Merv

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 17. huhtikuuta 2024 kello 10.53 käyttäjän Jmk (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erk-Kalan kaupunkilinnakkeen rauniot Mervissä.
Merv oli sassanidien Persiassa (keltaisella) Khorasanin maakunnan pääkaupunki.

Merv (turkmeeniksi Merw, muinaispersiaksi Margu, Margiana, pers. ‏مرو ‎, Marv.) oli Keski-Aasiassa sijainnut historiallinen suurkaupunki. Se sijaitsi Murgab (tai Margiana) -joen varrella keskellä strategisesti tärkeää Margianan keidasaluetta. Kaupunki hävitettiin vuosisatojen mittaan lukuisia kertoja, mutta perustettiin yhä uudelleen uomaansa jatkuvasti muuttaneen virran rannalle. Merv tunnettiin "vaeltavana kaupunkina", ja sen rauniot ulottuvat nykyisin valtavalle alueelle.[1]

Merv oli sijaintinsa takia aikoinaan eräänlainen monikulttuurisuuden Mekka ja Lähi-itään syntyneen arabikalifaatin tärkeimpiä kaupunkeja. Se oli väkirikkaan Iranin Khorasanin maakunnan keskus ja lyhyen aikaa vuosina 813-819 myös koko islamilaisen kalifaatin pääkaupunki.

Kauppatavaroiden lisäksi Mervin halki kulkivat kulttuurivaikutteet idän ja lännen välillä. Helleenisen kulttuurin rinnalla Mervissä tuntuivat syyrialainen kristillisyys, persialainen zarathustralaisuus ja manikealaisuus sekä Silkkitien kautta idästä saapunut buddhalaisuus. Vuodesta 553 Mervissä oli myös piispanistuin.[2] Vielä al-Mamunin hallitessa 800-luvun alussa Merviin rakennettiin kaksi kristillistä kirkkoa ja buddhalainen temppeli. [3]

Kaupungin suuruudenaika päättyi mongolivalloitukseen vuonna 1221. Kaupungin asukkaat ja sen muureista turvaa hakeneet pakolaiset surmattiin verilöylyssä, jolla arvellaan olleen jopa miljoona uhria.[4]

Mervin alue sijaitsee lähellä nykyistä Maryn kaupunkia Turkmenistanissa. Se on yksi UNESCON maailmanperintöluettelon kohteista.[5]

Kyz-Kalan linnoituksen raunioita.

Arkeologisen tutkimuksen mukaan alueelta on löytynyt jälkiä asutuksesta kolmannelta vuosituhannelta ennen ajanlaskun alkua. Akhaimenidien dynastian (550 eaa. – 330 eaa.) se toimi ympäröivän Margianan satraappikunnan keskuksena. Merv oli yksi lukuisista kaupungeista, jotka Aleksanteri Suuri valloitti ja antoi sille nimen Aleksandreia Margiane. Nimi viittaa Murgab-jokeen. Aleksanterin aikaa seuranneella Helleenisellä aikakaudella Antiokhos I Soter nimesi sen Antiokiaksi.[1]

Merv kuului silkkitien varren merkittäviin kaupunkeihin. Sen kautta kulkenut karavaanireitti yhdisti hellenistisen sivilisaation Kiinaan. Se oli samalla kauppateiden risteys, sillä kaupunki rakennettiin Afganistanin vuorilta virranneen ja väyläänsä jatkuvasti muuttaneen Murgab -joen varrelle. Tämän takia sen rauniot nykyisin ulottuvat hyvin laajalle alueelle. Lähes 1000 km pituisen joen välityksellä metropoli sai buddhalaisia vaikutteita myös Afganistanin suunnalta. Murgabjoki päättää juoksunsa Karakumin autiomaahan.[6]

