Vammaisten syrjintä
| Osa artikkelisarjaa |
| Syrjintä |
|---|
 |
Vammaisten syrjintä ilmenee vammaisiin kohdistuvana alentavana tai vihamielisenä suhtautumisena, väkivaltana tai esteettömyyden puutteina toimintaympäristössä.[2] Suomen perustuslain 6. yhdenvertaisuutta koskeva pykälä kieltää vammaisten syrjinnän.[3] Vammaisten syrjintä ilman hyväksyttävää syytä on rikoslain 11. luvun 11. pykälän mukaan kriminalisoitu ”elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä”.[4]
Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuoden 2022 kyselyssä 75 prosenttia suomalaisista arvioi vammaiset väestöryhmäksi, joka on muihin verrattuna syrjityssä asemassa.[5]
Kansainväliset sopimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myös YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista kieltää syrjinnän.[6] Sopimuksen voimassaolo alkoi 3. toukokuuta 2008, kun yli 20 maata oli ottanut sen käyttöön.[7] Vuoden 2009 lopulla yli 70 valtiota oli ottanut sopimuksen käyttöön.[8] Euroopan unioni otti sopimuksen käyttöön 23. joulukuuta 2010.[9] Suomi allekirjoitti sopimuksen 30. maaliskuuta 2007, ja sopimus otettiin käyttöön vuonna 2016[10][11].
Ableismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ableismi on sosiaalisen vammaistutkimuksen (Disability Studies) piirissä kehitetty käsite, joka kytkeytyy postmoderniin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden teoriaan.[12] Sen mukaan vammaiset (disabled) ovat sorrettu identiteettiryhmä, jonka kohtaamat vaikeudet johtuvat yhteiskunnan asenteista.[12] Vammaisuus on sosiaalinen konstruktio, joka on muodostettu määrittelemällä normaalisuus vain tietynlaiseksi.[12]
Käsitteen käyttäjien mukaan ableismi on rasismiin tai heteronormin oletuksiin verrattava hierarkiajärjestelmä, jossa ihmiset asetetaan paremmuusjärjestykseen, missä kyvykkäät ovat vammaisia parempia. Koska vammattomat ovat "normaaleja", he saavat etuoikeuksia ja valtaa.[13] Ableismi eroaa aktivisti Amu Urhosen mukaan vammaisten syrjinnästä eli disabilismista: ableismia on esimerkiksi se, että elokuvateatterissa on varattu oma paikkansa pyörätuolille, mutta istumapaikat on suunniteltu niin, että pyörätuolin käyttäjä ei voi vapaasti valita mitä tahansa paikkaa, kuten muut teatterissa kävijät.[13][14]
Teoksessa Cynical Theories Helen Pluckrose ja James A. Lindsay ovat arvostelleet ableismia epärealistisuudesta ja tosiasioiden sivuuttamisesta. [12]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Teittinen, Antti (toim.): Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka. Palmenia, 2010. ISBN 978 9515707734
- ↑ Matikainen, Piia: Vammaistutkimuksen professori: Vammaisten syrjintä on verrattavissa rasismiin, seksismiin ja homofobiaan 13.10.2014. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 30.11.2014.
- ↑ Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 FINLEX. Arkistoitu 23.4.2012. Viitattu 31.10.2011.
- ↑ Rikoslaki 19.12.1889/39 FINLEX. Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 6.11.2011.
- ↑ Metelinen, Sami: Suomalaiset eivät innostu identiteettipolitiikasta 12.10.2022. Elinkeinoelämän valtuuskunta. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2007. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 31.1.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Mäkelä, Nadja: YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista astuu voimaan 4.5.2008. Suomen YK-liitto. Arkistoitu 16.11.2011. Viitattu 31.1.2011.
- ↑ Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen aikaisintaan vuonna 2011 9.10.2009. YLE. Viitattu 31.1.2011.
- ↑ EU ratifioi vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 5.1.2011. EU:n virallinen verkkosivusto. Viitattu 1.11.2011. (suomeksi, englanniksi)
- ↑ Vammaisten ihmisoikeussopimus Ihmisoikeudet.net. Viitattu 8.11.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen Yle Uutiset. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ a b c d Pluckrose, Helen ja Lindsay, James: Cynical Theories: How Activist Scholarship Made Everything About Race, Gender, and Identity—and Why This Harms Everybody, s. 162–166. Swift, 2020. ISBN 978-1-80-075004-3 (englanniksi)
- ↑ a b Juhani Kenttämaa: Vammaisvihamielinen Suomi — uutuuskirja paljastaa hyvinvointivaltion kääntöpuolen Kulttuuriykkönen. 22.8.2024. YLE Areena.
- ↑ Siiri Nieminen: "Vammaisuus ei ole mikään monoliitti" – Jyväskyläläinen Riikka Leinonen haluaa purkaa vammaisiin liittyviä harhaluuloja ja vihaa Keskisuomalainen. 26.8.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja (pdf) Suomen YK-liitto.[vanhentunut linkki]
- UN Enable - Work of the United Nations for Persons with Disabilities YK. (englanniksi) (ranskaksi) (venäjäksi) (espanjaksi)
- Kumpuvuori, Jukka & Högbacka, Marika: Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet Suomessa (doc) 2003. Ihmisoikeusinstituutti – Institutet för mänskliga rättigheter. Åbo Akademi.