Gagauzin kieli
| Gagauzi | |
|---|---|
| Oma nimi | Gagauz dili |
| Tiedot | |
| Alue |
 Gagauzia  Ukraina  Bulgaria |
| Virallinen kieli |
Gagauzia Ukraina (vähemmistökieli) |
| Puhujia | 173 920 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | oguuzilainen ryhmä |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | gag |
| ISO 639-3 | gag |
Gagauzin kieli[1] (myös gagauuzin kieli,[2] gagauziksi gagauz dili) on etupäässä Moldovassa asuvien gagauzien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallisen kielen asema Moldovaan kuuluvalla Gagauzian itsehallintoalueella. Lisäksi sillä on tunnustettu vähemmistökielen asema Ukrainassa.[3]
Levinneisyys ja puhujamäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gagauzit asuvat etelä-Moldovassa, siihen rajoittuvissa Ukrainan Odessan alueen piireissä sekä Bulgarian koillisosassa Deliormanissa ja Dobrudžassa. Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 197 800 gagauzia, joista 153 000 asui Moldovassa. Äidinkielenään gagauzia puhui 87,5 % Neuvostoliiton gagauzeista. Kaikkiaan kielen puhujia arvioidaan olevan 173 920 henkeä, joista 138 000 Moldovassa.[4] Valtaosa gagauzeista puhuu myös venäjää sekä osa bulgariaa, ukrainaa tai romaniaa.[5]
Historia ja murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gagauzi kuuluu turkkilaisten kielten lounaisen eli oguusilaisen ryhmän oguusilais-bolgaarilaiseen alaryhmään. Sen läheinen sukulaiskieli on turkki.[6] Gagauzien esi-isiä ovat muinaiset oguusiheimot, joihin on sekoittunut bolgaareja ja kiptšakkeja. Myöhemmin heidän kieleensä on vaikuttanut osmaniturkki sekä slaavilaiset ja romaaniset kielet.[7] 1700-luvun lopulle saakka gagauzit asuivat koillis-Bulgariassa. Turkin ja Venäjän välisten sotien aikana suurin osa heistä muutti eteläiseen Bessarabiaan, joka vuonna 1812 liitettiin Venäjään.[5]
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Moldovan ja Ukrainan alueella puhuttu gagauzi jakautuu Comratin ja Ceadîr-Lungan sekä Vulcăneștin murteisiin, joiden välillä on sekamurteita. Slaavilainen vaikutus on voimakkainta Comratin ja Ceadîr-Lungan murteessa.[8] Bulgariassa Varnan ympäristössä puhutut gagauzimurteet ovat turkkilaistuneet voimakkaasti.[9]
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gagauziassa vuonna 1998 suoritetun kyselytutkimuksen mukaan 93,5 % gagauzeista osaa sujuvasti gagauzia ja 92,5 % venäjää. Keski-ikäisten ja nuorison käyttökielenä toimii kuitenkin yhä useammin venäjä. Bulgarian alueella gagauzi on väistymässä bulgarian kielen tieltä.[10]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Dentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||||
| Affrikaatta | t͡s | t͡ʃ | d͡ʒ | |||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | h | |||
| Tremulantti | ɾ ~ r | ||||||
| Approksimantti | l | j |
Lähde:[11]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | y | ɯ | u | |
| Puoliavoin | e | ø | ə | o |
| Avoin | æ | ɑ |
Lähde:[11]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvulla gagauzin kirjoittamiseen käytettiin kyrillistä ja 1900-luvun alussa latinalaista kirjaimistoa. Varsinainen kirjakieli syntyi Moldovassa 1950-luvun lopulla. Huhtikuussa 1957 alettiin julkaista gagauzinkielistä sanomalehteä, syksyllä 1958 ilmestyi aapinen ja seuraavana vuonna ensimmäinen kaunokirjallinen teos.[12] Vuosina 1958–1962 gagauzia käytettiin Moldovassa alaluokkien opetuskielenä ja ylemmillä luokilla sitä opetettiin aineena. Chișinăussa julkaistiin gagauzinkielistä kaunokirjallisuutta ja kansanperinnekokoelmia. Kouluissa kielen opetus aloitettiin uudelleen vuonna 1988.[5]
Neuvostoliiton aikana gagauzin kielessä käytettiin kyrillistä kirjaimistoa, jota oli täydennetty etuvokaaleja ilmaisevilla lisämerkeillä ӓ, ӧ ja ӱ sekä soinnillista affrikaattaa osoittavalla kirjaimella ӂ.[5] Vuonna 1996 siirryttiin virallisesti latinalaiseen kirjaimistoon.[12] Kirjakielen normit perustuvat etupäässä Comratin ja Ceadîr-Lungan murteeseen.[5]
Gagauzin kirjaimisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| A a | Ä ä | B b | C c | Ç ç | D d | E e | Ê ê |
| F f | G g | Ğ ğ | H h | I ı | İ i | J j | K k |
| L l | M m | N n | O o | Ö ö | P p | R r | S s |
| Ş ş | T t | Ţ ţ | U u | Ü ü | V v | Y y | Z z |
| А а | Ä ä | Б б | В в | Г г | Д д | Е е | Ё ё |
| Ж ж | Ӂ ӂ | З з | И и | Й й | К к | Л л | М м |
| Н н | О о | Ö ö | П п | Р р | С с | Т т | У у |
| Ӱ ӱ | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ | Ъ ъ |
| Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Gagauzia on aikoinaan kirjoitettu myös kreikkalaisilla aakkosilla, mutta nykyään niitä ei käytetä lähestulkoon ollenkaan.[13]
Vuonna 1998 hyväksytyn Gagauzian perustuslain mukaan itsehallintoalueen virallisia kieliä ovat gagauzi, moldavia ja venäjä.[14] Käytännössä virkakielenä sekä koulujen opetuskielenä toimii venäjä. Kouluissa gagauzia opetetaan aineena. Kieltä käytetään myös tiedotusvälineissä, kaunokirjallisuudessa ja muussa kulttuuritoiminnassa.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, (1997): Moskova: Nauka, ISBN 5-02-011237-2.
- Guboglo, M.N. (2006): Imenem jazyka: otšerki etnokulturnoi i etnopolititšeskoi istorii gagauzov, Moskova: Nauka, ISBN 5-02-034000-6.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 142. Tampere: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-734-X
- ↑ Uusi tietosanakirja, 6. osa, s. 299. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1965.
- ↑ Which language does need protection in Ukraine: Ukrainian or Russian? Uacrisis.org. 17.3.2018. Viitattu 25.2.2021. (englanti)
- ↑ Ethnologue: Gagauz (englanniksi) Viitattu 15.2.2015.
- ↑ a b c d e Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1 (1997): s. 278
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Gagauz glottolog.org. Viitattu 11.6.2020.
- ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 125, 131–132. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1 (1997): s. 278–279
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 197. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ Guboglo (2006): s. 300–312
- ↑ a b Gagauz language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 11.6.2020.
- ↑ a b Guboglo (2006): s. 7
- ↑ ScriptSource - Gagauz written with Greek script scriptsource.org. Viitattu 25.2.2021.
- ↑ Guboglo (2006): s. 354
- ↑ Guboglo (2006): s. 110–204, 297–362
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]