Mervin hallitsijoiksi nousivat arabiheimot, kun sassanidien Iran romahti 600-luvun alkupuolella Bysantille hävityn sodan jälkeen. Muutaman vuosikymmenen sekasorron jälkeen arabivaltion vahvaksi mieheksi nousi Syyriasta käsin Muawija (661-680). Hän oli ensimmäinen uuden suurvallan arabiruhtinas, josta on olemassa historiallisia aikalaislähteitä.[7] Islamilainen perimätieto on sijoittanut häntä edeltävään aikaan kertomukset Muhammedista ja "oikeaan johdettujen kalifien" Rashidun-kalifaatista. Näistä ei kuitenkaan ole säilynyt historiallisia aikalaislähteitä, joten niitä on myös pidetty epähistoriallisena tarinaperinteenä.[8]

Merv oli saanut kristillisen väestönsä, kun 200-luvun puolivälissä Iranin sassanidikuningas Shapur I voitti roomalaiset Edessan taistelussa, otti keisari Valerianuksen vangiksi ja anasti roomalaisilta Mesopotamian. Mesopotamiassa sijainneen Hatran kaupungin kristinuskoon kääntynyt ja arameaa puhunut arabiväestö siirrettiin Merviin. Siellä se joutui eristyksiin keskelle zarathustralaista valtauskontoa.[9]

Syntyikö islam Mervissä?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merv sijaitsi silkkitien varrella

Islamin tutkimuksen Saarbrückenin koulukunnan piirissä on syntynyt näkemys, että islam olisi saattanut Arabian niemimaan asemesta syntyä Mervissä sinne pakkosiirretyn kristillisen väestön keskuudessa.[3] Arabian niemimaata puoltaa ainoastaan 800-luvulla muistiin kirjattu suullinen arabialainen tarinaperinne. Khorasanin ja Mervin puolesta puhuvat sen sijaan myös monet aikalaislähteet. Yksi niistä on muhammed -sanan ilmestyminen historiaan juuri koillisesta Iranista käsin. Sieltä ovat löytyneet vuosina 659 ja 672 lyödyt kolikot, joissa sana muhammad esiintyy ensimmäisen kerran. Kolikkolöydöt siirtyvät Teheraniin (687) ja viimein Damaskokseen (690-691) seuraten Mervistä Damaskokseen marssineen Abd al-Malik ibn Marwanin (<Merv) kapina-armeijan jälkiä.

Uusi hallitsija al-Malik perusti muhammadismiin perustuvan uskonnollisen kultin, jonka pääpaikaksi rakennettiin Jerusalemin Kalliomoskeija. Se ei kuitenkaan ollut ainoa kerta, jolloin Mervistä lähtenyt kapina-armeija valtasi pääkaupungin. Sama toistui vuonna 750, jolloin Abu Muslim Khorasanin armeija nosti valtaan Mervissä kapinaan nousseen abbasidien arabiklaanin. Monet orientalistit pitävät vasta abbasideja tahona, joka aloitti arabiprofeetta Muhammedin kultin.[7] Kolmannen kerran Mervistä alkanut kapina johti pääkaupungin valtaukseen vuonna 813, jolloin Khorasania hallinnut al-Mamun kukisti veljensä ja siirtyi kuusi vuotta myöhemmin Bagdadiin. Vuosina 813-819 Lähi-idän arabikalifaattia hallittiin Mervistä käsin.

K-H. Ohligin mukaan islamiin johtava kehitys olisi alkanut Merviin pakkosiirretyn kristillisen mesopotamialaisen arabiväestön keskuudessa. Koraanin vanhimmat suurat olisivat tämän väestön kristillisiä jumalanpalvelustekstejä, joiden kirjoittajat olivat yhteisönsä uskonnollisia johtajia.[3] Teoriaa puoltavia seikkoja ovat monen muun ohella Koraanin suurien kristillinen sisältö, Koraanin kieli ja kirjoitusjärjestelmä sekä Koraanin ja islamin monikulttuurinen sisältö, jossa esiintyy kreikkalaisia, zarathustralaisia, manikealaisia (Pöydän suura) ja buddhalaisia vaikutteita (Uskottomien suura). Merv olisi monella mittapuulla voinut olla islamin paras kiteytymiskeskus.[3] Siihen viittaa myös islamin pyhiin kirjoituksiin kuuluvien hadith -kokoelmien tekijöiden paikantaminen Khorasaniin ja Keski-Aasiaan.

