Dublin

Dublin Baile Átha Cliath
vaakuna
Dublin
Koordinaatit: 53°20′N, 6°15′W
Valtio	Irlanti
Provinssi	Leinster
Kreivikunta	Dublinin kreivikunta
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Paul McAuliffe (Fianna Fáil)[1]
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	114,99 km²
Väkiluku (2016)	553 165[2]
– Metropolialue	1 110 627[3]
www.dublincity.ie
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Dublin (iiriksi Baile Átha Cliath [ˌbʲlʲɑː ˈclʲiə], ’aidatun kahlaamon kaupunki’) on Irlannin pääkaupunki. Siellä on noin puoli miljoonaa asukasta, mutta Suur-Dublinin alueella asukkaita on runsaat miljoona, mikä on melkein neljäsosa koko maan asukasluvusta. Kaupungin halki virtaa Liffeyjoki. Kaupunki sijaitsee Dublinin kreivikunnassa, Leinsterin provinssissa.

Kaupungin iirinkielinen nimi on Baile Átha Cliath, mutta myös nimen Dublin alkuperä on iirin kielessä: Dubh-Linn tarkoittaa mustaa allasta tai mustaa lampea viitaten Liffeyn ja Poddlejoen yhtymäkohtaan. Alkujaan nimi Dubh-Linn tai Duibhlinn (muinaisskandinaavin Dyflinni) viittasikin viikinkien satamakaupunkiin, Baile Átha Cliath oli sisämaan puoleinen kelttiasutus. Aikaa myöten asutuskeskukset sulautuivat yhteen.

Dublin on levittäytynyt Dublininlahden ympärille ja sitä rajoittaa pohjoisessa Howthin kukkulat ja etelässä Dalkeyn niemi. Dublinin keskusta on pieni ja kompakti, ja sitä ovat rajoittaneet perinteisesti pohjoisessa Royal Canal ja etelässä Grand Canal. Liffeyjoki jakaa keskusta-alueen kahtia.^[4]

Dublinin keskusta on arkkitehtuuriltaan yhtenäinen. Merkittäviä rakennuksia ovat muun muassa Pääpostitoimisto (General Post Office), Dublinin linna (Dublin Castle) ja Trinity College kampusalueineen. Uskonnollisista rakennuksista Pyhän Patrikin katedraali ja Christ Church Cathedral ovat tärkeimmät. Liffeyjoen ylittää useita siltoja, joista Half Penny Bridge on kävelysilta. Dublin on myös kanavien kaupunki (Grand Canal). Temple Bar on kaupunginosa täynnä pubeja ja yökerhoja. Guinnessin panimon yhteydessä on museo ja oluenpanonäyttely Guinness Storehouse. Myös Jamesonin viskitehtaalla järjestetään yleisövierailuja.

Dublinissa on leuto merellinen ilmasto. Keskimääräinen lämpötila on matalimmillaan tammi-helmikuussa ja korkeimmillaan heinä-elokuussa. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 760–1 000 millimetriä, ja lunta tulee alle kymmenenä päivänä vuodessa.^[5]

Dublinin virallisena perustamisvuotena pidetään vuotta 988, vaikka alueella on ollut asutusta jo pitkään sitä ennen. Keltit asuivat siellä todennäköisesti jo vuoden 500 eaa. tienoilla.^[4] Tanskalaiset viikingit valtasivat Dublinin 800-luvulla, mutta irlantilaiset taistelivat kaupungin hallinnasta useita kertoja seuraavien vuosisatojen aikana. Henrik II:n johtamat anglo-normannit karkottivat tanskalaiset vuonna 1171.^[6] Dublin ja sen ympäristö, ”The Pale”, olivat pitkään Irlannin ainoa englanninkielinen alue.

