Keskustelu:Budapest
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Artikkeli Budapest on suositeltu artikkeli.
| Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
| 30.12.2011–29.1.2012 | Vertaisarviointi | 
|
Arvioitu | (ikilinkki) |
| 29.1.–12.2.2012 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | 
|
Hyväksytty | (ikilinkki) |
Kuvagalleria, miksi tehty sellainen ? --Musamies 15. tammikuuta 2007 kello 19.57 (UTC)
Joo, no lisäsin niihin vähän tekstiä että eivät olisi ihan pelkkiä koristeita.Muutenkin pitäisi laajentaa tai melkein kirjoittaa uusiksi koko artikkeli. Miksi muuten nuo [muokkaa] linkit ovat artikkelin alalaidassa eivätkä oikeassa reunassa ko. kappaleiden kohdalla, osaisiko joku tehdä tälle (kin) asialle jotain. Tanár
- Se johtuu siitä, että kuvat vievät tilan artikkelin oikeasta reunasta. Paras ratkaisu asiaan lienee yksinkertaisesti pidentää artikkelia (ja kenties kirjoittaa se samalla kokonaan uusiksi), sillä tällä hetkellä se on varsin lyhyt. Tietysti myös kuvien vähentäminen auttaisi tuohon mainitsemaasi ongelmaan. --Tero Vilkesalo 5. syyskuuta 2007 kello 21.50 (UTC)
|
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Arkistoitu vertaisarviointi
[muokkaa wikitekstiä]Ikuisuusprojekti alkaa olla pikku hiljaa sellaisessa kunnossa, että voisin panna vertaisarviointiin. Suositeltu sivu on tavoitteena. Mielestäni tämä alkaa olla jo aika kattava, mutta ovatko eri osa-alueet tasapainossa? Vai pitäisikö jotain lisätä tai jotain ottaa pois? Punaisten linkkien kanssa apu myös kelpaisi. Vertailukohtana esimerkiksi Berliini on hyvä ja Turku suositeltu.--Tanár 30. joulukuuta 2011 kello 19.26 (EET)
- Kieli on todella huonoa. Vitsi vitsi :) Mutta siis pari kommenttia tuli mieleen, kun luki noin puoleenväliin. Kaikkinensa todella hieno artikkeli, josta toivottavasti pienellä työstämisellä saa suositellun. Kommentteja: 1) Pystyykö luonnosta kirjoittaan mitään? 2) historiassa puhutaan Millenium-juhlasta, mutta epäilenpä, että sitä ei vietetty maassa englanniksi 3) punaista on aika paljon; siinä voin auttaa, kun ei tällä hetkellä ole itsellä avoimia projeteja, 4) pitäisikö rakenne muuttaa vastaamaan myös valtioissa käytettyä rakennetta (hallinto-talous-liikenne-väestö-koulutus...Mutta siis hieno artikkeli jo näinkin, ja olen odottanutkin, koska tämä tulee vertaisarviointiin. --PtG 30. joulukuuta 2011 kello 23.33 (EET)
- Kiitoksia kommenteista. 1) Luonnosta tuskin saa paljoa asiaa, mutta muistaakseni noilla kaupungin virallisilla sivuilla oli suojelukohteista jotain, joten pitää katsoa tarkemmin. 2) 1000-vuotisjuhlia vietettiin latinaksi eli niiden nimi oli millennium ja se on myös muistomerkin nimenä. 3) Kiva jos voit auttaa punaisten kanssa. Tarkoituksenani on toki sinistää niistä ainakin suurin osa ennen äänstystä. 4) Rakenne on artikkelimallin mukainen, mutta toisaalta voisi olla ihan tyylikästä että kaupunki- ja valtioartikkeleissa olisi sama järjestys, joten artikkelimallitkin voisi fiksata vastaamaan toisiaan.--Tanár 30. joulukuuta 2011 kello 23.52 (EET)
- Joo, mielestäni kaupunki- ja valtioartikkeleiden (sekä muiden maantiedeartikkeleiden) voisi olla yhtenäinen. --PtG 31. joulukuuta 2011 kello 00.04 (EET)
- 1) Lisäsin artikkeliin maininnan Tonavan-Ipolyn kansallispuistosta (ja sain siihen taas yhden punaisen lisää), joka ulottuu osittain Budapestin alueelle. Mielestäni kaupunkiartikkelissa ei tarvitse luetella kasvilajeja tms. (enkä osaisi suomentaakaan noita englannin- ja latinankielisiä nimiä) vaan ne kuuluvat ennemmin kansallispuistoartikkeliin. Viitteessä 15 on kuitenkin paljon asiaa alueen luonnosta, joten sen pohjalta voi laajentaa jos tarvetta on.--Tanár 31. joulukuuta 2011 kello 14.16 (EET)
- Aloitin kansallispuistoartikkelin. --Tappinen 3. tammikuuta 2012 kello 22.58 (EET)
- 2) Muotoilin tekstiä uudestaan niin että siitä käy nyt toivottavasti paremmin ilmi, että Millennium (kahdella n:llä) on todellakin sekä maailmannäyttelyn että muistomerkin nimi.--Tanár 31. joulukuuta 2011 kello 14.50 (EET)
