Tämä on suositeltu artikkeli.

Budapest

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 26. marraskuuta 2024 kello 20.13 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 26. marraskuuta 2024, perustui tähän versioon.

Budapest
Kuvassa ylhäältä lukien ja vasemmalta oikealle: Tonavan halkomaa kaupunkinäkymää, Széchenyin ketjusilta, Sankarien aukio, Unkarin parlamenttitalo, Kalastajanlinnake, Pyhän Tapanin kirkko, näkymä Gellertinvuorelta.
Kuvassa ylhäältä lukien ja vasemmalta oikealle: Tonavan halkomaa kaupunkinäkymää, Széchenyin ketjusilta, Sankarien aukio, Unkarin parlamenttitalo, Kalastajanlinnake, Pyhän Tapanin kirkko, näkymä Gellertinvuorelta.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Budapest

Koordinaatit: 47°29′33″N, 19°03′05″E

Valtio Unkari
Perustettu 22.12.1872[1]
Hallinto
 – Pormestari Gergely Karácsony[2]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 525[3] km²
Korkeus 105–529[3] m
Väkiluku (2022, metro 2001) 1 673 191
 – Väestötiheys 3 332,8 as./km²
 – Metropolialue 2 434 603
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Budapest (unkariksi Hu-Budapest.ogg [ˈbudɒpɛʃt] (ohje)) on Unkarin pääkaupunki. Kaupungin halki virtaa Tonava, joka jakaa sen kahteen osaan: läntiseen Budaan ja itäiseen Pestiin. Budan puolella on korkeita kukkuloita, kun taas Pest on alavaa tasankoa.

Budapestin kaupunkikuvaa hallitsevat metsäiset Budan kukkulat, Tonava ja sen sillat, Margitinsaari ja Pestin puoleinen joenranta. Kukkuloista ovat vaikuttavimpia Gellértinvuori ja Linnavuori, jonka huipulla on Budan linna ja keskiaikainen kaupunginosa. Pestin puolen nähtävyyksiä ovat Parlamenttitalo, Pyhän Tapanin kirkko ja Andrássy út -katu. Tonavan rannat, Linnavuori ja Andrássy út on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Roomalaisten aikaan nykyisen Budapestin seudulla oli Aquincumin kaupunki. Unkarilaisten maahantulon jälkeen nykyisen Óbudan eli ”vanhan Budan” alueelle kehittyi yksi Unkarin ensimmäisistä kaupungeista, ja Pestiin rakennettiin ensimmäinen kirkko 1046. Budan perusti mongolien hyökkäyksen jälkeen vuonna 1242 kuningas Béla IV. Buda oli Unkarin kuningaskunnan pääkaupunki, kunnes kaupunki joutui turkkilaisten valtaan vuosiksi 1541–1686.

Buda, Pest ja Óbuda yhdistettiin vuonna 1872 Budapestin kaupungiksi. Se kehittyi nopeasti, ja 1900-luvun vaihteessa se oli väkiluvultaan Euroopan kuudenneksi suurin. Budapestin nykyinen kaupunkikuva, kuten suuret bulevardit ja kertaustyyliset rakennukset, on peräisin tältä ajalta. Kaupunki kärsi pahoin sekä toisessa maailmansodassa että Unkarin kansannousussa 1956.

1990-luvulta lähtien väestö on muuttanut yhä enemmän metropolialueelle ja kaupungin väkiluku on laskenut. Vuonna 2022 Budapestissä oli noin 1,67 miljoonaa asukasta, ja vuonna 2001 koko metropolialueen väkiluku oli 2,4 miljoonaa[4]. Kaupunki on kuitenkin säilyttänyt asemansa Unkarin merkittävimpänä taloudellisena ja kulttuurisena keskuksena. Vuonna 2002 yli kolmasosa Unkarin bruttokansantuotteesta syntyi Budapestissä. Kaupungissa on arvioitu käyvän yli 2,5 miljoonaa matkailijaa vuodessa.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Satelliittikuva Budapestistä vuodelta 2007.

Budapest sijaitsee Karpaattien altaan keskellä strategisesti tärkeässä paikassa, jossa Tonavan ylittää Transdanubian ja Alföldin välinen vanha kulkureitti. Tonavassa on tällä kohdalla saaria, joten sen poikki on ollut helppo kulkea.[5] Suurimmat saaret pohjoisesta lukien ovat Hajógyárisaari, Margitinsaari ja Csepelsaari.[6] Csepelsaaresta Budapestin kaupunkiin kuuluu vain pohjoiskärki.[7]

Kaupungin pinta-ala on 525 neliökilometriä, ja sen alueen pituus on pohjois-eteläsuunnassa noin 25 kilometriä ja itä-länsisuunnassa noin 29 kilometriä.[8]

Luonto ja maaperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budapestille on luonteenomaista suuret maantieteelliset vastakohdat: Buda on rakennettu Tonavan länsirannan korkeille rinteille, mutta Pest sijaitsee joen toisella puolella alavalla hiekkatasangolla. Tonavan tulvat olivat Pestissä yleisiä ennen kuin joki säännösteltiin 1800-luvulla.[5] Kaupungin alueesta noin puolet on rakennettua maata.[5]

Budapestin länsiosassa kohoavat Budan kukkulat. Kaupungin korkein kohta on János-hegyn huippu 529 metriä merenpinnan yläpuolella, ja muita korkeita kukkuloita ovat Hármashatár-hegy (497 metriä) ja Széchenyi-hegy (471 metriä).[9] Budan kukkuloilla maaperä on enimmäkseen dolomiittia ja kalkkikiveä.[10] Alueella on huomattavan paljon luolia, jotka ovat syntyneet karstimaan muodostumisen yhteydessä, kun vesi on syövyttänyt kallioperää. Suurin osa lähes 100 luolasta on vain muutaman metrin syvyisiä, mutta muutamissa luolissa onkaloiden yhteispituus on yli neljä kilometriä. Tunnetuimpia ovat Pálvölgyin ja Szemlőhegyn luolat.[11] Linnavuoren sisällä on laaja, osittain keinotekoinen luolasto, jota on käytetty myös sotilaallisiin tarkoituksiin.[12]

Budapestissä on myös runsaasti kuumia lähteitä, ja monien yhteyteen on perustettu kylpylöitä. Kun vesi tihkuu syvälle maankuoreen, se lämpenee, laajenee ja nousee ylös maankuoren halkeamia pitkin. Veden lämpötila ja sen sisältämät mineraalit vaihtelevat Budapestin eri alueilla. Gellértin kylpylässä veden lämpötila on 45 astetta, mutta pohjoisempana Csillaghegyssä se on vain 21 astetta.[13]

Budapestin pohjoispuolella sijaitsee 600 neliökilometrin laajuinen Tonavan-Ipolyn kansallispuisto (Duna-Ipoly Nemzeti Park), joka ulottuu osittain myös kaupungin alueelle. Siihen kuuluu esimerkiksi Szemlőhegyn luola ja János-hegyn ja Hármashatár-hegyn kukkulat. Budan kukkuloilla suojeltua aluetta on yli sata neliökilometriä. Alueella on useita kasvilajeja, jotka elävät vain Karpaattien altaassa, osa ainoastaan Budassa.[14] [15]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budapestissä vallitsee väli-ilmasto, johon vaikuttaa Alföldin ilmasto jyrkkine lämpötilaeroineen ja Transdanubian leudompi ilmasto runsaine sateineen. Talvella voi sataa paljon lunta ja lämpötila voi laskea alle −15 celsiusasteen, mutta kesällä helleaallot ja kosteus voivat tehdä ilman painostavaksi.[5] Talvi vaihtuu kesäksi ja päinvastoin usein melko nopeasti, joten kevät ja syksy eivät ole yhtä selvästi määriteltäviä vuodenaikoja kuin esimerkiksi Länsi-Euroopassa. Tonava jäätyy usein kokonaan kylminä jaksoina, ja jäälautat haittaavat vesiliikennettä joulukuusta maaliskuuhun.[16]

Budapestin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1 4 10 17 22 26 28 27 23 16 8 4 ka. 15,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −4 −2 2 7 11 15 16 16 12 7 3 −1 ka. 6,8
Sademäärä (mm) 37 44 38 45 72 69 56 47 33 57 70 46 Σ 614
Sadepäivät (d) 13 12 11 11 13 13 10 9 7 10 14 13 Σ 136
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1
−4
4
−2
10
2
17
7
22
11
26
15
28
16
27
16
23
12
16
7
8
3
4
−1
S
a
d
a
n
t
a 		37
44
38
45
72
69
56
47
33
57
70
46


Lähde: [17]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ketjusilta ja Budan linna.
Unkarin Parlamenttitalo. Taustalla näkyy Gellértinvuori.

