Oslo

Oslo
lippu	vaakuna
Oslo
Koordinaatit: 59°54′50″N, 10°44′19″E
Valtio	Norja
Lääni	Oslo
Perustettu	ennen vuotta 1000
Hallinto
– Pormestari	Marianne Borgen SV[1]
– Kaupunginhallituksen puheenjohtaja	Raymond Johansen
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	454 km²
Väkiluku (2022)	702 543
– Väestötiheys	1 536 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
oslo.kommune.no
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Oslo on Norjan pääkaupunki^[2] ja suurin kaupunki. Se on Norjan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, vaikka valtaa on yritetty hajauttaa myös muualle maahan. Oslossa on noin 702 000 asukasta (2022)^[3], joista 28,5 prosenttia on ulkomaalaisia.^[4] Oslo muodostaa yksinään samannimisen läänin eli fylken. Vuonna 2013 konsulttiyritys ECA International listasi Oslon maailman kalleimmaksi kaupungiksi.^[5] Kaupungin nimi oli vuosina 1624–1877 Christiania ja vuosina 1877/1897–1924 Kristiania,^[6] suomeksi Kristiaania.^[7]

Norjan kuningassaagan mukaan Harald Ankara perusti Oslon noin vuonna 1050.^[6] Melko tuoreet arkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet ennen vuotta 1000 peräisin olevia kristittyjen hautoja, ja niinpä Oslo juhli tuhatvuotista olemassaoloaan vuonna 2000^[8]. Osloa alettiin pitää pääkaupunkina kuningas Haakon V Maununpojan hallitsijakaudella vuosina 1299–1319^[9]. Vuonna 1387 Norjan kuningassuvun päätyttyä maa joutui heikommaksi osapuoleksi Tanskan kanssa muodostetussa unionissa, ja Oslon asema heikkeni Tanskan vallan hallintokeskukseksi.^lähde?

Oslo tuhoutui tulipalossa vuonna 1624, minkä jälkeen kuningas Kristian IV perusti kaupungin uudelleen hieman eri paikalle lähemmäs Akershusin linnaa.^[6] Kaupunki sai nimekseen Christiania (myöhemmin Kristiania).^[6] Yliopisto perustettiin kaupunkiin vasta vuonna 1811,^[10] ja tällöin kaupunki oli jo kehittymässä uudelleen Norjan keskukseksi. Kolme vuotta myöhemmin liitto Tanskan kanssa päättyi, Norja siirtyi unioniin Ruotsin kanssa, ja Kristianiasta tuli uudelleen pääkaupunki. Yliopiston lisäksi kaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla useita tärkeitä rakennuksia, kuten kuninkaallinen linna (1825–1848) sekä parlamenttitalo (1861–1866). Kaupungin väkiluku moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja vielä yli kaksinkertaistui 1900-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1925.^[6] Oslossa pidettiin talviolympialaiset vuonna 1952.^[11]

Kaupunkia ravisteli 23. lokakuuta 1904 eräs Norjan historian voimakkaimmista tunnetuista maanjäristyksistä, jonka voimakkuus oli 5,4 Richterin asteikolla.^[12]

Oslon hallintokeskuksessa ja Utøyan saarella lähellä pääkaupunkia tehtiin heinäkuussa 2011 kaksi terrori-iskua, joissa kuoli yhteensä 77 ihmistä.^[13]

Norjan poliisin mukaan kaupunki on hyvin turvallinen, mutta tietyissä rikosnimikkeissä rikoksia tehdään paljon, jopa viisinkertaisesti New Yorkiin nähden.^[14]

Oslo sijaitsee Etelä-Norjassa Oslonvuonon (norj. Oslofjorden) pohjoispäässä. Kaupunkia vastapäätä sijaitseva Bygdøynniemi jakaa vuonon miltei kahtia. Toisella puolella kohoavat vehreät kukkulat ja vuoret (korkein kohta Kirkeberget 629 metriä, joka tunnetaan myös nimillä Kjerkeberget ja Kyrkjeberget). 343 järvestä suurin, Maridalsvannet, toimii asukkaiden juomaveden lähteenä. Saaria on kaupungin alueella 40. Kaupungin halki virtaa Akerselvajoki.^[15]

Oslon keskusta sijaitsee lähellä rantaa, kahden sataman välissä. Pääkadun nimi on Karl Johans gate, arkikielessä Karl Johan. Rannan Aker Brygge on kesällä suosittua aluetta, jossa on rantaravintoloita ja kauppoja.^[16] Keskustasta itään on Grünerløkkan kaupunginosa, joka on kunnostettu nuhjuisesta laitakaupungista trendikkääksi iltaelämän keskukseksi.^[17]

Esikaupunkialue ulottuu ympäröivään Osloregioneen, ja pääkaupunkialueen kokonaisväkiluku on yli 1 546 706 asukasta. Pinta-ala on 454 neliökilometriä ja väestötiheys 1 332 asukasta neliökilometrillä. Kaupunki on siis melko harvaan asuttu verrattuna moniin muihin Euroopan pääkaupunkeihin.^lähde?