- 4) Muutin rakennetta samanlaiseksi kuin valtioartikkeleissa. "Kaupunkikuva ja nähtävyydet" on sellainen luku, mitä ei valtioartikkeleissa ole. Se on nyt luku 6, mutta voisi olla aikaisemminkin.--Tanár 31. joulukuuta 2011 kello 16.19 (EET)
- 1) Lisäsin artikkeliin maininnan Tonavan-Ipolyn kansallispuistosta (ja sain siihen taas yhden punaisen lisää), joka ulottuu osittain Budapestin alueelle. Mielestäni kaupunkiartikkelissa ei tarvitse luetella kasvilajeja tms. (enkä osaisi suomentaakaan noita englannin- ja latinankielisiä nimiä) vaan ne kuuluvat ennemmin kansallispuistoartikkeliin. Viitteessä 15 on kuitenkin paljon asiaa alueen luonnosta, joten sen pohjalta voi laajentaa jos tarvetta on.--Tanár 31. joulukuuta 2011 kello 14.16 (EET)
- Joo, mielestäni kaupunki- ja valtioartikkeleiden (sekä muiden maantiedeartikkeleiden) voisi olla yhtenäinen. --PtG 31. joulukuuta 2011 kello 00.04 (EET)
- Kiitoksia kommenteista. 1) Luonnosta tuskin saa paljoa asiaa, mutta muistaakseni noilla kaupungin virallisilla sivuilla oli suojelukohteista jotain, joten pitää katsoa tarkemmin. 2) 1000-vuotisjuhlia vietettiin latinaksi eli niiden nimi oli millennium ja se on myös muistomerkin nimenä. 3) Kiva jos voit auttaa punaisten kanssa. Tarkoituksenani on toki sinistää niistä ainakin suurin osa ennen äänstystä. 4) Rakenne on artikkelimallin mukainen, mutta toisaalta voisi olla ihan tyylikästä että kaupunki- ja valtioartikkeleissa olisi sama järjestys, joten artikkelimallitkin voisi fiksata vastaamaan toisiaan.--Tanár 30. joulukuuta 2011 kello 23.52 (EET)
- Mielestäni hyvä ja melko kattava läpileikkaus, ja aihe on henkilökohtaisesti läheinen. :) Yleisen silmäilyn jälkeen muutama asia mielestäni kaipaa hieman täydennystä. Vuoden 1950 suuresta kuntaliitoksesta voisi olla pari lausetta enemmän (liitetyt alueet, pinta-ala sekä asukasluku ennen ja jälkeen, liitoksen syyt ja vaikutukset). 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun teollistumisesta ei ole nyt juuri mitään, vaikka nykyisen Budapestin alueella toimi huomattavia konepajoja: Ganz vállalatok, MÁVAG, MÁG, Weiss Manfréd (myöh. Csepel), Röck István jne. Ganz hallinnoi aikoinaan myös Budapestin telakkaa (Hajógyáriszigetillä). Kovin yksityiskohtaisesti ei näitäkään kannata käsitellä, mutta mielestäni ei oikein voi ohittaakaan.
- Siltojen entisiä nimiä ei mielestäni kannata mainita tässä, vaan ne kuuluvat kyseisiä siltoja käsitteleviin artikkeleihin.
- Luen ja mutustelen artikkelia edelleen ja palaan asiaan jos tulee vielä jotain mieleen. --Gwafton 31. joulukuuta 2011 kello 00.51 (EET)
- Kiitos kommenteista. Mulla on Budapestin historiaa käsittelevä kirja, jonka pohjalta pystyn varmaan laajentamaan ehdottamiasi kohtia. Aihe on minullekin läheinen, sillä asuin Budapestissä kaksi vuotta.--Tanár 31. joulukuuta 2011 kello 14.16 (EET)
- Lisäsin pari lausetta sekä kuntaliitoksesta että teollistumisesta.--Tanár 2. tammikuuta 2012 kello 17.35 (EET)
- Nyt näyttää hyvältä. Näin laajaa artikkelia kirjoittaessa on aika ajoin vaikea päättää kuinka syvältä asiaa raapaisee. Itse en ole asunut Budapestissä mutta käynyt siellä lukuisia kertoja.
- Lisäsin pari lausetta sekä kuntaliitoksesta että teollistumisesta.--Tanár 2. tammikuuta 2012 kello 17.35 (EET)
- Kiitos kommenteista. Mulla on Budapestin historiaa käsittelevä kirja, jonka pohjalta pystyn varmaan laajentamaan ehdottamiasi kohtia. Aihe on minullekin läheinen, sillä asuin Budapestissä kaksi vuotta.--Tanár 31. joulukuuta 2011 kello 14.16 (EET)
- Löydätkö jotain vielä elinkeinorakenteesta ja sen muutoksesta? M0-tietä käsittelevään kohtaan voisi vielä täsmentää että Győriin ja Szegediin kulkevien moottoriteiden (M1 ja M5) välinen osuus kaupungin lounaispuolella on jo valmis. (Vaikka se on mielettömän huono kehätie, liikennemäärään nähden alimitoitettu pullonkaula; ajoin sitä pitkin tänä maanantaina.) Yliopistojen suhteen en osaa päättää tulisiko ne tässä listata vai ei. Ja meneeköhän nippelitiedon puolelle, jos mainitsee kaupungin alla olevasta laajasta maanalaisesta luolastosta?
