Muldesäplig
| Muldesäplig Microtus agrestis (Linnaeus, 1761) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Njomâtteijeeh Mammalia |
| Lahko | Jursseeh Rodentia |
| Vyelilahko | Säpliglágáneh jursseeh Myomorpha |
| Pajehiäimu | Muroidea |
| Hiäimu | Cricetidae |
| Vyelihiäimu | Muoldâgeh Arvicolinae |
| Suuhâ | Muldesäpligeh Microtus |
| Šlaajâ | agrestis |
Muldesäplig (Microtus agrestis) lii jurssei laahkon kullee ellee, mii tiättoo almolâžžân meid Suomâst. Muldesäplig lii Suomâ já ubâ Euroop ohtâ almolumosijn njomâtteijein. Muldesäplig ij lah rávhuidittum šlaajâ Suomâst.
Olgohäämi
[mute | mute käldee]Muldesäplig lii 78–135 mm kukke, já tast lii 18–49 mm kukkosâš seibi. Muldesäplig tiäddá 14–90 g. Muldesäplig selgipeeli lii táválávt ruškisräänis, já ton eertih láá kuovgâduboh, motomin kolleivnásiih. Čuávjipeeli, radde já kepileh láá ránáseh. Seibi lii paajaabeln tevkkâdub ko vuoluubeln. Tälvisoksâmeh láá kuovgâduboh ko keessiv. Nuorâ muldesäpligeh láá tevkkâduboh, masa čappâdeh. Muldesäplig turkkâ lii kukke, já jis piäsá alda keččâđ, te uáiná, ete turkkâ lii viehâ hurváá.[2]
Lavdâm
[mute | mute käldee]
Muldesäplig tiättoo stuorrâ uásist Tave- já Koskâ-Euroopist, mutâ tot váilu motomijn suolluin, ovdâmerkkân Gotlandist, Islandist sehe Irlandist. Mäddin lavdâm uulât Portugalân já Ranska Rivieran. Nuorttân lavdâm uulât Aasia peht Lenajuuhân já Baikaljáávrán.[3]
Šlaajâ tieđâlâš nommâ Agrestis čuujoot toos, ete šlaajâ mákkoo áávus sinoenâmijn. Muldesäplig tiättoo niijtoin, syeinienâmijn, suáluikuávlui láásáin, merâriddoin, aijuin, viljâlemenâmijn, čuopâttâhjolgâdâsâin, härvis meecijn já tuoddârijn. Eellimpiirâs ij taarbâš leđe laavtâs, mutâ tot oovded šlaajâ lavdâm.[4]
Eellimvyevih
[mute | mute käldee]Raavâd
[mute | mute käldee]Syeini lii muldesäplig tehálumos raavâd, mutâ keessiv toos heivejeh maaŋgâlágáneh syeinišadoh. Tälviv tot jurssá muorâi páárhuid já toovât vahâgijd eromâšávt heeđâlmkaardijn já voošijn. Rävis muldesäplig puáhtá puurrâđ joba 30 g syeini peeivist. Motomin tot porá meid elleeraavâd, ovdâmerkkân kiivsâid.
Lasanem
[mute | mute käldee]Lasanemäigi lii cuáŋuimáánust čohčâmáánun. Ihásávt láá 3–7 piäsádâhhâd, main láá 3–8 čivgâd. Nääli lassaan jotelávt já populaatioh sättih lasaniđ 30–40 kiärdásâžžân oovtâ ive ääigi.[5] Tuše uccâ uási čiivgâin cevzih čoohčân. Muldesäpligeh eelih suulân 16–18 mánuppaje ahasâžžân. Njääbi ääigi Koskâ-Euroopist láá kavnum čiivgah meid muottuu vyelni. Muldesäplignäälist lii stuorrâ nälimolsom, mii tábáhtuvá 3–4 ive poojijn. Nälimolsomeh láá kuittâg hiäjulum maaŋgâin kuávluin pirrâ maailm. Toos láá iävtuttum maaŋgah suujah, já šoŋŋâdâhnubástus lahtoo maŋgáid tain. Pivvâlis täälvih vaigutteh säpligij liihâdmân já raavâdskappumân muottuu vyelni.[4]
Käldeeh
[mute | mute käldee] |
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Muldesäplig. |
- ↑ Thomas Lilley: Muldesäplig – Microtus agrestis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
- ↑ Bjärvall, Andres & Ullström, Staffan: Suuri nisäkäskirja, Euroopan nisäkkäät. Helsinki: Tammi, 1985.
- ↑ 4,0 4,1 Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
- ↑ Laaksonen, Juha & Lumiaro, Riku: 1000 ilmiötä Suomen luonnosta, Utelias kettu ja muita nisäkkäitä. Helsinki: Tammi, 2016.