Budapestin kaupunkikuvaa hallitsevat metsäiset Budan kukkulat, Tonava ja sen sillat, Margitinsaari ja Pestin puoleinen joenranta.[5] Kukkuloista ovat vaikuttavimpia jyrkkäseinäinen Gellértinvuori, joka kohoaa lähes pystysuoraan joen rannasta, ja sen pohjoispuolella pitkänomainen Linnavuori.[18] Tonavan rannat, Linnavuori ja Andrássy út -katu on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Unescon kuvauksen mukaan Budapestin kaupunkimaisema kuuluu maailman vaikuttavimpiin.[19]

Buda

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gellértinvuori on yksi kaupungin parhaista näköalapaikoista. Sen huipulla on vuoden 1848 vallankumouksen jälkeen rakennettu linnake Citadella ja sen edessä Vapaudenpatsas. Aikaisemmin patsaan ympärillä oli jyhkeät neuvostosotilaiden pronssipatsaat sen kunniaksi, että puna-armeija valtasi Budapestin 1945. Järjestelmänvaihdoksen jälkeen Vapaudenpatsas jätettiin paikoilleen, mutta neuvostosotilaiden patsaat ja kaatuneiden nimet poistettiin. Patsas näkyy kaikkialle kaupunkiin, ja se on tullut osaksi kaupunkikuvaa jopa niin, että varsinkin ulkomailla sitä pidetään Budapestin symbolina.[20][21]

Gellértinvuoren pohjoispuolella on Linnavuori, jonka huipulla on Budan linna ja Budan vanha, keskiaikainen kaupunginosa. Budan linnan vanhimmat osat ovat 1200-luvulta, mutta se on sen jälkeen tuhottu ja rakennettu monta kertaa. Nykyisen, lähinnä uusbarokkisen hahmonsa se sai 1800-luvun lopulla.[22][23] Linna tuhoutui pahoin toisessa maailmansodassa, ja sen restaurointi saatiin päätökseen 1970-luvun puolivälissä. Nykyään linnassa toimii Unkarin kansalliskirjasto, Budapestin historian museo ja Unkarin kansallisgalleria.[5]

Muita Linnavuoren nähtävyyksiä ovat keskiaikainen Matiaksenkirkko ja sen edustalle myöhemmin rakennettu Kalastajanlinnake.[5] Matiaksenkirkko on saanut nimensä kuningas Matias Corvinuksen mukaan. Hänet kruunattiin siellä, ja Corvinuksen suvun tunnus korppi näkyy kirkon seinällä Unkarin vaakunassa. Matiaksenkirkko on toiminut monien Unkarin kuninkaiden kruunajaiskirkkona. Paikalla oli kirkko jo 1200-luvulla, mutta se on rakennettu uudelleen useita kertoja. Vuosina 1874–1896 se restauroitiin kokonaan uusgoottilaiseen tyyliin.[22][24]

Matiaksenkirkon taakse, kaupunginmuurin raunioiden päälle rakennettiin vuosina 1901–1905 seitsentorninen, uusromanttinen rakennelma, jota kutsutaan Kalastajalinnakkeeksi. Siitä on tullut yksi kaupungin maamerkeistä, ja se on vaikuttava näky etenkin valaistuna Tonavan puolelta katsottuna. Linnakkeen edustajalla on kuningas Tapani Pyhän ratsastajapatsas. Paikalla sijaitsi keskiajalla kalatori, ja kalastajien tehtävänä oli puolustaa tätä kaupunginmuurin osaa.[22][25]

Margitinsaari

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vapaa-ajan viettoa Margitinsaarella. Taustalla vesitorni.
Sankarien aukio ja Millennium-muistomerkki Pestissä.

Budapestin sydämessä keskellä Tonavaa on Margitinsaari, joka on kahden ja puolen kilometrin pituinen ja keskikohdaltaan runsaat puoli kilometriä leveä. Se on suosittu vapaa-ajanviettopaikka. Margitinsaari on saanut nimensä prinsessa Margaretasta, joka eli siellä dominikaanien luostarissa 1200-luvulla. 1700-luvun lopulla Margitinsaaresta tuli ensin aristokraattien ja myöhemmin ylemmän keskiluokan kesäpaikka, kunnes se siirtyi kaupungin omistukseen 1908. Saarella on muun muassa kirkkojen ja luostareiden raunioita, uimahalli, valtionoopperan ulkoilmanäyttämö ja kaksi hotellia. Siellä on myös kuumia lähteitä, joista virtaa vettä ulkouimalaan ja kylpylä-hotelliin.[22][26]

Pest

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnavuorta vastapäätä, Tonavan Pestin-puoleisella rannalla, on näkyvällä paikalla koristeellinen Parlamenttitalo (Országház). Se rakennettiin vuosina 1885–1902. Parlamenttitalo on tyyliltään lähinnä uusgotiikkaa, mutta siinä on myös renessanssin ja barokin piirteitä.[27] Parlamenttitalon pituus on 268 metriä ja sen kupolin korkeus 96 metriä. Ulkoseinät on koristeltu Unkarin hallitsijoiden ja sotilasjohtajien patsain. Alempana joenvarressa on uusrenessanssityylinen Unkarin tiedeakatemian talo (1862–1864), kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu konserttisali Vigadó (1859–1864) ja kaksi häiritsevästi silmiinpistävää nykyaikaista hotellia. Niistä Marriott on rakennettu 1969 ja Intercontinental 1980-luvun alussa. Joenrantaa kulkee kävelykatu Korzó.[22][5]

Pestin sydän on Belvárosin kaupunginosa, epäsäännöllinen viisikulmio, jonka pisin sivu kulkee Tonavan suuntaisesti. Belvárosissa kulkee Váci utca, kapea kävelykatu, joka on Budapestin suosituinta ostosaluetta. Belvárosin seurakuntakirkko on Pestin vanhin rakennus, vaikka se onkin rakennettu uudelleen barokkityyliin 1700-luvulla, kuten monet muutkin Pestin ja Budan kirkot. Pestin kaksi kehäkatua muodostavat samankeskiset puoliympyrät Belvárosin ympärille: Sisempi Kiskörút (Pieni kehäkatu) kulkee entisen kaupunginmuurin paikalla, ja ulompi Nagykörút (Suuri kehäkatu) on rakennettu Tonavan kuivuneen sivuhaaran paikalle.[5]

Belvárosin pohjoispuolella sijaitsee Pyhän Tapanin kirkko (unk. Szent István-bazilika), Budapestin suurin kirkko. Se on rakennettu vuosina 1851–1906. Kirkko on nimetty Unkarin ensimmäisen kuninkaan Tapani I:n mukaan, ja siellä säilytetään pyhäinjäännöstä, jonka uskotaan olevan Tapani I:n oikea käsi. Arkkitehtonisesti kirkon tyylissä on uusklassismin ja uusrenessanssin piirteitä.[28][29].

Budapestin kauneimpana katuna pidetty Andrássy út kulkee viivasuoraan Pestin keskustasta, Pyhän Tapanin kirkon läheltä Kaupunginpuistoon (Városliget). Andrássy útin varrella on monia arkkitehtonisesti merkittäviä rakennuksia, kuten uusrenessanssityylinen Unkarin valtionooppera (1875–1884) ja Baletti-instituutti (1883). Kadun päässä on Sankarien aukio (Hősök tére) ja Millennium-muistomerkki, joka on pystytetty unkarilaisten maahantulon 1000-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1896. Muistomerkissä on puoliympyrän muotoinen pylväsrivistö, jossa on Unkarin kuninkaita ja kansallisia johtajia kuvaavat patsaat. Muistomerkin keskuspylväs on 36 metrin korkuinen, ja sen huipulla oleva patsas kuvaa arkkienkeli Gabrielia, joka johtaa unkarilaiset maahan.[5][22][30] Kaupunginpuistossa on muun muassa eläintarha, huvipuisto, sirkus ja kasvitieteellinen puutarha. Siellä on myös tekolampi, joka jäädytetään talvella luistinradaksi.[5][31]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puuleikkaus Budasta vuodelta 1493.
Buda ja Pest noin vuonna 1840.

Pääartikkeli Budapestin historia

Unkarin kuningaskunta ja turkkilaisten miehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Budapestin seudulle saapui 200-luvulla eaa. kelttiläisiä heimoja.[32] Yksi näistä heimoista oli eraviskit, joiden linnoitus ja tärkein asumus (oppidum) sijaitsi Gellértinvuorella.[33] Vuoteen 89 mennessä roomalaiset perustivat alueelle linnoituksen, josta kehittyi Aquincumin kaupunki.[34] Unkarilaiset saapuivat alueelle 800-luvun lopulla, ja yksi Unkarin ensimmäisistä kaupungeista kehittyi nykyisen Óbudan alueelle. Pestiin rakennettiin ensimmäinen kirkko 1046. Óbudan kehitys pysähtyi mongolien hyökkäykseen 1241–1242. Mongolien vetäydyttyä Béla IV perusti Budan kaupungin nykyiselle Linnavuorelle.[35][36] 1400-luvun alussa kuningas Sigismund rakensi kuninkaanlinnan Linnavuoren eteläkärkeen, ja Buda ja Pest nousivat Unkarin tärkeimmiksi kaupungeiksi. Kuningas Matiaksen aikana Buda oli Alppien pohjoispuolisen renessanssin keskus.[37]

Turkkilaiset valtasivat Budan ensimmäisen kerran Mohácsin taistelun jälkeen vuonna 1526, mutta miehittivät sen pysyvästi vasta 1541. Kaupunki oli turkkilaisten halussa 140 vuotta, kunnes paavi Innocentius XI:n organisoima ristiretkeläisarmeija valtasi sen syyskuussa 1686. Unkari joutui Habsburgien valtaan.[38][39]