- Artikkeli on jo nyt hurjan hyvä. Jos laitat sen suositeltu sivu -äänestykseen tällaisenaan, se saa jo ääneni. --Gwafton 4. tammikuuta 2012 kello 00.42 (EET)
- Kiitos kiitoksista :) Lisäsin pari lausetta M0:sta ja Linnavuoren luolista. Yliopistoista ja korkeakouluista löytyy lista viitteen takaa [1] (tällä hetkellä viite 107), mutta kun niitä on 35 ja joukossa melko pieniäkin (unkarin főiskóla ei ehkä ihan suoraan vastaa meikäläistä korkeakoulua), kaikkia ei mielestäni kannata tässä luetella. Elinkeinorakenteesta en osaa vielä sanoa, mutta voin lisätä jos jotain löydän.--Tanár 5. tammikuuta 2012 kello 21.56 (EET)
- Nuo pari lausetta täydentävät juuri sopivasti. Főiskolan voisi suomentaa ehkä opistoksi(?). Elinkeinorateesta löytyy asiaa unkarinkielisestä artikkelista (osio gazdaság), mutta valitettavasti ilman verkosta löytyviä lähteitä. Yritin googlettaa hakusanoilla Budapest foglalkoztatási struktúra, mutta en löytänyt mitään. Kaupungin kotisivuiltakaan en löytänyt apua.
- Kiitos kiitoksista :) Lisäsin pari lausetta M0:sta ja Linnavuoren luolista. Yliopistoista ja korkeakouluista löytyy lista viitteen takaa [1] (tällä hetkellä viite 107), mutta kun niitä on 35 ja joukossa melko pieniäkin (unkarin főiskóla ei ehkä ihan suoraan vastaa meikäläistä korkeakoulua), kaikkia ei mielestäni kannata tässä luetella. Elinkeinorakenteesta en osaa vielä sanoa, mutta voin lisätä jos jotain löydän.--Tanár 5. tammikuuta 2012 kello 21.56 (EET)
- Artikkeli on jo nyt hurjan hyvä. Jos laitat sen suositeltu sivu -äänestykseen tällaisenaan, se saa jo ääneni. --Gwafton 4. tammikuuta 2012 kello 00.42 (EET)
- Pienenä nyanssina, Budapestissä on paljon tavallisissa kerrostalohuoneistoissa toimivia pieniä toimistoja, joissa tehdään "hallinnollista bulkkityötä", kuten laskujen kirjoitusta, tarkastusta jne. ulkomaalaisille yrityksille. Nämä toimistot eivät erotu ulospäin, mutta niitä vaikuttaa olevan nykyään paljon. En tiedä kuinka suuri vaikutus tällä on työllisyyden kannalta. --Gwafton 6. tammikuuta 2012 kello 01.00 (EET)
- Aloitetaan uusi keskustelusäie tänne. Lainasin suomenkielisen Budapest-oppaan, ja mietinkin sen pohjalta, mistä olet kääntänyt/etsinyt suomalaisia nimiä rakennuksille, sillä täältä löytyi muutama poikkeava tapaus. Sitadelli oli kirjoitetti alkuperäisessä muodossa Citadella (myös näin esimerkiksi Budapestin-suurlähetystön sivuilla), kansalliskirjasto on toki ihan hyvä Unkarin kansalliskirjastonakin, mutta ilmeisesti sekin tunnetaan virallisesti nimellä Széchényin kansalliskirjasto/Széchényi-kansalliskirjasto. Lisäksi Pyhän Tapanin tuomiokirkko (Budapest) on hieman ristiriitainen, sillä rakennus ei käsittääkseni ole tuomiokirkko (Budapest oppaassa ihan vaan Pyhän Tapanin kirkko). --PtG 2. tammikuuta 2012 kello 19.34 (EET)
- Niin ja Millennium-juhlat ja -muistomerkki ovat myös suomennettu; yllättäen tuhatvuotisjuhlat ja tuhatvuotismuistomerkki (nekin varmaan ansaitsis myös linkit; huwikissä aika pitkä artikkeli juhlista). --PtG 2. tammikuuta 2012 kello 19.39 (EET)
- Noille ei ole vakiintuneita suomennoksia olemassa, ja olen sitten valinnut eri muodoista sen, mikä on minusta ollut paras. Jos tarkoitat suomenkielisellä Budapest-oppaalla Luodon kirjaa (johon olen viitannut) niin huomasit varmaan, että siinä käytetään eri käännöksiä sekaisin. Kirkon nimestä keskustelua tuolla. Unkariksi sen nimi on bazilika, englanniksi näkyy olevan joskus basilica, joskus cathedral josta "tuomiokirkko" on käännetty. "Sitadelli" on suomen kielen sana [2] ja siksi käytin sitä. Unkariksi se on citadella, ja jos sen käsittää erisnimeksi toki sen voi jättää kääntämättäkin. "Millennium-juhla" olisi minusta termimäisempi ja sikäli parempi kuin "unkarilaisten maahanmuuton tuhatvuotisjuhla". Mutta jos sinun mielestäsi jotkin toiset muodot ovat parempia, niin muuta pois.--Tanár 2. tammikuuta 2012 kello 20.02 (EET)
