Kpandɩ kolokolo
Kpandɩ kolokolo kɛna cɩmʊ wonuu kɩmabʋʋ nakʊyʊ. Palaba kʋ nɛ kpoŋgbolona hɔɔlasɩ. Cɩmʊ kɩmabʋ kʋnɛ, pamakɩ kʋʋ paa kedeŋa hɔɔlʋʋ ŋgʋ lɛ kɩ-taa. Ɛlɛ, pɩtɛkɛ paa alɩwaatʋ ndʋ tʋ-yɔɔ yem. Alɩwaatʋ ndʋ paɖʋ tʋ nɛ tɩɩwɛ yɔ tɩ-yɔ pamakɩ-kʋ ajɛɛ hɔɔlɩŋ ɛnɩ ɛ-taa.
Kpandɩ kolokolo waa mabʋ taa lɛ, papɩzɩɣ pɔsɔzɩ tilitu ndɩ ndɩ, pɩlɩɩna Afrika kedeŋa wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa kiŋ ɖoŋgaɣ mabɩtʋ taa, nɛ pɩtasɩna Amerika nɛ hadɛ kiŋ tɛ marimba bantu mabɩtʋ taa ɖɔɖɔ. Mabʋtʋ caɣyɛ wɛ ɖoŋ ɖoŋ. Pamakɩ-kʊ nɛ ɖaŋ yaa nesi yem.
Soo sɔnzɩ ɛzɩ-ɩ mʋsɩ ɖɩ-laɖɛ ɖeɖe taa lɛ, cɩmʊ kʋnɛ, ɛyaa naalɛ makɩna-kʋ ɛzɩ Ugandaa samaɣ makʋʊ amadinda yɔ. Tuuɖe taa lɛ, kpandɩ kolokolo waa mabʋ tɛ wilitu wɛ ndɩ ndɩ kpatɩya tɩyɛ. Nɔɔ wiliŋ kagbaanzɩ tɛ wɛ, ɛpɩtatoniiki tɛ wilu n̄ɛwɛɛ, nɛ pɩtasɩna diatoniki tɛ wilitu. Wilitu ndɩ ndɩ tʋnɛ, tɩwɛ samaɣ soo taa pɩkpaʋnɛ pɩnzɩ mɩnɩŋ XIX taa yɔ.