Habsburgien valta ja Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvulla Unkarin hallinto- ja kulttuurikeskus oli Pozsony (Bratislava). Se toimi eräänlaisena Unkarin pääkaupunkina, kunnes tärkeimmät virastot siirrettiin Budaan vuonna 1785.[40] 1800-luvun reformikaudella Budan ja Pestin välille rakennettiin ensimmäinen pysyvä silta, Széchenyin ketjusilta, ja Tonavan säännöstely aloitettiin. Pestissä käynnistettiin monia suuria julkisia rakennushankkeita, kuten Kansallisteatteri, Tiedeakatemia ja Kansallismuseo.[32][41]

Vallankumoussodassa itävaltalaiset miehittivät Budan ja Pestin, mutta unkarilaiset valloittivat ne takaisin keväällä 1849. Elokuussa 1849 unkarilaiset joutuivat kuitenkin antautumaan. Sitä ennen keisarin tykistö oli ampunut hajalle Pestin rannan palatsit ja virastotalot.[42]

Keisari Frans Joosef allekirjoitti vuoden 1872 lopulla asetuksen, jolla Buda, Pest ja Óbuda yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi nimeltään Budapest.[43] Yhdistämisen jälkeen kaupunki alkoi kehittyä nopeasti. Kauppa ja teollisuus lähtivät nousuun ja tehtaita perustettiin.[32] Vuosisadan vaihteessa Budapest oli maailman johtava myllykeskus, ja Csepelsaarelle muodostui Unkarin merkittävin teollisuuskeskus, jossa valmistettiin muun muassa aseita kaksoisvaltakunnan armeijalle.[44] Suurimmat tehtaat syntyivät metalliteollisuuden, laivan- ja koneenrakennuksen ja sähkötekniikan aloille. Suurin oli Ganzin sähkötekniikan tehdas, jossa oli vuosisadan vaihteessa 1 200 työntekijää.[45]

1900-luvun vaihteessa Budapest oli väkiluvultaan Euroopan kuudenneksi suurin kaupunki. Budapestin nykyinen kaupunkikuva, kuten suuret bulevardit ja kertaustyyliset rakennukset, on peräisin yhdistymisen jälkeiseltä kulta-ajalta. Aikakauden huipentuma oli puoli vuotta kestänyt Millennium-maailmannäyttely, joka järjestettiin vuonna 1896 unkarilaisten maahantulon 1000-vuotisjuhlan kunniaksi.[32]

Maailmansodat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulta-aika päättyi ensimmäiseen maailmansotaan, joka syttyi heinäkuussa 1914. Syksyllä 1918 Budapestissä syntyi suuria mielenosoituksia. Kansallisneuvosto julisti Unkarin itsenäiseksi tasavallaksi, ja tammikuussa 1919 se valitsi Mihály Károlyin presidentiksi. Maaliskuussa vallankumouksellinen sotilasneuvosto julisti Unkarin neuvostotasavallaksi. Neuvostovalta sortui, kun Romanian joukot valtasivat Budapestin elokuussa. Marraskuussa 1919 unkarilaiset Kansallisen armeijan joukot marssivat kaupunkiin amiraali Miklós Horthyn johdolla. 1. maaliskuuta 1920 parlamentti valitsi Horthyn Unkarin valtionhoitajaksi käyttämään kuninkaalle kuuluvia oikeuksia.[46] Trianonin sopimuksen jälkeen Unkari menetti paljon alueitaan, ja Budapestiin muutti yli 300 000 ihmistä Romaniaan, Tšekkoslovakiaan ja Jugoslaviaan liitetyiltä alueilta.[32][47]

Toisessa maailmansodassa Unkari ajautui natsi-Saksan liittolaiseksi. Saksalaiset miehittivät Unkarin maaliskuussa 1944, ja lokakuussa valtaan nousi fasistinen nuoliristi-puolue. Budapestissä murhattiin tuhansia juutalaisia, ja työkykyiset lähetettiin marraskuussa 1944 kuolemanmarssille rakentamaan panssariesteitä Wienin edustalle.[48] Kaupungista käytiin ankaria, viikkokausia kestäneitä taisteluita tammi-helmikuussa 1945. Kun puna-armeija valtasi Pestin, saksalaiset vetäytyivät Budan puolelle ja räjäyttivät Tonavan sillat. Taistelujen lopulta tauottua surmansa oli saanut noin 20 000 siviiliä ja kolme neljäsosaa kaupungin asuintaloista, historiallisista rakennuksista ja kirkoista oli tuhoutunut tai vakavasti vaurioitunut.[49][32]

Neuvostovalta ja Unkarin kansannousu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mielenosoittajia Parlamenttitalon edustalla syksyllä 2006.

Sodan jälkeen Unkari joutui Neuvostoliiton etupiiriin, ja sinne luotiin sosialistinen järjestelmä. Vuonna 1948 alkoi tuotantovälineiden kansallistaminen ja maan nopea teollistaminen maatalouden kustannuksella. On arvioitu, että neljäsosa Budapestin aikuisväestöstä joutui oikeustoimien tai poliisikuulustelun kohteeksi, ja kaupungista karkotettiin 20 000 ihmistä.[32][50]

Vuonna 1950 muodostettiin ”Suur-Budapest”, kun Budapestin alueeseen liitettiin 16 kylää ja 7 kaupunkia. Kaupungin piirien määrä nousi 14:stä 22:een, pinta-ala lähes kaksinkertaistui ja väkiluku nousi 60 prosenttia. Liitoksen tavoitteet olivat poliittiset: sen tarkoituksena oli saavuttaa ”oikea” suhde älymystön, työläisten ja talonpoikien välillä ja taata kommunisteille voitto seuraavissa vaaleissa. Kaupunkiin liitettyjä alueita alettiin kehittää suunnitellusti vasta 1960-luvulla.[51][52]

Unkarin kansannousu alkoi Budapestissä 23. lokakuuta 1956. Mielenosoittajat joutuivat pian aseellisiin taisteluihin sisäministeriön ja turvallisuuspalvelun joukkojen kanssa. Salaisen poliisin miehiä jahdattiin ja hakattiin kuoliaiksi. Venäläiset panssarijoukot hyökkäsivät kaupunkiin, mutta eivät saaneet sitä hallintaansa. Venäläisiä kohti heitettiin parvekkeilta ja ikkunoista polttopulloja. Panssarit ampuivat tykkitulta asuinrakennuksiin, joissa olettivat sala-ampujien piileksivän, ja aiheuttivat näin suuria tuhoja ja runsaasti siviiliuhreja. Imre Nagy muodosti uuden hallituksen, ja venäläiset vetäytyivät Budapestista 30. lokakuuta.[53]

János Kádár muodosti kuitenkin Szolnokissa uuden hallituksen 4. marraskuuta, ja samana aamuna puna-armeijan panssarivaunut hyökkäsivät Budapestiin. Katutaistelut loppuivat varsin pian, vaikka hajanaista vastarintaa esiintyikin useiden päivien, jopa viikkojen ajan. Luodinreikiä ja sirpaleiden jälkiä voi nähdä yhä Pestin vanhemmissa osissa.[32][54] Kansannousun aikana ja sen jälkeen kaupungista pakeni ulkomaille 92 000 ihmistä.[51]

Markkinasosialismin aika ja järjestelmänvaihdos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvulla Unkari oli huomattavasti muita neuvostoblokin valtioita edellä elintasossa, liikkumisen vapaudessa ja mahdollisuudessa kritisoida hallitusta. Tilanne alkoi kuitenkin paheta 1980-luvulla, eikä järjestelmä selvinnyt sellaisista ongelmista kuin työttömyydestä, inflaatiosta ja ulkomaisesta lainasta. Toukokuussa 1988 Kádár pakotettiin eroamaan ja maahan perustettiin uusia puolueita. Kesäkuussa 1989 noin 250 000 ihmistä osallistui Budapestissä Imre Nagyn ja muiden kansannousun uhrien muistotilaisuuksiin. Sankarien aukiolla järjestettiin näyttävä surujuhla, jossa sosialistista järjestelmää vaadittiin ottamaan vastuu tapahtuneista vääryyksistä ja oikeudenloukkauksista. Keväällä 1990 järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit, ja viimeiset neuvostojoukot vetäytyivät Unkarista kesäkuussa 1991.[32][55]

Tie markkinatalouteen ei kuitenkaan ollut helppo, ja ajoittain väkivaltaisetkin mielenosoitukset ovat olleet yleinen näky Budapestin kadulla. Radikaali oikeistolais-nationalistinen puolue Jobbik ja sen univormuihin pukeutunut sotilaallinen siipi Magyar Gárda (Unkarin kaarti) ovat 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien olleet monien mielenosoitusten ja mellakoiden keskipisteessä.[32] Vuoden 2006 protestien aikaan, jolloin laaja oppositiorintama osoitti mieltään tuolloista hallitusta vastaan, kaupungissa puhkesi mellakoita ja mielenosoittajat valtasivat televisiotalon.[56]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Budapestin piirit.