- Tarkennuksena: minulla ei ole Luodon opasta, vaan Ilkka Rekiaron suomentama Budapest-opas, joka löytyi lähikirjastostani. Mä kääntyisin ehkä sen puoleen, että Citadellan voisi tulkita erisnimeksi. Tapanin kirkolle on siis annettu nimeksi tuomiokirkko, koska basilika on harhaanjohtava, sillä se ei ole arkkitehtonisesti basilika (tosin se on kuitenkin "arvoltaan" basilika). Mutta nimitystä tuomiokirkko/katedraali pitäisi käyttää vain kirkoista, jotka ovat hiippakuntansa pääkirkkoja. Ainakin enwikin mukaan Esztergomin-Budapestin arkkihiippakunnan pääkirkko on Esztergomin basilika. Tämän perusteella tuomiokirkko on väärä nimitys kirkolle; olisiko parempi sitten tylsästi Pyhän Tapanin kirkko? Tuntuu tyhmältä vaahdota näin pienistä asioista, sillä artikkeli itsessään on loistava. --PtG 3. tammikuuta 2012 kello 10.42 (EET)
- Ihan hyvä vain että vaahtoat pikkuasioista, senhän voi tulkita niin että suuret ovat jo kunnossa :) Siirsin artikkelin nimelle Pyhän Tapanin kirkko (Budapest) ja muutin nimen vastaavasti sekä tähän että muihinkin artikkeleihin, samoin korjasin Sitadellin Citadellaksi. Mitä nimityksiä Rekiaron kirjassa muuten käytetään näistä: Kaunotaiteiden museo (hu:Szépművészeti Múzeum), Taidehalli (hu:Műcsarnok) ja Taideteollisuusmuseo (hu: Magyar Iparművészeti Múzeum). Luodon kirjassa ne ovat "Kuvaamataiteiden museo", "Taidegalleria" ja "Käsityötaiteen museo", mitkä eivät mielestäni oikein vastaa unkarinkielisiä nimiä.--Tanár 3. tammikuuta 2012 kello 22.55 (EET)
- Samassa järjestyksessä: Taidemuseo, Taidepalatsi ja Taideteollisuusmuseo. --PtG 4. tammikuuta 2012 kello 00.54 (EET)
- Taideteollisuusmuseo on varmaan sitten ok. Taidemuseo olisi minusta huono artikkelin nimi siksi, että Budapestissa on toki useita taidemuseoita eikä se edes vastaa unkarilaista nimeä, jossa "Szépművészet" on sananmukaisesti kaunis + taide. Myöskään "taidepalatsi" ei ole ihan tarkka käännös koska "csarnok" on kirjaimellisesti "halli", palatsi olisi unkariksi "palota". Sitä paitsi artikkelin taidehalli perusteella se on vakiintunut nimitys.--Tanár 4. tammikuuta 2012 kello 21.53 (EET)
- Szépművészet vastaa varmaan englannin sanaa fine arts, joka on suomeksi tosiaan kaunotaiteet. Ihan hyvä sana, joskin aika vähän meillä käytetty. Mutta kelpuutan sen ihan museon nimeksi, ja siksi sitä on ainakin Google-haun perusteella usein kutsuttu. Taidehalliki käy mulle, ja taideteollisuusmuseo tosiaan on lukittu tämän perusteella. Onkohan tuolla vielä jotain horjuvia nimityksiä? --PtG 4. tammikuuta 2012 kello 23.08 (EET)
- Hyvä. Pidetään siis noista kiinni, ellei muuta ilmene. Margitinsaaren rinnalla sanotaan usein myös Margitsaari, mutta genetiivi on tässä mielestäni parempi, koska Margit viittaa tiettyyn henkilöön eli Pyhään Margaretiin. (Englanniksi saaren nimi käännetään usein Isle of Margaret.) Saman periaatteen mukaan on artikkeli Gellértinvuori eikä Gellértvuori. Budapestin kaupunginvaltuusto (unkariksi Fővárosi Közgyűlés) on oma käännökseni. Englanniksi se on käännetty General Assembly [3]. Kyseessä on kaupungin yhteinen hallintoelin (jonka rinnalla on jokaisen osa-alueen hallinto erikseen), jonka jäsenet valitaan yleisissä vaaleissa, joten "valtuusto" kertoo minusta suomalaiselle parhaiten, mistä on kysymys. Tässä hu-wikin esitys asiasta.--Tanár 5. tammikuuta 2012 kello 09.40 (EET)
- Tuo Hajógyárisaari on vähän hassu puolisuomennos. Se saisi olla ennemmin joko Hajógyárisziget tai Telakkasaari. --Gwafton 5. tammikuuta 2012 kello 14.22 (EET)
- Óbudansaari olisi vielä yksi mahdollisuus. Tässä tosin "Óbudain saari" [4] eli siinä on unkarin genetiivijohdin tullut mukaan. Yleisohje ulkomaisissa paikannimissä on, että paikan laatua osoittava sana voidaan kääntää (sziget > saari) mutta yksilöivää osaa ei yleensä käännetä.--Tanár 5. tammikuuta 2012 kello 14.48 (EET)
- Tuo Hajógyárisaari on vähän hassu puolisuomennos. Se saisi olla ennemmin joko Hajógyárisziget tai Telakkasaari. --Gwafton 5. tammikuuta 2012 kello 14.22 (EET)