Dublin oli pitkään pieni muurin ympäröivä kaupunki, mutta se alkoi kasvaa 1600-luvun lopulla. Englannin toisen sisällissodan jälkeen vuonna 1649 Oliver Cromwell valtasi kaupungin, jossa oli silloin vain 9 000 asukasta. Kaupunki alkoi kasvaa, kun sinne alkoi virrata protestanttipakolaisia ympäri Eurooppaa. Seuraavan vuosisadan aikana se kasvoi voimakkaasti, ja siitä tuli Brittiläisen imperiumin toiseksi merkittävin kaupunki Lontoon jälkeen.^[6]

Dublinin kukoistuskausi päättyi 1800-luvun alussa, kun Irlannista tehtiin virallisesti osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Kaupunki ajautui pian tämän jälkeen taloudelliseen ahdinkoon ja yhteiskunnalliseen rauhattomuuteen. Irlannin suuren nälänhädän aikana 1845–1851 kaupunkiin muutti kymmeniätuhansia nälästä kärsiviä ihmisiä, jotka paisuttivat yhteiskunnan työläisluokkaa.^[4]

Yhteiskunnallisten epäkohtien takia Dublinissa käynnistyi vuonna 1916 niin kutsuttu pääsiäiskapina, jossa kansallismieliset irlantilaiset pyrkivät irrottautumaan Englannista. Erityisesti kaupungin keskusta kärsi huomattavasti kapinasta. Pian sen jälkeen syttyneessä vapaussodassa Dublin säilyi suurimpien taistelujen ulkopuolella, mutta seurannut sisällissota raunioitti kaupunkia enemmän.^[4]

Vuonna 1974 Pohjois-Irlannin levottomuuksiin liittyen Isolle-Britannialle uskollinen pohjoisirlantilainen puolisotilaallinen ryhmä UVF teki terrori-iskun, jossa Dublinissa ja pohjoisempana sijaitsevassa Monaghanin kaupungissa räjäytettiin samana päivänä pommeja. Iskuissa kuoli 33 ihmistä, joista 27 Dublinissa.^[7]

Dublinissa on kaksi satamaa, jotka palvelevat liikennettä Britanniaan. Ranskasta tulevat lautat saapuvat Rosslaren satamaan. Dublinissa on myös Irlannin suurin lentoasema ja maan rautatieliikenteen keskus.^[8]

Dublin on surullisen kuuluisa erityisesti keskikaupungin vaarallisesta ja ruuhkaisesta liikenteestä^lähde?. Ruuhkia onkin viime aikoina yritetty hillitä joukkoliikenneratkaisuin, kuten DART-lähiliikennejunin ja Luas-pikaraitiovaunuin. Keskustassa suositellaan liikuttavaksi jalkaisin. Vuodesta 2009 alkaen on tarjolla ollut myös kaupunkipolkupyöriä^[9].

Irlannin hallitus on käynnistänyt kansallisen liikennesuunnitelman, jonka arvellaan maksavan hallitukselle 34,4 miljardia euroa vuosina 2006–2015. Suurin osa tästä tulee menemään Dublinin satamatunneliin, seitsemään Luas-projektiin, kahteen metrolinjaan, DART-laajennukseen ja St Stephen's Green -alueella palvelut integroivaan maanalaiseen asemaan.^[10]

Vuonna 2011 itse Dublinissa oli noin 528 000 asukasta^[2] ja sen suurkaupunkialueella yli 1 110 000 asukasta.^[3]

1900-luvun loppupuolella Dublinin väestö kasvoi noin prosentin verran vuodessa. Aikaisemmin muuttoliikenne suuntautui maalta kaupunkiin. 1900-luvun viimeisen neljänneksen aikana muuttoliike kääntyi kohti lähiöitä ja ympäryskuntia.^[11]

Dublin on Irlannin koulutuksen pääasiallinen keskus, jossa on kolme yliopistoa ja useampi korkeamman koulutuksen instituutti. 1500-luvulla alkunsa saanut Dublinin yliopisto on Irlannin vanhin yliopisto. Sen ainoa college, Trinity College, perustettiin vuonna 1592 Elisabet I:n antamalla kuninkaallisella perustamiskirjalla.^[12]

