Vapaudenpatsas (Budapest)

Szabadság-szobor eli vapaudenpatsas (tai vapautuksen muistomerkki) on muistomerkki Gellértinvuorella Budapestin kaupungissa Unkarissa. Muistomerkissä 14 metriä korkea pronssinen naishahmo seisoo 26 metriä korkealla kivijalustalla pidellen käsissään rauhan symbolia, palmunlehvää. Patsaan on suunnitellut Zsigmond Kisfaludi Strobl.^[1]

Neuvostoliiton voitettua natsi-Saksan toisessa maailmansodassa Budapestiin haluttiin pystyttää muistomerkki kaupungin vapautuksen ja siinä kaatuneiden neuvostosotilaiden kunniaksi. Neuvostoliittolaiset halusivat muistomerkin mahdollisimman näkyvälle paikalle Gellértinvuorelle. Moskovasta saapuneet taiteilijat suunnittelivat patsaan sijoituksen ja jalustarakenteet, ja töitä valvoi ja kiirehti itse marsalkka Vorošilov. Hän oli myös valinnut patsaan tekijän, mikä herätti hämmennystä, koska Kisfaludi Strobl oli ennen sotaa tunnettu Unkarin aristokratialle tehdyistä tilaustöistä. Tämän johdosta patsaasta myös levitettiin perätöntä huhua, että se olisi alun perin ollut tarkoitettu valtionhoitaja Horthyn István-pojan hautamuistomerkiksi.^[2]

Patsaan naishahmon mallina toimi nuori röntgenhoitaja Erzsébet Gaál, joka oli osunut kuvanveistäjän silmään budapestilaisella raitiovaunupysäkillä syksyllä 1945. Gaál ei saanut mallintyöstään palkkiota, mutta Kisfaludi Strobl auttoi häntä löytämään työpaikan Sopronista, missä hän vietti loppuelämänsä ja kuoli 1989.^[3] Päähahmon lisäksi muistomerkkiin kuului jalustan edessä seisova pronssinen, lippua ja kivääriä pitelevä neuvostosotilas sekä sivustoilla kaksi symbolista ihmishahmoa: soihdunkantaja ja lohikäärmeentappaja. Monien teknisten haasteiden viivytettyä rakennustöitä muistomerkki lopulta vihittiin 5. huhtikuuta 1947 Unkarin valtiojohdon sekä ulkovaltojen edustajien läsnäollessa.^[2] Patsasta, joka hallitsi Budapestin kaupunkinäkymää, pilkattiin "olutpullon avaajaksi", mutta siitä tuli nopeasti kaupungin suosittu tunnusmerkki, joka näkyi kaikkialla esimerkiksi jälleenrakennustyötä esittelevässä kuvastossa.^[2]

Vuonna 1956 Unkarin kansannousun yhteydessä, kun monia kommunistisen järjestelmän symboleja, patsaita ja punatähtiä tuhottiin, myös Vapaudenpatsaan edessä seisova pronssinen neuvostosotilas kaadettiin ja patsaan jalustassa oleva sosialistisen Unkarin vaakuna ammuttiin seulaksi. Myös patsaan naishahmo oli uhattuna, mutta kansannousuun osallistuneet aseistautuneet taideyliopiston opiskelijat onnistuivat pelastamaan patsaan tuholta.^[4] Kansannousun jälkeen neuvostosotilaan hahmo korvattiin uudella 1958.^[2]

Järjestelmänvaihdoksen jälkeen patsaan edessä seisova neuvostosotilas poistettiin ja siirrettiin veistospuistoon 1992. Tuolloin keskusteltiin koko patsaan poistamisesta, mutta lopulta se jätettiin paikoilleen uudelleen tulkittuna. Jalustan sosialistiset symbolit ja Neuvostoliittoon viittaavat tekstit poistettiin ja korvattiin tekstillä "Kaikkien niiden muistolle, jotka uhrasivat henkensä Unkarin itsenäisyyden, vapauden ja menestyksen puolesta."^[5]

Elokuussa 2024 Budan linnavuoren alueen rakennusympäristöä kunnostava kansallinen Hauszmann-ohjelma ilmoitti somessa, että patsaan jalustalle, entisen neuvostosotilaan pronssipatsaan paikalle tullaan sijoittamaan suuri risti, "1100-vuotiaan Unkarin valtion, läntisen kristinuskon ja eurooppalaisen kulttuuripiirin tärkein symboli". Kuvanveistäjä Kisfaludi Stroblin perilliset ilmoittivat vastustavansa tätä muutosta, ja HVG-lehden haastattelema kaupunginarkkitehti Zoltán Erő, joka ei ollut tiennyt muutossuunnitelmasta, piti alkuperäisen konseptin muuttamista ja uuden symbolin lisäämistä ennestäänkin symboleilla täyteen ahdetulle alueelle tarpeettomana.^[6]

• Sosialistinen realismi

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vapaudenpatsas (Budapest) Wikimedia Commonsissa