- Hyvä. Pidetään siis noista kiinni, ellei muuta ilmene. Margitinsaaren rinnalla sanotaan usein myös Margitsaari, mutta genetiivi on tässä mielestäni parempi, koska Margit viittaa tiettyyn henkilöön eli Pyhään Margaretiin. (Englanniksi saaren nimi käännetään usein Isle of Margaret.) Saman periaatteen mukaan on artikkeli Gellértinvuori eikä Gellértvuori. Budapestin kaupunginvaltuusto (unkariksi Fővárosi Közgyűlés) on oma käännökseni. Englanniksi se on käännetty General Assembly [3]. Kyseessä on kaupungin yhteinen hallintoelin (jonka rinnalla on jokaisen osa-alueen hallinto erikseen), jonka jäsenet valitaan yleisissä vaaleissa, joten "valtuusto" kertoo minusta suomalaiselle parhaiten, mistä on kysymys. Tässä hu-wikin esitys asiasta.--Tanár 5. tammikuuta 2012 kello 09.40 (EET)
- Szépművészet vastaa varmaan englannin sanaa fine arts, joka on suomeksi tosiaan kaunotaiteet. Ihan hyvä sana, joskin aika vähän meillä käytetty. Mutta kelpuutan sen ihan museon nimeksi, ja siksi sitä on ainakin Google-haun perusteella usein kutsuttu. Taidehalliki käy mulle, ja taideteollisuusmuseo tosiaan on lukittu tämän perusteella. Onkohan tuolla vielä jotain horjuvia nimityksiä? --PtG 4. tammikuuta 2012 kello 23.08 (EET)
- Taideteollisuusmuseo on varmaan sitten ok. Taidemuseo olisi minusta huono artikkelin nimi siksi, että Budapestissa on toki useita taidemuseoita eikä se edes vastaa unkarilaista nimeä, jossa "Szépművészet" on sananmukaisesti kaunis + taide. Myöskään "taidepalatsi" ei ole ihan tarkka käännös koska "csarnok" on kirjaimellisesti "halli", palatsi olisi unkariksi "palota". Sitä paitsi artikkelin taidehalli perusteella se on vakiintunut nimitys.--Tanár 4. tammikuuta 2012 kello 21.53 (EET)
- Samassa järjestyksessä: Taidemuseo, Taidepalatsi ja Taideteollisuusmuseo. --PtG 4. tammikuuta 2012 kello 00.54 (EET)
- Ihan hyvä vain että vaahtoat pikkuasioista, senhän voi tulkita niin että suuret ovat jo kunnossa :) Siirsin artikkelin nimelle Pyhän Tapanin kirkko (Budapest) ja muutin nimen vastaavasti sekä tähän että muihinkin artikkeleihin, samoin korjasin Sitadellin Citadellaksi. Mitä nimityksiä Rekiaron kirjassa muuten käytetään näistä: Kaunotaiteiden museo (hu:Szépművészeti Múzeum), Taidehalli (hu:Műcsarnok) ja Taideteollisuusmuseo (hu: Magyar Iparművészeti Múzeum). Luodon kirjassa ne ovat "Kuvaamataiteiden museo", "Taidegalleria" ja "Käsityötaiteen museo", mitkä eivät mielestäni oikein vastaa unkarinkielisiä nimiä.--Tanár 3. tammikuuta 2012 kello 22.55 (EET)
- Tarkennuksena: minulla ei ole Luodon opasta, vaan Ilkka Rekiaron suomentama Budapest-opas, joka löytyi lähikirjastostani. Mä kääntyisin ehkä sen puoleen, että Citadellan voisi tulkita erisnimeksi. Tapanin kirkolle on siis annettu nimeksi tuomiokirkko, koska basilika on harhaanjohtava, sillä se ei ole arkkitehtonisesti basilika (tosin se on kuitenkin "arvoltaan" basilika). Mutta nimitystä tuomiokirkko/katedraali pitäisi käyttää vain kirkoista, jotka ovat hiippakuntansa pääkirkkoja. Ainakin enwikin mukaan Esztergomin-Budapestin arkkihiippakunnan pääkirkko on Esztergomin basilika. Tämän perusteella tuomiokirkko on väärä nimitys kirkolle; olisiko parempi sitten tylsästi Pyhän Tapanin kirkko? Tuntuu tyhmältä vaahdota näin pienistä asioista, sillä artikkeli itsessään on loistava. --PtG 3. tammikuuta 2012 kello 10.42 (EET)
- Noille ei ole vakiintuneita suomennoksia olemassa, ja olen sitten valinnut eri muodoista sen, mikä on minusta ollut paras. Jos tarkoitat suomenkielisellä Budapest-oppaalla Luodon kirjaa (johon olen viitannut) niin huomasit varmaan, että siinä käytetään eri käännöksiä sekaisin. Kirkon nimestä keskustelua tuolla. Unkariksi sen nimi on bazilika, englanniksi näkyy olevan joskus basilica, joskus cathedral josta "tuomiokirkko" on käännetty. "Sitadelli" on suomen kielen sana [2] ja siksi käytin sitä. Unkariksi se on citadella, ja jos sen käsittää erisnimeksi toki sen voi jättää kääntämättäkin. "Millennium-juhla" olisi minusta termimäisempi ja sikäli parempi kuin "unkarilaisten maahanmuuton tuhatvuotisjuhla". Mutta jos sinun mielestäsi jotkin toiset muodot ovat parempia, niin muuta pois.--Tanár 2. tammikuuta 2012 kello 20.02 (EET)