Budapest on Unkarin pääkaupunki ja Pestin läänin (unk. megye) pääkaupunki. Se ei kuitenkaan kuulu hallinnollisesti Pestin lääniin vaan muodostaa oman alueensa. Budapest ja Pestin lääni muodostavat yhdessä Keski-Unkarin suuralueen (Közep-Magyarország régio).[57] Lisäksi on erikseen määritelty myös Budapestin metropolialue (Budapesti Agglomeráció), mutta sillä ei ole omaa hallintoa.[58]

Kaupunki on jaettu 23 piiriin (kerület), joista kuusi on Budan puolella, 16 Pestissä ja yksi Csepelsaarella.[5] Eri piirien pinta-alat ja asukasluvut vaihtelevat suuresti: Esimerkiksi Linnavuoren käsittävä I piiri ja Pestin ydinkeskustan käsittävä V piiri ovat vain 2–3 neliökilometrin laajuisia, kun suurimmat piirit ovat kymmenen kertaa suurempia. Vuonna 2011 I piirissä oli 24 158 ja V:ssä 25 210 asukasta, mutta esimerkiksi Óbudan ja Békásmegyerin käsittävässä III piirissä oli 126 478 asukasta ja Kelenföldin käsittävässä XI piirissä 143 165 asukasta.[59][60]

Budapestissä on kaksinkertainen hallintojärjestelmä. Sekä Budapestin kaupungilla että jokaisella piirillä on oma hallintonsa, vaaleilla valitut pormestarit ja valtuustot. Budapestin kaupunginvaltuustossa (Fővárosi Közgyűlés) on 66 jäsentä. Kaupunginvaltuusto ja piirien valtuustot (testület) ovat tasavertaisia, eikä niiden välillä ole hierarkkista suhdetta. Piirien hallinto huolehtii yleensä paikallisista tehtävistä, kun taas sellaiset asiat, joilla on kansallista merkitystä tai jotka koskevat useita piirejä, kuuluvat kaupunginhallinnolle.[61][62]

Budapestin kaupungin pormestariksi valittiin lokakuussa 2019 yllättäen Gergely Karácsony, joka voitti pääministeripuolue Fidesziä edustaneen istuvan pormestarin István Tarlósin.[2] Karácsony siirtyi politiikan pariin 2010, jolloin hänet valittiin ympäristöpuolue Lehet Más a Politikan (LMP) ehdokkaana Unkarin parlamenttiin. Hän erosi puolueesta 2014 ja perusti uuden viher-liberaalin puolueen. Samana vuonna hän oli ensimmäisen kerran opposition yhteisehdokkaana Budapestin pormestariksi.[63]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehdasalue Csepelsaarella.

Budapest on Unkarin taloudellinen keskus. Vuonna 2016 kaupungin bruttokansantuote oli Eurostatin mukaan 41,1 miljardia euroa ja ostovoimapariteetti 39 700 euroa asukasta kohti. Ostovoimapariteetti oli 136 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta ja 201,5 prosenttia koko Unkarin keskiarvosta. Budapestissä on 23,3 prosenttia Unkarin yritysten pääkonttoreista, ja se sai vuonna 2016 kaikkiaan 47,9 prosenttia kaikista Unkariin kohdistetuista ulkomaaninvestoinneista.[64] Vuoden 2018 tilastojen mukaan budapestiläisistä 820 600 oli työelämässä. Työllisyysaste oli 73,1 prosenttia ja työttömyysaste 3,1 prosenttia. Koko maan keskiarvoon verrattuna Budapestissä oli korkeampi työllisyysaste ja matalampi työttömyysaste.[65] Työssäolevista 0,16 % työskenteli maa- ja metsätalouden, 17,8 % teollisuuden ja rakentamisen ja 82,1 % palveluiden alalla.[66]

Budapest kasvoi Unkarin tärkeimmäksi teollisuuskeskukseksi 1800-luvun lopussa. Teollisuustuotanto rajoittui aluksi raaka-aineiden, etenkin elintarvikkeiden jalostukseen. Niitä seurasivat metalli- ja konepajateollisuus ja sen jälkeen ase- ja sähköteollisuus, mutta kevyt teollisuus kehittyi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Unkarin teollisuus keskittyi voimakkaasti Budapestiin, mihin vaikutti kaupungin sijainti Tonavan varrella, keskitetty rautatieverkosto, ulkomaisen pääoman virta ja Budapestin pankkien johtava asema. Epätasapaino pääkaupungin ja muun maan välillä kärjistyi keskusjohtoisen suunnitelmatalouden aikana vuodesta 1945 aina 1980-luvun loppuun.[5]

1990-luvulla teollisuustuotanto pieneni Budapestissä enemmän kuin maassa keskimäärin. Tämä johtui siitä, että pääkaupungissa oli paljon suuria teollisuuslaitoksia, jotka olivat tehneet tuotteita sosialististen SEV-maiden markkinoille. Kun nämä markkinat romahtivat, teollisuuslaitokset menivät vararikkoon ja monet yritykset lakkautettiin. 1990-luvun jälkipuolella teollisuus elpyi jonkin verran ja kolme teollisuussektoria kasvoi voimakkaasti: koneiden valmistus, elintarviketeollisuus ja sähköntuotanto.[67]

Liike-elämä on yhä keskittynyt Pestin sisäkaupunkiin, missä toimivat tärkeimmät pankit ja useimmat ulkomaalaiset kauppayhtiöt. Kuluttajapalveluiden epätasapainoa on korjattu rakentamalla suuria ostoskeskuksia muun muassa Óbudaan, Lágymányosiin ja Újpestiin. Taloudelliset uudistukset vuodesta 1968 alkaen ovat luoneet vähittäiskauppaan ja palveluihin yksityissektorin. Sekä julkinen että yksityinen sektori ovat hyötyneet yhä merkittävämmäksi kasvaneesta matkailualasta.[5] Kaupungissa on arvioitu käyvän yli 2,5 miljoonaa matkailijaa vuodessa.[68]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raitiovaunulinja 2 kulkee Tonavan Pestin-puoleisella rannalla.
Paikallisliikenteen bussi linjalla 33E.

Liikenne on ollut avainasemassa Budapestin kehityksessä. Se on tunnettu Tonavan ylityskohta, jossa valtaväylät ovat aina kohdanneet, ja siitä on tullut Unkarin runkoteiden ja tärkeimpien rautateiden solmukohta.[5] Unkarin viidestä moottoritiestä ja neljästä valtatiestä kahdeksan alkaa Budapestistä.[69]

Paikallisliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budapestin paikallisliikennettä hoitaa BKV (Budapesti Közlekedési Zrt.), joka on perustettu vuonna 1968 ja yksityistettiin vuonna 1996. Yhtiö kuljettaa vuosittain noin 1,3 miljardia matkustajaa. BKV liikennöi busseja, raitiovaunuja, metroa, paikallisjunia ja johdinautoja. Lisäksi se huolehtii Tonavan lauttaliikenteestä, Linnavuoren funikulaarista ja Budan kukkuloille kulkevasta hammasradasta.[70][71] BKV on tuottanut viime vuosina tappiota, ja vuonna 2011 sen budjetin alijäämä oli yli 100 miljoonaa euroa.[72]

Bussilinjoja on yli 180, johdinautolinjoja neljätoista ja raitiovaunulinjoja kolmisenkymmentä. Paikallisjunat (HÉV) liikennöivät lähikaupunkeihin: pohjoiseen Szentendreen, itään Gödöllőhön ja etelään Ráckeveen Csepelsaarelle.[73][74]

Budapestin metrossa on neljä linjaa, M1 (keltainen), M2 (sininen), M3 (punainen) ja M4 (vihreä). Kolme vanhinta linjaa risteävät kaikki Budapestin keskustassa Deák Ferenc térin metroasemalla.[75] Ensimmäinen metrolinja avattiin unkarilaisten maahantulon tuhatvuotisjuhliin 1896. Se oli Manner-Euroopan ensimmäinen metro.[76] Toinen, itä-länsisuuntainen, linja avattiin kahdessa osassa vuosina 1970 ja 1972.[77] Kolmas, pohjois-etelä-suuntainen linja avattiin useassa osassa vuosina 1976−1990.[78] Neljännen linjan rakennustyöt viivästyivät useita kertoja, ja se avattiin liikenteelle vuonna 2014.[79]

Maantieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budapestin autoliikennettä on pidetty hitaana, ruuhkaisena ja vaikeana etenkin turisteille, jotka eivät tunne kaupunkia.[80][81] Vuonna 2005 kaupungissa oli 357 henkilöautoa tuhatta asukasta kohti. Vuosina 1994–2005 henkilöautojen määrä nousi 7 % ja linja-autoilla tehtävien matkojen määrä väheni 25 %.[82] Budapestin ympärille on rakennettu kehätietä (M0), joka kokonaan valmistuttuaan vähentää kaupungin kautta kulkevaa läpikulkuliikennettä.[83] Tiestä on valmiina iso osa, mutta vuonna 2019 uutisoitiin, että läntisin osa tiestä jätetään taloudellisista syistä rakentamatta. Näin tietä ei tarvitse rakentaa Budan kukkuloille.[84]

Budapestissä on Unkarin suurin linja-autoterminaali: Népligetin linja-autoasema.[5][85] Kaikki kansainväliset yhteydet ja myös osa kotimaisista linjoista (etenkin Unkarin keski- ja pohjoisosiin) lähtevät Népligetin linja-autoasemalta. Stadionokin linja-autoasemalta lähtee busseja itään ja Etele térin asemalta Lounais-Unkariin.[80]

Rautatieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nyugati Pályaudvár eli Läntinen rautatieasema.