Irlannin suurin yliopisto on Irlannin kansallinen yliopisto (NUI). Osa sitä, University College Dublin (UCD), toimii Dun Laoghaire-Rathdownin alueella, joka on välittömästi Dublinin rajan ulkopuolella. Dublin City University (DCU) on uusin Dublinin yliopistoista, jonka on erikoistunut teollisuutta lähellä oleviin kaupallisiin ja teknistieteellisiin kursseihin. Royal College of Surgeons in Ireland (RCSI) on itsenäinen lääketieteen koulu, joka sijaitsee kaupungin keskustassa. Maynoothin Irlannin kansallinen yliopisto on toinen yliopisto, josta vastaa NUI, ja se sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Dublinista.^[13]

Dublin Institute of Technology (DIT) on moderni tekninen college ja maan suurin ei-yliopistollinen kolmannen asteen oppilaitos. Se on erikoistunut teknisiin aineisiin, mutta tarjoaa myös monia taiteiden ja humanististen aineiden kursseja. Dublinissa on myös pienemmät Blanchardstownin ja Tallaghtin Institute of Technology -laitokset. National College of Art and Design (NCAD) ja Dun Laoghaire Institute of Art, Design and Technology (DLIADT) tukevat harjoittelua ja tutkimusta taiteessa, designissa ja mediateknologiassa.^[14][15]

Monet tunnetut irlantilaiset kirjailijat ovat nimenomaan dublinilaisia, kuten James Joyce, Oscar Wilde, Samuel Beckett, George Bernard Shaw ja Roddy Doyle.^[16] Joycen romaani Odysseus sijoittuu Dubliniin, ja sitä muistetaan vuosittain romaanin tapahtumia seuraavalla kaupunkikierroksella, joka tunnetaan nimellä ”Bloomsday”. Se järjestetään 16. kesäkuuta, eli samana päivänä johon Odysseuksen tapahtumat vuonna 1904 sijoittuvat.

Dublin on tunnettu teatterikaupunki, jota omat kirjailijat osaltaan ovat edistäneet. Abbey Theatre on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1904. Myös musiikkielämä on vilkasta, ja konserttipaikkoja on lukuisia.

Irlannin kansallispyhimyksen Pyhän Patrickin juhlapäivänä 17. maaliskuuta Dublinissa järjestetään suuri paraati ja nykyisin myös konsertteja ja muita oheistapahtumia.^[17]

Eurovision laulukilpailu on järjestetty Dublinissa kuudesti, vuosina 1971, 1981, 1988, 1994, 1995 ja 1997.

Dublinissa on pitkään ollut suurehko määrä maahanmuuttajia, erityisesti Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Yhdysvalloista, Australiasta, Uudesta-Seelannista ja manner-Euroopasta. Viime aikoina Dublin on houkutellut maahanmuuttajia myös Nigeriasta, Kiinasta, Koreasta, Intiasta ja Itä-Euroopasta varsinkin taloudellisen menestyksen myötä 1990-luvulla. Vanhat ja hylätyt kadut ovat nopeasti muuttuneet etnisiksi seuduiksi, kuten Moore Streetin muutos "pikku-Afrikaksi" ja Parnell Street Eastin muutos kaupungin de facto "Chinatowniksi" tai "aasialaiseksi kyläksi". Suomalaisia työläisiä tapaa varmimmin Ballycoolinin tietotekniikkayrityksissä.

Dublinin alueella on kuusi jalkapallojoukkuetta Irlannin valioliigassa. Shamrock Rovers FC, St Patrick's Athletic F.C. ja Bohemian FC ovat niistä menestyneimpiä viime vuosina. Dublinissa juostava Vhi Women's Mini Marathon on lajissaan suurin naisten juoksutapahtuma.^[18] Gaelilaista jalkapalloa pelataan Croke Parkin stadionilla, johon mahtuu 82 300 katsojaa^[19].

• Davenport, Fionn: Ireland. Footscray: Lonely Planet Publishing, 2009. Google-kirjat (viitattu 12.5.2013). (englanniksi)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dublin.

• Matkaopas aiheesta Dublin Wikivoyagessa (englanniksi)
• Dublin City Council
• Dublin.ie
• Dublinin virallinen matkailusivu (englanniksi)
• Suomenkielinen Dublinin matkailusivu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Dublin Writers Museum (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Malahide Castle (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Dublin Webcam (Arkistoitu – Internet Archive)