- Niin ja Millennium-juhlat ja -muistomerkki ovat myös suomennettu; yllättäen tuhatvuotisjuhlat ja tuhatvuotismuistomerkki (nekin varmaan ansaitsis myös linkit; huwikissä aika pitkä artikkeli juhlista). --PtG 2. tammikuuta 2012 kello 19.39 (EET)
- Mä mietin vielä, että puuttuuko tästä jotain. Pari ideaa tuli mieleen. Taloudessa voisi mainita suurimmat työnantajat, jos sellainen tieto jostain löytyy. Lisäksi voisi mainita terveydenhuollosta ja muista "kunnallispalveluista". Muuten kyllä taitaa kaikki mainitsemisen arvoinen kirjoitettu.--PtG 5. tammikuuta 2012 kello 10.15 (EET)
- Suurimmista työnantajista olen etsinyt tietoa, mutta ei ole tähän mennessä tullut vastaan. Lisään sellaisen, jos löydän. "Kunnallispalveluissa" on se ongelmaa, että työnjako kunnan, valtion ja yksityisten välillä ei välttämättä ole sama Unkarissa kuin Suomessa, missä kunta järjestää terveyskeskuspalvelut. Mutta voin toki jotain kaivaa selville esim. sairaaloista ja terveysasemista.--Tanár 5. tammikuuta 2012 kello 14.48 (EET)
- En ole oikein löytänyt mitään yleiskatsausta noista, lähinnä luetteloita sairaaloista tai yksityisistä terveysasemista. Tämmöisiä tai tämmöisiäkään luetteloita ole mielestäni järkevä kopioida artikkeliin.--Tanár 11. tammikuuta 2012 kello 21.21 (EET)
- Vähän tuota epäilinkin, ettei oikein löydy mitään. Mutta eipä tässä täydellisiä artikkeleita ole tarkoituskaan tehdä, vain suositeltavia, ja sitä tämä ehdottomasti on :) --PtG 11. tammikuuta 2012 kello 23.20 (EET)
- En ole oikein löytänyt mitään yleiskatsausta noista, lähinnä luetteloita sairaaloista tai yksityisistä terveysasemista. Tämmöisiä tai tämmöisiäkään luetteloita ole mielestäni järkevä kopioida artikkeliin.--Tanár 11. tammikuuta 2012 kello 21.21 (EET)
- Suurimmista työnantajista olen etsinyt tietoa, mutta ei ole tähän mennessä tullut vastaan. Lisään sellaisen, jos löydän. "Kunnallispalveluissa" on se ongelmaa, että työnjako kunnan, valtion ja yksityisten välillä ei välttämättä ole sama Unkarissa kuin Suomessa, missä kunta järjestää terveyskeskuspalvelut. Mutta voin toki jotain kaivaa selville esim. sairaaloista ja terveysasemista.--Tanár 5. tammikuuta 2012 kello 14.48 (EET)
Sinistin Budapestin sinfoniaorkesterin. Kuvia voisi sijoitella vaihtelevammin myös vasempaan laitaan. Tunnettuja kaupunkilaisia vilahtelee tekstissä lähinnä kulttuuripuolella, olisiko muilta elämänaloilta maininnan arvoisia? -Ochs 12. tammikuuta 2012 kello 00.44 (EET)
- En ole miettinyt kuvitusta kovinkaan paljon, joten niitä voi minun puolestani siirrellä ja vaihtaa, jos jollakulla on siitä näkemystä. Valinnanvaraa on commonsissa vaikka kuinka. "Tunnettuja budapestilaisia" on melkein sama kuin "tunnettuja unkarilaisia", joten on vaikea päättää, keitä sitten pitäisi mainita. Historiaosiossa on mainittu joitakin. Urheilijoista tulevat artikkelissa esiin Ferenc Puskás, jonka mukaan kaupungin suurin jalkapallostadion on nimetty, ja uimari-arkkitehti Alfréd Hajós, joka on suunnitellut nimeään kantavan uimastadionin.--Tanár 12. tammikuuta 2012 kello 19.29 (EET)
- Siirsin osan kuvista vasemmalle ja lisäsinkin pari.--Tanár 16. tammikuuta 2012 kello 21.44 (EET)
"Kaunotaiteiden museo" kuulostaa minusta oudolta. Jos Szépművészet vastaa englannin sanaa "fine arts", niin fine arts taas on suomeksi kuvataiteet. Budapestin kaupungin matkailutoimisto on ainakin vuodesta 2006 lähtien julkaissut suomenkielistä opasta, jonka on suomentanut unkarin kieleen erikoistunut Agricola-palkittu kääntäjä Outi Hassi. Opas on johdonmukaisesti käyttänyt museosta nimeä Kuvataidemuseo. Muut keskeisten taidemuseoiden nimet näyttävät olevan oppaassa suunnilleen kuten artikkelissa, tosin Taiteiden palatsi (Művészetek Palotája) on eri kirjoitusasussa. ¬Antilope 16. tammikuuta 2012 kello 11.47 (EET)
