Thásos
Θάσος
Thásoksen saari satelliittikuvassa.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Korkein kohta |
Ypsário, 1 203 m |
| Pinta-ala |
379 km² |
| Asukasluku |
13 765 |
|---|---|
| Suurin kaupunki | |
| Asutuskeskukset | |
| Kieli |
Thásos (kreik. Θάσος; transl. myös Thássos) on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 379 neliökilometriä ja asukasluku 13 765 (vuonna 2001). Hallinnollisesti Thásos kuuluu Thásoksen kuntaan, Thásoksen alueyksikköön ja Itä-Makedonian ja Traakian alueeseen. Saaren pääkaupunki on Thásoksen kaupunki.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thásos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren pohjoisosassa aivan itäisen Makedonian ja Traakian rannikon edustalla Chalkidikín niemimaan itäpuolella. Se kuuluu Pohjoisen Egean saariin ja tarkemmin niiden pohjoisimpiin saariin eli niin kutsuttuihin Traakian Sporadeihin. Thásoksen lähimmät suuremmat saaret ovat Samothráki itäkaakossa ja Límnos kaakossa. Pohjoispuolella sijaitsee pieni Thasopoúlan saari. Thásos on Egeanmeren ja koko Kreikan pohjoisin asuttu saari.[2]
Thásos on kooltaan 12. suurin Kreikan saarista. Saari on muodoltaan suhteellisen pyöreä ja sen läpimitta on pohjois-eteläsuunnassa noin 24 kilometriä ja itä-länsisuunnassa noin 20 kilometriä. Saari on tuliperäinen ja vuoristoinen.[3] Sen korkein kohta on Ypsário (1 203 metriä).[4]
Hallinto, kaupungit ja kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Thásoksen kunta
Thásos kuuluu hallinnollisesti Thásoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Kunta kuuluu Thásoksen alueyksikköön.[1] Vuoteen 2011 saakka kunta kuului Kaválan prefektuuriin.
Saaren suurimmat asutukset ovat Thásoksen kaupunki eli Liménas Thásou (3 234 asukasta), joka sijaitsee saaren pohjoisrannikolla; sekä Limenária (2 471 asukasta), Potamiá (1 383), Prínos (1 211), Potós (815) ja Panagía (725).[1] (Katso myös: Luettelo Thásoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin aikana Thásos tunnettiin myös nimillä Ogygia Thasos (Ὠγυγία Θάσος), Aeria (Ἀερία) ja Aithra (Αἴθρα, ”Eteerinen”). Thásosta on kutsuttu myös nimillä Khrysē (Χρύση, ”Kultainen”), koska sieltä on kaivettu kultaa, sekä Dēmēteros aktē (Δημήτερος ἀκτή, ”Demeterin rannikko”) sen viljavuuden vuoksi.[5][4]
Saaren ensimmäiset asukkaat olivat mahdollisesti foinikialaisia. Ainakin kreikkalaisessa mytologiassa Thásos on saanut nimensä Tyroksen tai Sidonin kuninkaan Agenorin pojasta Thasoksesta. Kun Zeus muutti itsensä häräksi ja ryösti Agenorin tyttären Europan, Agenor määräsi neljä poikaansa etsimään sisartaan. Thasos päätyi Thásoksen saarelle ja antoi sille nimensä. Toisessa versiossa Thasos oli merenjumala Poseidonin poika.[5][4]
Myöhemmin saaresta tuli paroslaisten siirtokunta. Samoihin aikoihin saarella asui traakialainen saiaanien heimo. Thásos sai haltuunsa maaomistuksia myös mantereen puolelta. Persialaissodissa thasoslaiset joutuivat auttamaan persialaisia. Niiden jälkeen saari liittyi Deloksen meriliittoon. Kaivoksia koskenut kiista ateenalaisten kanssa johti kuitenkin sotaan Ateenaa vastaan. Thasos hävisi usean vuoden piirityksen jälkeen. Myöhemmin se oli välillä spartalaisten ja välillä ateenalaisten hallussa.[5]
Antiikin aikainen pääkaupunki Thasos sijaitsi lähellä nykyistä Thásoksen kaupunkia sen itäpuolella. Siitä on säilynyt joitakin muinaisjäänteitä. Saaren muut merkittävimmät kaupungit olivat sen itärannikolla sijainneet Ainyra ja Koinyra. Saari tunnettiin muun muassa viinistään ja marmoristaan.[5]
Makedonian ja Rooman valtakunnan sodissa saari antautui Filippos V:lle. Se saavutti vapaan aseman (libera) Kynoskefalain taistelun vuonna 197 eaa. jälkeen.[5]
Myöhemmin saari on tunnettu myös nimimuodoissa Thaso ja Tasso.[5]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thásoksen pääelinkeinot ovat turismi, maanviljely (oliivi, viini, hunaja, tupakka), kalastus ja kaivosteollisuus.[3]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thásoksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa antiikin Thasoksen kaupungin rauniot sekä Thásoksen arkeologinen museo.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ ”Thassos”, Greek Island Hopping 2008, s. 514–517. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
- ↑ a b Thassos Geography Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ a b c Thassos Greek Travel. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Thasos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thásos Wikimedia Commonsissa
- Thassos.gr. Saaren verkkosivut. (kreikaksi, englanniksi)