Budapestissä on kolme päärautatieasemaa: Nyugati ("Läntinen") ja Keleti ("Itäinen") Pestissä sekä Déli ("Eteläinen") Budassa. Nyugatin asemalta lähtee junia itään, kuten Debreceniin, mutta myös Tonavan mutkaan, Visegrádiin ja Esztergomiin. Suurin osa kansainvälisestä liikenteestä lähtee Keletin asemalta. Délin asemalta junat lähtevät etelään, esimerkiksi Balatonille, ja länteen Transdanubiaan.[86][87]

Budan kukkuloilla kulkee 12 kilometrin pituinen Lasten rautatie (Gyermekvasút), jonka henkilökuntana toimivat, kuljettajia lukuun ottamatta, 10–14-vuotiaat lapset.[88]

Lentoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budapestin Ferenc Lisztin kansainvälinen lentoasema on Unkarin merkittävin lentoasema. Se sijaitsee 16 kilometriä kaakkoon kaupungin keskustasta. Lentoasema tunnettiin aikaisemmin Ferihegyn nimellä, mutta se sai uuden nimensä maaliskuussa 2011 säveltäjä Franz Lisztin syntymän 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Vuonna 2017 sitä kautta tuli 6,3 miljoonaa ja lähti 6,4 miljoonaa matkustajaa.[89] Lentoaseman talouspäällikön mukaan vuonna 2017 asemaa käytti 44 lentoyhtiötä, jotka lensivät 131 kohteeseen.[90] Ferenc Lisztin lentoasemalla on kaksi terminaalia, 2A ja 2B. Terminaali 1 suljettiin toukokuussa 2012.[91] Sitä käyttivät aiemmin halpalentoyhtiöt, mutta sen käyttöaste oli pieni.[92]

Lisäksi Budan kukkuloilla on pieni Hármashatárhegyn lentokenttä, joka on paikallisen ilmailuseuran käytössä. Kentälle ei ole yleistä liikennettä.[93]

Vesiliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budapestistä oli aiemmin kantosiipialusyhteys Wieniin, mutta se on sittemmin lakkautettu. Kesäisin Budapestista tehdään kuitenkin kantosiipialuskierroksia Itävaltaan.[94] Kansainvälistä rahtiliikennettä hoitaa Csepelin vapaasatama, joka sijaitsee Csepelsaarella viisi kilometriä kaupungin keskustasta alavirtaan. Vuonna 2007 sataman kautta kulki yli 270 000 tonnia rahtia.[95] Budapestissä toimii myös kansainvälisen Tonava-komission päämaja. Komission tehtävä on hallinnoida ja kehittää Tonavan liikennettä.[96]

Sillat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonavan yli kulkee Budapestin kaupungin alueella yhdeksän maantietiesiltaa: pohjoisesta etelään lukien Megyerin silta (2008), Árpádin silta (1950), Margitin silta (1876), Ketjusilta (1849), Elisabetin silta (1903, 1964), Vapaudensilta (1896), Petőfin silta (1937), Rákóczin silta (1995) ja Ferenc Deákin silta (1990). Kehätie M0 kulkee Megyerin ja Ferenc Deákin siltojen kautta. Lisäksi Tonavan yli kulkee kaksi rautatiesiltaa, joista eteläinen on rakennettu 1877 ja pohjoinen 1896. Ketjusilta on Budapestin silloista vanhin ja tunnetuin, ja se oli aikoinaan vasta toinen Tonavan yli rakennettu pysyvä silta. Sitä pidetään koko Budapestin symbolina. Saksalaiset räjäyttivät kaikki Budapestin sillat vuonna 1945, mutta niistä tuhoutui korjauskelvottomaksi ainoastaan Elisabetin silta, jonka tilalle rakennettiin uusi vuonna 1964.[97][98][99][100]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Budapestin väkiluvun kehitys (tuhansissa) vuosina 1790–2010.

Budapestin väkiluku oli väestönlaskennan mukaan vuoden 2022 alussa 1 673 191.[60] Budapestissä asuu lähes kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin Unkarin toiseksi suurimmassa kaupungissa. Väkiluku on kasvanut erittäin nopeasti: se oli 1830-luvulla noin 100 000 mutta nousi miljoonaan 1900-luvun alussa. Luonnollinen väestönkasvu ei ole ollut koskaan merkittävää, vaan väkiluku on noussut muuttoliikkeen myötä. 1900-luvun lopussa väkiluvun kasvu hidastui, ja väestö on alkanut muuttaa keskustasta kaupungin laidoille ja lähikuntiin. Kasvavia asuinalueita ovat olleet etelässä Kelenföld, idässä Rákoskeresztúr ja pohjoisessa Óbuda, Békásmegyer ja Újpalota.[5] Vuonna 1980 kaupungin väkiluku oli 2 059 000 henkeä[101] mutta vuonna 2010 enää 1 722 000.[60] 1990-luvulla Budapestin väkiluku väheni 15 %, ja sitä ympäröivien alueiden väkiluku kasvoi 20 %.[102]

Nykyään Budapest on kokonaan unkarinkielinen, mitä se ei ole ollut koskaan aikaisemmin. 1800-luvun alussa Pestin hallinto oli saksalaisten porvarien käsissä, vesiliikennettä hallitsivat serbit ja kauppaa enimmäkseen ”kreikkalaiset” (joiden joukossa oli muitakin Balkanin kansoja). Kaupunkiin muutti lännestä saksalaisia teollisuustyöläisiä ja idästä suuret määrät juutalaisia. Vuonna 1900 lähes neljännes asukkaista oli juutalaisia, mutta juutalaisyhteisö tuhoutui suurimmaksi osaksi toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen Budapestistä on tullut kulttuurisesti homogeeninen.[5]

Vuoden 2001 väestönlaskennassa Budapestin asukkaista valtaosa ilmoitti äidinkielekseen unkarin. Saksan- ja romaninkielisiä oli kumpiakin yli 3 000 ja muiden kielten puhujia vähemmän. Toisaalta yli 100 000 ihmistä ei ilmoittanut äidinkieltään.[103] Vuoden 2022 väestönlaskennassa 83,1 prosenttia oli etniseltä identiteetiltään unkarilaisia. Saksalaisten osuus oli 1,3 prosenttia, romanien 0,8 prosenttia ja ukrainalaisten 0,5 prosenttia. Uskonnoltaan 22,6 % budapestiläisistä ilmoitti olevansa katolisia ja 7,5 % kalvinisteja. Mihinkään uskontokuntaan kuulumattomia oli 19,2 %, ja 44,5 % kieltäytyi vastaamasta.[60]

Sosiaaliset erot ovat olleet aina Budapestille tyypillisiä. Aikaisemmin kaupungissa näkyi jyrkkä vastakohtaisuus kaupungin keskustassa palatseissaan asuvien aristokraattien ja laitakaupungin slummialueiden ja väliaikaisten parakkiasutusten välillä. Toisen maailmansodan jälkeen nämä erot hävisivät suurimmaksi osaksi, mutta asuntopula on jäänyt pysyväksi. Asukkaiden enemmistö elää yhä suhteellisen pienissä asunnoissa. Nykyään uuden keskiluokan pramea elämäntyyli muodostaa vastakohdan ankeille lähiöille ja niiden jättimäisille kerrostaloille. Itsemurhaluvut ovat hälyttävän korkeita, ja kunnollisten asuntojen puute on yhä vakava sosiaalinen ongelma.[5] Ilmansaasteiden, etenkin pölyhiukkasten määrä kohoaa Budapestissä usein terveydelle vaaralliselle tasolle.[104] Esimerkiksi marraskuussa 2011 kaupunginvaltuusto antoi saastehälytyksen ilman korkean pölypitoisuuden ja tuulen vähäisyyden vuoksi, ja kaupungin keskusta suljettiin eniten päästöjä aiheuttavalta liikenteeltä.[105]

Vuonna 2018 yhdessä asunnossa asui Budapestissä keskimäärin 2,32 henkeä.[106] Budapestin väestön keski-ikä vuonna 2018 oli 45,1 vuotta. Naisten keskimääräinen elinajanodote oli 80,1 vuotta ja miesten 74,3 vuotta. Elinajanodote oli Unkarin suurin, ja keski-ikäkin oli keskiarvoa korkeampi.[107]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2001 väestölaskennan mukaan 94 prosenttia yli 15-vuotiaista budapestiläisistä oli käynyt vähintään kahdeksanvuotisen peruskoulun ja 59 prosenttia yli 18-vuotiaista oli suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon. Korkeakoulututkinto oli 24 %:lla yli 25-vuotiaista.[108] Kaupungissa oli 401 peruskoulua, 178 lukiota ja 186 ammattioppilaitosta vuonna 2002.[109]

Unkarin tärkeimmät oppilaitokset ovat keskittyneet Budapestiin, ja sen yliopistot ja korkeakoulut vetävät puoleensa suurimman osan maan parhaista opiskelijoista. Lisäksi Unkarin tiedeakatemia ja valtaosa maan tutkimuslaitoksista toimii Budapestissa.[5] Vuonna 2011 Budapestissä toimii 16 yliopistoa (egyetem): kymmenen julkista ja kuusi yksityistä. Lisäksi kaupungissa toimii 19 korkeakoulua (főiskóla).[110] Budapestin ja koko Unkarin suurin yliopisto on Eötvös Loránd -yliopisto ELTE; sillä on johtoasema luonnontieteissä, oikeustieteessä ja humanistisissa tieteissä. Muita yliopistoja ovat muun muassa Budapestin tekniikan ja taloustieteiden yliopisto BME, talous- ja hallintotieteellinen Corvinus-yliopisto ja lääketieteellinen Semmelweis-yliopisto.[111]

Vesi- ja jätehuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budapestin vedenottamot sijaitsevat Szentendrensaarella pohjoisessa ja Csepelsaarella etelässä. Vesi saadaan infiltraation avulla suodattamalla Tonavan vettä maakerrosten läpi.[112] Kaupungissa on kaksi suurta vedenpuhdistamoa, ja vuonna 2007 Budapestin jätevesistä puhdistettiin 51 prosenttia.[113] Kaupungin viemäriverkon kattavuus on 92 prosenttia.[114]

Yhdyskuntajätettä kerätään kaupungissa noin neljä miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Siitä poltetaan noin 60 prosenttia, ja loput kuljetetaan kaatopaikoille kaupungin ulkopuolelle. Vielä 1990-luvulla Budapestissä oli neljä kaatopaikkaa, mutta ne on kaikki suljettu.[115]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ödön Lechnerin suunnittelema jugend-tyylinen Geologian instituutti.