- Itse asiassa "fine arts" on käsitteenä kuvataiteita laajempi asia. Taiteet voidaan jakaa kahteen alaan kaunotaiteisiin (fine arts), joissa pääosassa on estetiikka, ja taideteollisuuteen tai soveltaviin taiteisiin, jotka taas käsittelevät käyttö- ja koriste-esineitä. Kuvataiteet kuuluvat osana kaunotaiteisiin, kuten myös esittävät taiteet. Kaunotaiteet on ehkä vain sanana vähän käytetty suomessa. --PtG 16. tammikuuta 2012 kello 12.00 (EET)
- Juuri tuon takia, mitä PtG sanoi, ja myös unkarinkielisen nimen perusteella "kaunotaiteiden museo" sopisi tässä minusta paremmin, koska "kuvataide" olisi unkariksi képművészet. Toisaalta yli sata vuotta sitten merkitys on voinut olla unkarissa erilainen. Omiahan käännöksiä täällä ei tarvitse eikä saisikaan tehdä, mutta eri lähteissä nimet on usein käännetty eri tavalla. Mutta jos kerran tuossa oppaassa sanotaan Kuvataidemuseo, niin ok minun puolestani. Kuvataiteitahan siellä esitellään, lähinnä veistoksia ja maalauksia.--Tanár 16. tammikuuta 2012 kello 19.37 (EET)
Mitä mieltä olette rakenteesta, pitäisikö luvun "kaupunkikuva ja nähtävyydet" olla aikaisemmin? Sen sijoitukselle ei saanut tukea valtioartikkeleista, joiden rakennetta tässä muuten noudatetaan. Ja olisiko hyvä idea päivittää artikkelimalli tämän mukaan.--Tanár 16. tammikuuta 2012 kello 21.44 (EET)
- Hyvä kysymys. Se on ehkä vähän väärässä paikassa ja sopisi paremmin joko maantieteen yhteyteen tai kulttuurin yhteyteen. Alkuun siksi koska osio käsittelee artikkelin pääasiaa eli kaupunkia. --PtG 17. tammikuuta 2012 kello 22.03 (EET)
- Siirsin sen nyt toiseksi maantieteen jälkeen. Miltä näyttää?--Tanár 17. tammikuuta 2012 kello 22.37 (EET)
- Kyllä tämä mulle kelpaa, sillä lyhemmissä artikkeleissa maantiede ja kaupunkikuvat voidaan yhdistää yhdeksi osioksi, jolloin omalle osiollekin tämä on nyt loogisin paikka. --PtG 17. tammikuuta 2012 kello 22.57 (EET)
- Siirsin sen nyt toiseksi maantieteen jälkeen. Miltä näyttää?--Tanár 17. tammikuuta 2012 kello 22.37 (EET)
Eiköhän tämä ole äänestyskunnossa jo. Punaisia on vielä muutamia, mutta kyllä niistäkin parissa viikossa, äänestyksen aikana päästään eroon! --PtG 27. tammikuuta 2012 kello 22.31 (EET)
- Ok. Suurkiitokset sinulle uusien artikkelien avauksista! Panen äänestykseen.--Tanár 29. tammikuuta 2012 kello 15.59 (EET)
Suorat junayhteydet
[muokkaa wikitekstiä]- Laitoin selvennä-pyynnön rautatieliikennettä koskevaan kappaleeseen koskien suoria junayhteyksiä pääkaupunkeihin. Lähteessä on teksti "direct links between Budapest and 25 other European capital cities". Epäilen vahvasti, että tämä ei tarkoita suoraa junayhteyttä 25 pääkaupunkiin: pikaisella db.de-haulla löysin 12 pääkaupunkia. Selitys voisi olla, että direct link ei tarkoitakaan kirjaimellisesti suoraa junayhteyttä (ilman vaihtoa) vaan suoraa vaihtoyhteyttä, tai sitten capital city ei olekaan kirjaimellisesti pääkaupunki vaan esim. suurkaupunki. Pilkutustahan tämä on, mutta jälleen kerran osoitus lähdekritiikin tarpeesta. --Huhdanjo (keskustelu) 5. huhtikuuta 2012 kello 06.39 (EEST)
- Olet ihan oikeassa, ei tuo voi pitää millään paikkaansa. Koska lähteestä ei kuitenkaan voi päätellä, mitä siinä on tarkoitettu, niin otin koko maininnan pois.--Tanár 5. huhtikuuta 2012 kello 12.02 (EEST)
- Muuten, jos sulla on harrastusta niin voisit ehkä vielä arvioida, pitääkö tuo toinenkaan saman lähteen maininta (50 kansainvälistä junavuoroa) paikkansa. Kyllähän niitä tiheästi menee, esim. Wieniin ja Bratislavaan, mutta onhan tuo silti aika suuri luku.--Tanár 5. huhtikuuta 2012 kello 12.21 (EEST)
- Vinkki vinkki: [5] --Gwafton (keskustelu) 5. huhtikuuta 2012 kello 13.23 (EEST)
- "Budapestin kautta kulkee päivittäin yli 50 kansainvälistä junavuoroa." Poistaisin tämänkin, sillä löysin vain 30 Budapestistä ulkomaille lähtevää junaa: Wien 9, Bratislava 7, Arad 4, Belgrad 3, Bukarest 2, Zagreb 2, Moskova 1, Ljubljana 1, Sarajevo 1. Näistä monet kulkevat toisen maan läpi tai jatkavat toiseen (Moskova via Kiova, Berliini via Bratislava, ym.), joten kansainvälisiä yhteyksiä (ei junavuoroja) on tällä määrittelyllä vajaa 10 lisää. Selvitys ei ole täydellinen, mutta rohkenen silti epäillä lukumäärää. Käytin lähteenä db.de-aikatauluhakua ja karttaa [6].--Huhdanjo (keskustelu) 6. huhtikuuta 2012 kello 09.00 (EEST)
