisten on katsottu tarpeelliseksi osata suuria kieliä, kuten englantia, saksaa ja ranskaa. Pitkään harvinaista ollut venäjän opiskelu on etenkin Itä-Suomessa tullut suositummaksi Venäjän rajojen avautumisen ja maahanmuuton seurauksena. Suomessa on voimassa yleinen oppivelvollisuus, joka alkaa seitsemän vuoden iästä ja päättyy oppivelvollisen täytettyä 17 vuotta tai kun oppivelvollinen saa yhdeksänvuotisen peruskoulun päättötodistuksen. Vuonna 2003 15-vuotiaille tehdyssä Pisa-tutkimuksessa Suomi oli matematiikassa toinen Hongkongin jälkeen, lukutaidossa ensimmäinen, luonnontieteissä ensimmäinen Japanin kanssa ja ongelmanratkaisuissa toinen Korean jälkeen.

Kulttuuri

Savusauna Enonkoskella. Saunominen on merkittävänä alkuperäisväestön perinteen muotoina.
Runebergin torttu, suomalainen leivonnainen runoilija J.L. Runebergin mukaan nimettynä.
Linus Torvalds, kuuluisa suomalainen ohjelmistotekniikan ammattilainen.

Suomen kulttuuri on perustaltaan länsieurooppalaista (vaikuttajina erityisesti Ruotsi ja Saksa), mutta itäeurooppalaisia ja baltialaisiakin vaikutteita on. Myöhemmin suomalaiseen kulttuurin on vaikuttanut amerikkalaisen kulttuuri. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja suomalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, Muumit, järvet, metsä ja lumi.

Media

Suomessa toimii useita uutislehtiä, aikakausilehtiä, televisiokanavia ja radiokanavia. Suomen luetuin päivälehti on Helsingin Sanomat, suosituin televisiokanava MTV3, suosituin radiokanava Radio Suomi ja suosituin kaupallinen radiokanava on Radio Nova. Valtion yleisradioyhtiönä toimii YLE. Medioiden vapaus on Suomessa maailman huippuluokkaa.

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus

Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien, 1800-luvulle asti tosin lähinnä vain virsiä ja muuta uskonnollista kirjallisuutta sekä lakitekstejä. Suomenkielisen romaanikirjallisuuden perustaja oli Aleksis Kivi vuonna 1870 ilmestyneellä Seitsemällä veljeksellään. Häntä seurasivat mm. Juhani Aho ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin huomionsa keskittänyt Minna Canth. Lyriikan puolella Eino Leino kehitti kalevalaisvaikutteista, kansallisromanttista tyyliä. F. E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939 etenkin maaseutuväestön kuvauksistaan. Ruotsinkielisessä runoudessa vuosisadan alkupuolen tasokkaat modernistit, kuten Edith Södergran, Mika Waltari ja Elmer Diktonius saavuttivat kansainvälistäkin huomiota. Suomenkielinen lyriikka siirtyi modernismiin sotien jälkeen tärkeimpinä niminään mm. Paavo Haavikko ja myöhemmin Pentti Saarikoski. Väinö Linna kuvasi kansakunnan kohtalonvuosia uusista näkökulmista romaaneissaan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

Mariska, suomalainen hip-hop-artisti.
Pääartikkeli: Suomalainen musiikki

Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu, jonka on säveltänyt Fredrik Pacius. Sama sävel on käytössä myös Viron kansallislaulussa. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia rock-yhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Värttinä, Nightwish, Stratovarius.

Taide

Pääartikkeli: Suomen taide

Kuuluisia suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti toimivia ovat esimerkiksi Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Tiedosto:Ville Ritola and Paavo Nurmi.jpg
Ville Ritola (johtaa) ja Paavo Nurmi 1928 kesäolympialaisissa

Urheilu

Monet suomalaiset pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Lauri "Tahko" Pihkalan luoma pesäpallo, mutta sen paikan seuratuimpana urheilulajina on sittemmin ottanut jääkiekko.

1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola olivat aikansa parhaimpia juoksijoita. Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita yhdeksällä kultaisella olympiamitalillaan. Nykyisin suomalaiset menestyvät yleisurheilun sijaan esimerkiksi mäkihypyssä ja muissa talviurheilulajeissa sekä autourheilussa.

Suomen maine puhtaana talviurheilumaana kärsi jonkin verran vuoden 2001 Lahden hiihdon MM-kisoissa, joissa kuusi suomalaista hiihtäjää kärysivät dopingin käytöstä. Nykyään heistä hiihtää edelleen ainoastaan Virpi Kuitunen.


Katso myös

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. Tilastokeskus
  2. Malline:NoteTop 500 World Universities