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli Budapestin arkkitehtuuri

Budapestin arkkitehtuurille antaa leimansa se, että kaupunki kasvoi voimakkaasti 1800-luvun lopussa, jolloin suosiossa olivat näyttävät kertaustyylit. Kaupunkikuva on sangen yhtenäinen, varsinkin Pestissä, joka on rakennettu suureksi osaksi vuosina 1880–1900. Budapest kärsi pahoin toisessa maailmansodassa ja monet vanhat rakennukset pääsivät rappeutumaan kansantasavallan aikana.[116]

Monet Budapestin rakennukset ovat eklektisiä, eri kertaustyylien sekoituksia. Kertaustyylien ajan huomattavin arkkitehti Budapestissä oli Miklós Ybl, joka on suunnitellut muun muassa Valtionoopperan ja Kansalliskirjaston.[117] Kertaustyyleihin voidaan laskea myös romantiikaksi, orientalismiksi tai uusbysanttilaisuudeksi kutsuttu tyylisuunta, joka haki innoituksensa unkarilaisten myyttisestä itäisestä menneisyydestä. Tämän tyylisuunnan edustajia ovat muun muassa Dohány-kadun synagoga ja Pestin Vigadó.[117][118] Kertaustyylejä ei ole aina arvostettu, mutta nykyään niitä pidetään Budapestin arkkitehtuurin arvokkaimpana puolena.[119]

Unkarin jugend-ajan merkittävin arkkitehti oli Ödön Lechner, jonka on sanottu merkitsevän Budapestille samaa kuin Gaudí Barcelonalle. Lechnerin suunnittelemia merkittäviä rakennuksia Budapestissä ovat Taideteollisuusmuseo, Geologian instituutti ja entisen Postisäästöpankin rakennus Hold utcalla. Jälkimmäistä pidetään Lechnerin mestariteoksena, ja se on yksi Budapestin vaikuttavimpia rakennuksia.[120]

Kuvataide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ludwig-museo

Budapestissä on useita suuria taidemuseoita, kuten Unkarin kansallisgalleria, Kuvataiteiden museo, Taidehalli ja Ludwig-museo.

Unkarin Kansallisgalleria sijaitsee Budan linnassa. Kansallisgalleria esittelee unkarilaista taidetta varhaiskeskiajalta nykyaikaan asti, ja sen kokoelmiin kuuluu lähes 100 000 teosta ja esinettä. Siellä on muun muassa keskiaikaista goottilaista kivi- ja puuesineistöä, 1700-luvun barokkitaidetta, 1800-luvun kultakauden maalaustaidetta sekä mitaleita ja pienveistoksia.[121][122]

Kuvataiteiden museo ja Taidehalli on rakennettu Sankarien aukion laidoille. Molemmat edustavat uusklassista tyyliä, ja ne on suunnitellut arkkitehti Albert Schickedanz. Kuvataidemuseon kokoelmissa ovat esillä lähes kaikki suuret kansainväliset maalarit keskiajasta nykypäivään, kuten Giotto, Leonardo, Rafael, Rembrandt, Tiepolo, Ribera, Pieter Brueghel ja van Dyck. Huomattavin on espanjalaisen maalaustaiteen kokoelma, jossa on Murillon, El Grecon ja Goyan maalauksia. Museossa on myös muinaisen Egyptin ja antiikin Rooman ja Kreikan taiteen kokoelmat. Kuvataidemuseota vastapäätä sijaitsee Taidehalli, joka on Unkarin suurin näyttelytila. Siellä pidetään enimmäkseen vaihtuvia näyttelyitä ja järjestetään myös taidemessuja ja kulttuuritapahtumia.[22][121][123]

uudessa Taidepalatsissa, Rákóczin sillan Pestin-puoleisessa päässä on vuodesta 2005 sijainnut Ludwig-museo.[124] Museo esittelee modernia ja nykytaidetta. Sen pysyvissä kokoelmissa on muun muassa amerikkalaista pop-taidetta, kuten Andy Warholin, Claes Oldenburgin ja Robert Rauschenbergin töitä. Museo keskittyy Itä- ja Keski-Euroopan taiteeseen, erityisesti Unkarin taiteeseen 1960-luvulta tähän päivään.[125]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ferenc Lisztin musiikkiakatemia.

Unkarin valtionooppera on toiminut Budapestissä nykyisessä rakennuksessa vuodesta 1884. Sen johtajia ovat olleet muun muassa Ferenc Erkel, Gustav Mahler ja Otto Klemperer.[126] Budapestissä on myös Unkarin merkittävin musiikkialan korkeakoulu, Ferenc Lisztin musiikkiakatemia. Siellä ovat opiskelleet ja opettaneet monet Unkarin musiikin merkkihenkilöt, kuten Ernő Dohnányi, Béla Bartók ja Zoltán Kodály.[127] Akatemia on myös suosittu konserttipaikka. Kaupungissa toimivia klassisen musiikin orkestereita ovat muun muassa Budapestin festivaaliorkesteri ja Unkarin radion sinfoniaorkesteri, josta käytetään Unkarin ulkopuolella nimeä Budapestin sinfoniaorkesteri.[128]

Budapestin suurimpia ja arvostetuimpia kulttuuritapahtumia on vuosittain maaliskuussa järjestettävä Budapestin kevätfestivaali. Vuonna 2011 festivaali pidettiin 31. kerran, ja siihen kuului yli 200 ooppera-, konsertti-, baletti- ja teatteriesitystä.[129][130] Populaarimusiikkia esittelee Sziget-festivaali, jota on pidetty Hajógyárisaarella joka elokuussa vuodesta 1993.[131] Vuonna 2011 viikon kestäneiden festivaalien kävijämäärä oli lähes 400 000.[132]

Kylpylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Széchenyin kylpylä.

Budapestissä on paljon kylpylöitä, jotka saavat vetensä kuumista lähteistä. Monien maanalaisten kuumien lähteiden vesi sisältää radiumia ja muita mineraaleja, ja niillä uskotaan olevan terveellisiä vaikutuksia. Kylpyläkulttuuri on peräisin jo turkkilaisvallan ajoilta. Kuuluisimpia ovat Gellértin ja Széchenyin kylpylät, joissa käydään ahkerasti sekä kesä- että talviaikaan.[133][5] Gellértin kylpylä on Budapestin arvostetuin. Se sijaitsee Gellértinvuoren juurella Budassa, ja se on rakennettu vuonna 1918. Sen pääsali on rakennettu jugend-tyyliin, siinä on lasikupoli, ja uima-allasta reunastavat roomalaistyyliset pylväät. Széchenyin kylpylä sijaitsee Kaupunginpuistossa Pestissä. Se on Budapestin suurin kylpylä, ja sen lähteet ovat kaupungin syvimmät ja kuumimmat. Lähteet löydettiin 1879, ja kylpylä on rakennettu vuonna 1913 uusbarokin tyyliin.[22] Királyn kylpylä on peräisin turkkilaisajalta 1500-luvulta, ja se on säilyttänyt alkuperäisen tyylinsä kupoleineen ja kahdeksankulmaisine altaineen.[133]

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin mediaa on pidetty hyvin pääkaupunkikeskeisenä. Esimerkiksi kaikki Unkarin tärkeät valtakunnalliset päivälehdet ilmestyvät Budapestissä: oikeistolaiset Magyar Hírlap ja Magyar Nemzet, sosialistinen Népszabadság ja sosiaalidemokraattinen Népszava.[134][135] Muita Budapestissä ilmestyviä sanomalehtiä ovat paikallislehti Metro Budapest, englanninkieliset Budapest Sun ja Budapest Business Journal ja saksankielinen Budapester Zeitung.[135]

Unkarin julkisen palvelun radioyhtiö Magyar Rádió (MR) ja televisioyhtiö Magyar Televízió (MTV) toimivat nekin Budapestissä.[134] Radiotalo on Bródy Sándor -kadulla, lähellä Kansallismuseota. Sen luona tapahtuivat vuoden 1956 kansannousun ensimmäiset väkivaltaiset yhteenotot, kun mielenosoittajat yrittivät tunkeutua rakennukseen.[136][137] Televisioyhtiö MTV toimi pitkään entisessä pörssitalossa lähellä Parlamenttitaloa[138], mutta nykyään se on muuttanut uuteen toimitaloon III kaupunginosaan.[139]