Myöhemmät vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mongolit valloittivat Mervin vuonna 1221, ja Tolui-kaani järjesti siellä verilöylyn, kuten tapana oli, jos kaupunki ei ollut suostunut antautumaan. Väitetään, että mongolit tappoivat tuolloin Mervissä miljoona asukasta ja pakolaista[3] Kalifaatin historiallinen keskus Bagdad kaatui mongolien valtaukseen vuonna 1258.

Uzbekit valtasivat Mervin vuonna 1505, ja vuonna 1510 Safavidien dynastian perustaja Ismail I valtasi sen Persialle. Tämän jälkeen kaupunki kuului lähinnä Persialle, joskin joutui muutaman kerran uudelleen uzbekkien haltuun. Manghitien Buharan kaanikunta valtasi sen 1785. Buharakaani Shah Murad tuhosi Mervin 1780-luvun lopulla ja sen asukkaat karkotettiin Buharan alueelle ja Samarkandiin. Murad hajotti samalla Murgabjoelle rakennetun suuren padon, minkä vuoksi alue menetti maatalouteen perustuvan vaurautensa ja siitä tuli lähinnä joutomaata.[1][10]

Venäläiset miehittivät Mervin keidasalueen helmikuussa 1884. Venäläishallinnon aikana aluetta alettiin kehittämään uudelleen maatalouskelpoiseksi rakentamalla Murgabjoelle kaksi uutta patoa. Neuvostoliiton aikana alue kuului Turkmenistanin sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Alueelle perustettiin Baýramalyn kunta 1935.[10]

  • C.E. Bosworth, E. van Donzel ja Ch. Pellat: Encyclopaedia of Islam, Volume VI (Mahk-Mid). BRILL, 1991. ISBN 9789004081123 (englanniksi)
  • Ohlig, Karl-Heinz: Von Bagdad nach Merw. Geschichte, rückwärts gelesen. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Vom Koran zum Islam. Schriften zur frühen Islamgeschichte und zum Koran, s. 29–106. Verlag Hans Schiler, 2009. ISBN 978-3-89930-269-1 Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
  • Popp, Volker: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources ( toim. K-H. Ohlig), s. 14–175. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6
  1. a b c Sunita Dwivedi: Ancient Merv- the Queen of the World and its link with India Astha Bharati. Viitattu 12.5.2018 (englanniksi)
  2. Volker Popp: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources. (s. 14-175), s. 61. Prometheus, 2013.
  3. a b c d e Ohlig, K-H.: Von Bagdad nach Merw. Geschichte, rückwärts gelesen. Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Vom Koran zum Islam. Schriften zur frühen Islamgeschichte und zum Koran, s. 29–106. Verlag Hans Schiler, 2009.
  4. Ohlig, 2009, s. 95
  5. State Historical and Cultural Park “Ancient Merv” UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 12.5.2018 (englanniksi)
  6. Editors: Morghāb River Encyclopaedia Britannica.
  7. a b Popp, V.: The Early History of Islam, Following Insxriptional and Numismatic Testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam, s. 17-124. Prometheus Books, 2010.
  8. Ohlig, K-H. & Puin, G.R. (toim): The Hidden Origins of Islam, s. 8. Prometheus Books (englanniksi), 2010.
  9. Popp, V.: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources. (s. 14-175), s. 18. Prometheus Books, 2013.
  10. a b Encyclopaedia of Islam, vol. VI, s. 618-621

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]