- Hyvä. Otin maininnan pois epäluotettavana.--Tanár 8. huhtikuuta 2012 kello 17.18 (EEST)
- "Budapestin kautta kulkee päivittäin yli 50 kansainvälistä junavuoroa." Poistaisin tämänkin, sillä löysin vain 30 Budapestistä ulkomaille lähtevää junaa: Wien 9, Bratislava 7, Arad 4, Belgrad 3, Bukarest 2, Zagreb 2, Moskova 1, Ljubljana 1, Sarajevo 1. Näistä monet kulkevat toisen maan läpi tai jatkavat toiseen (Moskova via Kiova, Berliini via Bratislava, ym.), joten kansainvälisiä yhteyksiä (ei junavuoroja) on tällä määrittelyllä vajaa 10 lisää. Selvitys ei ole täydellinen, mutta rohkenen silti epäillä lukumäärää. Käytin lähteenä db.de-aikatauluhakua ja karttaa [6].--Huhdanjo (keskustelu) 6. huhtikuuta 2012 kello 09.00 (EEST)
- Vinkki vinkki: [5] --Gwafton (keskustelu) 5. huhtikuuta 2012 kello 13.23 (EEST)
- Muuten, jos sulla on harrastusta niin voisit ehkä vielä arvioida, pitääkö tuo toinenkaan saman lähteen maininta (50 kansainvälistä junavuoroa) paikkansa. Kyllähän niitä tiheästi menee, esim. Wieniin ja Bratislavaan, mutta onhan tuo silti aika suuri luku.--Tanár 5. huhtikuuta 2012 kello 12.21 (EEST)
- Olet ihan oikeassa, ei tuo voi pitää millään paikkaansa. Koska lähteestä ei kuitenkaan voi päätellä, mitä siinä on tarkoitettu, niin otin koko maininnan pois.--Tanár 5. huhtikuuta 2012 kello 12.02 (EEST)
- Laitoin selvennä-pyynnön rautatieliikennettä koskevaan kappaleeseen koskien suoria junayhteyksiä pääkaupunkeihin. Lähteessä on teksti "direct links between Budapest and 25 other European capital cities". Epäilen vahvasti, että tämä ei tarkoita suoraa junayhteyttä 25 pääkaupunkiin: pikaisella db.de-haulla löysin 12 pääkaupunkia. Selitys voisi olla, että direct link ei tarkoitakaan kirjaimellisesti suoraa junayhteyttä (ilman vaihtoa) vaan suoraa vaihtoyhteyttä, tai sitten capital city ei olekaan kirjaimellisesti pääkaupunki vaan esim. suurkaupunki. Pilkutustahan tämä on, mutta jälleen kerran osoitus lähdekritiikin tarpeesta. --Huhdanjo (keskustelu) 5. huhtikuuta 2012 kello 06.39 (EEST)
Kerület ja városrész
[muokkaa wikitekstiä]Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että unkarin sanaa kerület vastaa tässä artikkelissa ensisijaisesti piiri. Sinänsä sanavalinta olisi käypä, jopa hyödyllinen: näin pienemmät, nimetyt, kadunnimikyltteihinkin merkityt kaupunginosat (esim. Rákosfalva, Víziváros) eivät sekoittuisi piireihin eli varsinaisiin hallinnollisiin kaupunginosiin (esim. I piiri, XIV piiri). Ongelmana on, että täysin vakiintunut käytäntö puuttuu; suomenkielinen Wikipedia itsekin käyttää kerületistä sekaisin suomennoksia kaupunginosa (tällä hetkellä myös tässä artikkelissa!), osa-alue ja piiri. Itse olen suomenkielisissä teksteissä eniten kohdannut kaupunginosaa.
Löytyisikö jokin virallinen tai käännösasultaan ja toimitustyöltään tasokas, mieluiten painettu lähde, joka johdonmukaisesti käyttää suomennosta piiri? Jos sellaista ei ole, olisi tarpeen pohtia, mitä ja miten perusteltuja ilmauksia käyttäen voimme erottaa toisistaan unkarinkieliset käsitteet ’kerület’ ja ’városrész’, jotka tarkalleen näissä merkityksissä esiintyvät ainoastaan Budapestin hallinnossa. Budapestistä on melko varmasti kirjoitettu suomeksi niin paljon, että emme voi jättää aiempaa julkaisuperinnettä huomiotta, vaikka sitä ei hetkessä Googlella käsiinsä saisikaan.
Ikävä kyllä en tiedä, mikä on városrész-kaupunginosien virallinen asema. Ainakin városrész Víziváros käsittää osia sekä I että II kerületistä, joten tietyssä mielessä se rinnastuu Helsingin Pikku Huopalahteen (”Meilahden, Ruskeasuon ja Haagan osa-alue”). – Jippe (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 21.27 (EEST)