Budapestissä pitävät päämajaansa myös kaupalliset televisioyhtiöt Duna TV ja Hír TV.[140][141]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin suosituin urheilulaji on jalkapallo, ja maan menestyneimmät joukkueet ovat kotoisin Budapestista. Budapestin maineikkain jalkapalloseura on Ferencváros, ja muita tunnettuja seuroja ovat Újpest ja MTK ja Honvéd. Kaupungin jalkapallostadioneista suurin on Ferenc Puskásin stadion, joka on Unkarin jalkapallomaajoukkueen kotikenttä.[142][143] Myös vesipallo on Unkarissa suosittua, ja maajoukkue voitti kultaa vuoden 2008 olympialaisissa. Maajoukkue harjoittelee Margitinsaarella Alfréd Hajósin uimastadionilla. Sekä Újpestillä että Ferencvárosilla on oma vesipallojoukkueensa.[144][145]

Budapestin ja koko Unkarin suurimpia urheilutapahtumia on Formula 1 -sarjan Unkarin Grand Prix, joka on järjestetty vuodesta 1986. Kilpailu ajetaan heinä-elokuun vaihteessa Hungaroringin radalla Mogyoródissa, 19 kilometrin päässä Budapestin keskustasta.[146][147]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Barber, Annabel & Roper-Evans, Emma: Budapest. A city guide. (3. painos) Somerset Limited, 2004. ISBN 963-212-986-5 (englanniksi)
  • Gerő, András & Poór, Janos (toim.): Budapest. A History from Its Beginnings to 1998. (Atlantic Studies on Society in Change No. 86) New York: Columbia University Press, 1997. ISBN 978-0-88033-359-7 (englanniksi)
  • Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: maa, kansa, historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2
  • Kontler, László: Millennium in Central Europe. A History of Hungary. Budapest: Atlantisz, 1999. ISBN 963 9165 37 9 (englanniksi)
  • Luoto, Reima T. A.: Budapest – Tonavan kuningatar. Espoo: Fenix-kustannus, 2004. ISBN 951-862-156-X
  • Török, András: Budapest. A critical guide. (5. painos) Budapest: Corvina, 2001. ISBN 963-13-4989-6 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Gerő & Poór s. 111.
  2. ↑ a b Walker, Shaun: Budapest's new mayor: my win proves there's more to Hungary than Orbán The Guardian. 17.10.2019. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Demografic Trends in East-Central-European Capitals, s. 40. Budapest: Központi Statisztikai Hivatal, 2005. ISBN 963 215 832 6 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.10.2011). (englanniksi)
  4. ↑ Soós, Gábor & Ignits, Györgyi Ignits: Suburbanization and Its Consequences in the Budapest Metropolitan Area, s. 6. Weimar: Bauhaus-Universität, 2003. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.12.2011). (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Budapest Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  6. ↑ Budapest Islands Budapest City Guide. 2011. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  7. ↑ Csepel Island Budapest City Guide. 2011. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  8. ↑ General Information of Budapest Budapest Tourist Info. Arkistoitu 4.8.2011. Viitattu 10.10.2011.
  9. ↑ Luoto s. 78–79
  10. ↑ Hungary – Budapest Irány Magyarország. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  11. ↑ The Caves of Budapest Budapest Portál. Arkistoitu 26.12.2011. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  12. ↑ Var Barlang – Castle Cave showcaves.com. Viitattu 5.1.2012. (englanniksi)
  13. ↑ The Springs of Budapest Budapest Portál. Arkistoitu 26.12.2011. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  14. ↑ Danube-Ipoly National Park Hungarystartshere.com. Arkistoitu 19.12.2011. Viitattu 31.12.2011. (englanniksi)
  15. ↑ Buda Protected Landscape Area Duna-Ipoly Nemzeti Park Igazgatóság. Arkistoitu 28.12.2011. Viitattu 31.12.2011. (englanniksi)
  16. ↑ Hungary BBC Weather. 22.3.2011. Arkistoitu 24.11.2012. Viitattu 8.10.2011. (englanniksi)
  17. ↑ Weather: Budapest BBC Mobile. Viitattu 8.10.2011. (englanniksi)
  18. ↑ Luoto s. 42
  19. ↑ Budapest, including the Banks of the Danube, the Buda Castle Quarter and Andrássy Avenue World Heritage Convention. Unesco. Viitattu 24.10.2011. (englanniksi)
  20. ↑ Török s. 111–112
  21. ↑ Barber & Roper-Evans s. 208–210
  22. ↑ a b c d e f g h Sights of Budapest Budapest Portál. Arkistoitu 21.7.2012. Viitattu 24.10.2011. (englanniksi)
  23. ↑ Luoto s. 44
  24. ↑ Luoto s. 54–56
  25. ↑ Luoto s. 58–59
  26. ↑ Luoto s. 82–85
  27. ↑ Török s. 89.
  28. ↑ Barber & Roper-Evans s. 60, 63
  29. ↑ Török s. 80, 82
  30. ↑ Luoto s. 119–123
  31. ↑ Luoto s. 125
  32. ↑ a b c d e f g h i j History of Budapest Lonely Planet. Arkistoitu 12.9.2011. Viitattu 8.10.2011. (englanniksi)
  33. ↑ Kontler s. 25
  34. ↑ Aho, Laura: Aquincum – Unkarin Pompeji. Rostra, tammikuu 2006, 37. vsk. Helsinki: Symposion ry. ISSN 0780-315X Artikkelin verkkoversio. (pdf)
  35. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 38, 42
  36. ↑ Gerő & Poór s. 17–19
  37. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 60–63, 74
  38. ↑ Gerő & Poór s. 27.
  39. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 73, 105
  40. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 113
  41. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 140, 145
  42. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 152, 154–155
  43. ↑ Gerő & Poór s. 111
  44. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 178, 184
  45. ↑ Gerő & Poór s. 122
  46. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 195, 199, 202
  47. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 204
  48. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 187, 231–232
  49. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 235
  50. ↑ Unkari. Maa, kansa, kulttuuri s. 268, 272
  51. ↑ a b Soós, Gábor & Ignits, Györgyi Ignits: Suburbanization and Its Consequences in the Budapest Metropolitan Area, s. 3. Weimar: Bauhaus-Universität, 2003. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.12.2011). (englanniksi)
  52. ↑ Gerő & Poór s. 194–195
  53. ↑ Unkari. Maa, kansa, kulttuuri s. 276–278
  54. ↑ Unkari. Maa, kansa, kulttuuri s. 276–280
  55. ↑ Unkari. Maa, kansa, kulttuuri s. 293
  56. ↑ Mellakoitsijat valtasivat televisiotalon Budapestissä Helsingin Sanomat. 18.9.2006. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 27.10.2011.
  57. ↑ Gazetteer of the Republic of Hungary, s. 17, 68. Budapest: Központi Statisztikai Hivatal, 2010. ISSN 1217-2952 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.10.2011). (englanniksi)
  58. ↑ Soós, Gábor & Ignits, Györgyi Ignits: Suburbanization and Its Consequences in the Budapest Metropolitan Area, s. 9. Weimar: Bauhaus-Universität, 2003. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.12.2011). (englanniksi)
  59. ↑ Gazetteer of the Republic of Hungary, s. 29. Budapest: Központi Statisztikai Hivatal, 2010. ISSN 1217-2952 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.10.2011). (englanniksi)
  60. ↑ a b c d Budapest Detailed Gazetteer. Hungarian Central Statistical Office. Viitattu 17.1.2024. (englanniksi)
  61. ↑ Districts of Budapest Budapest Portál. Arkistoitu 26.12.2011. Viitattu 11.10.2011. (englanniksi)
  62. ↑ The General Assembly of the Municipality Budapest Portál. Arkistoitu 26.12.2011. Viitattu 11.10.2011. (englanniksi)
  63. ↑ Orbáns Herausforderer Lutzerner Zeitung. 6.4.2018. Viitattu 26.2.2020. (saksaksi)
  64. ↑ Budapest 18.2.2019. Eurostat. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  65. ↑ 6.2.1.2. Economic activity of population aged 15–64 (2006–)* 13.3.2019. Hungarian Central Statistical Office. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  66. ↑ 5.1.3. Employed persons by sectors and sex (2008–) 13.3.2019. Hungarian Central Statistical Office. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  67. ↑ Pirages, M.: Budapest Pocket Guide Expands Its Website Services Budapest Pocket Guide. Arkistoitu 12.11.2011. Viitattu 13.10.2011. (englanniksi)
  68. ↑ Getting to Budapest by Car – Budapest Travel Info Budapest.com. Viitattu 19.10.2011. (englanniksi)
  69. ↑ The History of BKV, Part 2 BKV Zrt.. Viitattu 15.10.2011. (englanniksi)
  70. ↑ General Information of Budapest Budapest Tourist Info. Arkistoitu 4.8.2011. Viitattu 15.10.2011. (englanniksi)
  71. ↑ Budapest transport company BKV short Ft 30 billion Realdeal.hu. 7.2.2011. Arkistoitu 9.12.2011. Viitattu 15.10.2011. (englanniksi)