Oslon ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,8 −0,9 3,5 9,1 15,8 20,4 21,5 20,1 15,1 9,3 3,2 −0,5 ka. 9,6 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6,8 −6,8 −3,3 0,8 6,5 10,6 12,2 11,3 7,5 3,8 −1,5 −5,6 ka. 2,4 Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,3 −3,9 0,1 5,0 11,2 15,5 16,9 15,7 11,3 6,6 0,9 −3,1 ka. 6 Sademäärä (mm) 49 36 47 41 53 65 81 89 90 84 73 55 Σ 763 Auringonpaistetunnit (h/d) 1 2 4 6 7 8 8 7 5 3 2 1 ka. 4,5 Sadepäivät (d) 16 12 13 12 13 14 15 16 16 17 15 15 Σ 174 Veden lämpötila (°C) 5 4 4 6 10 14 17 17 15 12 9 6 ka. 9,9 Ultraviolettisäteily 0 1 1 3 4 5 5 4 3 1 0 0 ka. 2,3 L ä m p ö t i l a −1,8 −6,8 −0,9 −6,8 3,5 −3,3 9,1 0,8 15,8 6,5 20,4 10,6 21,5 12,2 20,1 11,3 15,1 7,5 9,3 3,8 3,2 −1,5 −0,5 −5,6 S a d a n t a 49 36 47 41 53 65 81 89 90 84 73 55 Lähde: [18][19]

Oslon varsinainen lentoasema Gardermoen sijaitsee 45 kilometrin päässä kaupungin pohjoispuolella. Osloon voi kulkea myös kahden muun lentoaseman, Sandefjord Torpin ja Moss Ryggen kautta. Oslon satamaan on matkustajalauttaliikennettä Saksasta ja Tanskasta.^[20]

Keskustassa Jernbanetorgetilla sijaitseva Oslon keskusrautatieasema, joka on matkustajamääriltään Norjan merkittävin rautatieliikenteen keskittymä. Sieltä on kansainvälistä liikennettä Ruotsin pääkaupunkiin Tukholmaan ja Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan. Myös kaupungin kaukoliikenteen linja-autoasema sijaitsee ydinkeskustassa.^[21]

Oslossa toimii viisilinjainen metro, joka muodostaa paikallisliikenteen rungon. Lisäksi Oslossa on kuusi raitiovaunulinjaa, lähijunia sekä busseja.

Oslossa järjestettiin talviolympialaiset 1952. Kaupunki aikoi hakea myös talviolympialaisia 2022, mutta haku vedettiin kuitenkin poliittisen tuen puutteen takia pois,^[22] ja kisat itselleen sai Peking.^[23] Oslosta tulee urheilun yleisseura Vålerengens IF, joka pelaa jalkapallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääkiekossa Norjan pääsarjatasolla. Jalkapalloa pääsarjassa ovat pelanneet oslolaisista seuroista lisäksi Stabæk IF ja Lillestrøm SK sekä Lyn Fotball Oslo. Jääkiekon pääsarjassa pelaa Vålerengan ohella Furuset I.F.

Holmenkollenin hiihtokeskus on suosittu matkailunähtävyys, joka tunnetaan Holmenkollenin kisoista. Lisäksi stadionilla on järjestetty myös useat maailmanmestaruuskilpailut, viimeksi vuonna 2011. Bislett stadion oli ennen Norjan pikaluistelun keskus. Kesäisin sillä järjestetään yleisurheilu- ja jalkapallotapahtumia. Tryvannissa on laskettelukeskus ja Korketrekkerenissä kelkkailurata. Ullevaal Stadionilla maan jalkapallomaajoukkue pelaa kotiottelunsa.

Maahanmuuttajat Oslossa 2017[24]
Valtio	Maahanmuuttajat (2017)
Pakistan	23 010
Puola	16 624
Somalia	15 137
Ruotsi	13 018
Irak	8 215
Sri Lanka	7 064
Marokko	6 830
Iran	6 306
Turkki	6 298
Vietnam	6 276

Suurimmat ulkomaalaisryhmät Oslossa vuonna 2012 olivat pakistanilaiset (22 034), ruotsalaiset (13 665), somalit (12 779) ja puolalaiset (12 180).^[25] Väkiluku kasvaa ennätysmäisen nopeaa 1,7 prosentin vuosivauhtia.^[26] Muualta kuin länsimaista saapuneita oli Oslossa 14,3 prosenttia sen väestöstä.^[27]

Toisaalta jo vuonna 2009 Oslossa oli peruskouluja, joiden oppilaista jopa 97 % oli muita kansallisuuksia kuin norjalaisia, kuten Mortensrundin koulu Søndre Nordstrandissa.^[28] Muita alueita Oslossa, joissa muiden kuin norjalaisten peruskouluoppilaiden osuus koululaisista oli yli 90 %, olivat Tøyenin koulu (96 %), Vahlin koulu (94 %) ja Herslebin koulu (94 %) Gamle Oslon hallintoalueella, Rommenin koulu (94 %) ja Stovnerin koulu (90 %) Stovnerissa sekä Granin koulu (93 %) Alnassa.^[28] Kaiken kaikkiaan yhdeksässä koulussa ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuonna 2009 alle 10 %.^[28]

• Akershusin linna
• Holmenkollen
• Kaupungintalo (Nobelin rauhanpalkinnon seremonian pitopaikka)
• Kon-Tiki-museo
• Munch-museo
• Norjan kansallismuseo
• Kuninkaallinen linna
• Oslon oopperatalo
• Oslon tuomiokirkko
• Vigelandin puisto
• Viikinkilaivamuseo

• 
  Akershusin linna
• 
  Oslon kaupungintalo
• 
  Oslon kuninkaallinen linna
• 
  Oslon oopperatalo
• 
  Oslon tuomiokirkko

• Alna
• Bjerke
• Frogner
• Gamle Oslo
• Grorud
• Grünerløkka
• Nordstrand
• Nordre Aker
• Sagene
• St. Hanshaugen
• Stovner
• Søndre Nordstrand
• Ullern
• Vestre Aker
• Østensjø

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oslo Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Oslo Wikimatkoissa
• Oslon viralliset kotisivut (norjaksi, englanniksi)
• Oslon virallinen matkaopas (norjaksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, italiaksi, ranskaksi)