  72. ↑ Transport in Budapest BudapestRooms.com. Viitattu 15.10.2011. (englanniksi)
  73. ↑ Budapest – Transport – Trains BudapestBy.com. Arkistoitu 11.10.2011. Viitattu 15.10.2011. (englanniksi)
  74. ↑ Budapest UrbanRail.net. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  75. ↑ Millenium Underground Metro4. Viitattu 15.10.2011. (englanniksi)
  76. ↑ Metro Line 2 (East-West) Metro4. Viitattu 15.10.2011. (englanniksi)
  77. ↑ Metro Line 3 (North-South) Metro4. Viitattu 15.10.2011. (englanniksi)
  78. ↑ Budapest Metro 4: Green line Bookin Budapest. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  79. ↑ a b Transport in Budapest Lonely Planet. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi)
  80. ↑ Luoto s. 15
  81. ↑ Szilárd Erhart: The key transport indicators in Budapest (1994–2005) erhartsz.extra.hu. Arkistoitu 7.4.2015. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi)
  82. ↑ Traffic in Hungary BudapestSite.com. Arkistoitu 28.9.2011. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi)
  83. ↑ The Ringroad Around Budapest to Be Completed HungaryToday. Arkistoitu 24.3.2019. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  84. ↑ Népliget Bus Station inyourpocket.com. Viitattu 24.9.2023. (englanniksi)
  85. ↑ Luoto s. 22–23
  86. ↑ Budapest – Transport – Trains BudapestBy.com. Arkistoitu 11.10.2011. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi)
  87. ↑ Children's Railway MÁV. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi)
  88. ↑ Traffic of Budapest/Ferenc Liszt International Airport by country (2002–) 13.3.2019. Hungarian Central Statistical Office. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  89. ↑ Liszt Ferenc International Airport is one of the busiest in Europe About Hungary. 24.10.2017. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  90. ↑ Budapest Airport visitBudapest.travel. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  91. ↑ Budapest Airport to close Terminal 1 Budapest Business Journal. 14.3.2012. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  92. ↑ Hármashatárhegy Airport BudapestHungary.hu. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  93. ↑ Flights & getting there Lonely Planet. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  94. ↑ Port of Csepel World Port Source. Arkistoitu 25.10.2011. Viitattu 19.10.2011. (englanniksi)
  95. ↑ Welcome to the Danube Commission website! Danube Commission Secretariat. Viitattu 3.1.2012. (englanniksi)
  96. ↑ Luoto s. 79–81
  97. ↑ Bridges of Budapest bridgesofbudapest.com. Viitattu 19.10.2011. (englanniksi)
  98. ↑ Döntött a bizottság – Rákóczi híd lett a Lágymányosi hídból Hirado.hu. 2.8.2011. Viitattu 19.10.2011. (unkariksi)
  99. ↑ Imre Gáll: Deák Ferenc híd (régi Hárosi híd), 1990 BudapestCity.org. Arkistoitu 18.9.2011. Viitattu 19.10.2011. (unkariksi)
  100. ↑ Population, population density, increase of population, 1870–2001 Population Census 2001. Hungarian Central Statistical Office. Viitattu 14.10.2011. (englanniksi)
  101. ↑ Soós, Gábor & Ignits, Györgyi Ignits: Suburbanization and Its Consequences in the Budapest Metropolitan Area, s. 2. Weimar: Bauhaus-Universität, 2003. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.12.2011). (englanniksi)
  102. ↑ Population by mother tongue, nationality and sex, 1930, 1960–2001 Population Census 2001. Hungarian Central Statistical Office. Viitattu 9.10.2011. (englanniksi)
  103. ↑ Budapest air pollution "dangerous", says green group The Budapest Times. 31.12.2008. Viitattu 2.2.2012. (englanniksi)
  104. ↑ Szabo, Bernadett: Air Pollution In The Centre Of Budapest World Environment News. 18.11.2011. Arkistoitu 22.11.2011. Viitattu 2.2.2012. (englanniksi)
  105. ↑ 2.3.1. Dwelling stock, inhabitants density within dwellings, 1 January (1990–)(2/2) 24.4.2018. Hungarian Central Statistical Office. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  106. ↑ 6.1.7. Average life expectancy at birth, average age (2001–) 24.4.2018. Hungarian Central Statistical Office. Viitattu 24.3.2019. (englanniksi)
  107. ↑ Population by religion, denomination, main demographic and occupational characteristics Population Census 2001. Hungarian Central Statistical Office. Viitattu 9.10.2011. (englanniksi)
  108. ↑ Main Data by Statistical Subregions for Regional Development, s. 33. Budapest: Hungarian Central Statistical Office, 2004. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.10.2011). (englanniksi)
  109. ↑ Felsőoktatási intézmények Magyarországon 28.2.2011. Nemzeti Erőforrás Minisztérium. Arkistoitu 10.10.2011. Viitattu 10.10.2011. (unkariksi)
  110. ↑ Budapest universities – Universities, colleges and schools in Budapest inhungary.com. Viitattu 10.10.2011. (englanniksi)
  111. ↑ Induced bank infiltration Igrac. Arkistoitu 11.4.2015. Viitattu 31.1.2012. (englanniksi)
  112. ↑ Nowadays Budapest Sewage Works. Arkistoitu 14.4.2010. Viitattu 31.1.2012. (englanniksi)
  113. ↑ Dear Visitor! Budapest Csatornázása - Sewerage of Budapest. Arkistoitu 2.4.2012. Viitattu 31.1.2012. (englanniksi)
  114. ↑ Christos J. Paraskevopoulos, Panagiōtēs Getimēs, Nicholas Rees: Adapting to EU multi-level governance: regional and environmental policies in cohesion and CEE countries, s. 114. Ashgate, 2006. ISBN 0 7546 4533 9 Google-kirjat (viitattu 31.1.2012). (englanniksi)
  115. ↑ Barber & Roper-Evans s. 73–74.
  116. ↑ a b Barber & Roper-Evans s. 77
  117. ↑ Török s. 177.
  118. ↑ Török s. 66.
  119. ↑ Barber & Roper-Evans s. 79–81.
  120. ↑ a b Museums Budapest Info. Arkistoitu 18.10.2011. Viitattu 15.11.2011. (englanniksi)
  121. ↑ Luoto s. 48-49
  122. ↑ Luoto s. 123.
  123. ↑ The Building Ludwig Múzeum. Arkistoitu 6.3.2012. Viitattu 21.11.2011. (englanniksi)
  124. ↑ About Ludwig Museum Ludwig Múzeum. Arkistoitu 17.12.2011. Viitattu 21.11.2011. (englanniksi)
  125. ↑ Opera playing in Hungary Unkarin valtionooppera. Arkistoitu 28.11.2012. Viitattu 25.11.2011(englanniksi).
  126. ↑ Franz Liszt Academy of Music Musicathlon. Viitattu 26.11.2011. (englanniksi)
  127. ↑ The Symphony Orchestra of the Hungarian Radio bpso.hu. Arkistoitu 31.8.2013. Viitattu 26.11.2011. (englanniksi)
  128. ↑ Budapest Spring Festival (Budapesti Tavaszi Fesztivál) Budapest Tourist Guide. Arkistoitu 3.1.2012. Viitattu 26.11.2011. (englanniksi)
  129. ↑ Budapest Spring Festival 2011 btf.hu. Arkistoitu 16.7.2011. Viitattu 26.11.2011. (englanniksi)
  130. ↑ Sziget sziget.hu. Viitattu 26.11.2011. (englanniksi)
  131. ↑ Sziget Festival draws nearly 400,000 visitors Budapest Business Journal. 15.8.2011. Arkistoitu 2.9.2011. Viitattu 26.11.2011. (englanniksi)
  132. ↑ a b Baths in Budapest budapestagent.com. Arkistoitu 2.9.2022. Viitattu 26.11.2011. (englanniksi)
  133. ↑ a b Maatiedosto Unkari: Yhteiskunta, kulttuuri ja media 6.7.2010. Suomen suurlähetystö, Budapest. Viitattu 3.12.2011.
  134. ↑ a b Budapest Newspapers Newspapers24.com. Arkistoitu 14.8.2011. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  135. ↑ Elérhetőségeink Magyar Rádió. Arkistoitu 4.12.2011. Viitattu 3.12.2011. (unkariksi)
  136. ↑ Unkari. Maa, kansa, historia s. 276
  137. ↑ Luoto s. 90
  138. ↑ Kapcsolat és Közönségszolgálat mtvzrt.hu. Magyar Televízió. Viitattu 3.12.2011. (unkariksi)
  139. ↑ TV – Duna Televízió LyngSat Address. Arkistoitu 7.12.2011. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  140. ↑ TV – Hir TV LyngSat Address. Arkistoitu 8.11.2011. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  141. ↑ Budapest Sports mapsofworld.com. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  142. ↑ Football activities in Budapest Lonely Planet. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  143. ↑ Euro Polo Experience Water Polo News. Arkistoitu 29.10.2010. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  144. ↑ Hungarian Water Polo Association Lonely Planet. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  145. ↑ Sport in Budapest BudapestAgent.com. Arkistoitu 4.12.2011. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  146. ↑ For Circuit Users Hungaroring Sport. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Budapest&oldid=22850944”