Puško
| Puško Esox lucius (Linnaeus, 1758) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[2] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Pajeluokka | Tähtikyeleh Osteichthyes |
| Luokka | Actinopterygii |
| Vyeliluokka | Neopterygii |
| Lahko | Puškokyeleh |
| Hiäimu | Puškoh Esocidae |
| Suuhâ | Puškoh Esox |
| Šlaajâ | lucius |
Puško (Esox lucius) lii kyelišlaajâ, mii kulá puškokuolij laahkon.
Tiettum já eellimpirâsvátámušah
[mute | mute käldee]Suomâst puško tiättoo aldasáid jyehilágán čaasijn, merâriddoin ain Säämi tuodârjavrijd já uccâ juvvijd-uv. Tuodârpajosij korrâsumosijn nk. Rávdujaavrijn tot váilu. Vuáskun maŋa puško lii-uv táválumos kyelišlaajâ. Tot ij rantustâl čääsi kvaliteet háárán. Virdáás-uv čaasijn mákkojeijen puško lii vijđánâm čácáduvâst nuubán. Nuorttâmeerâ sálttáásvuođâ-uv tot tuhhit. Aanaarjäävri lágánist korrâ jäävrist ton tiettum räijee čäcišadolâšvuođâ vättee lasanem- já čivgâvijđoduvâi vänivuotâ, mut kostnii puško ain vuovâs luohtâkaavâid olssis kávná, jäävri korrâsumos taavaa keejist-uv. Mielâsumos eellimpiirâs toos lâš "lijgešoddâm" Avveeljuhânjäälmi kuávlu.[3]
Ravâdâs já šoddâm
[mute | mute käldee]Čäcišaddoid tarvanâm puško čiivgah iälusteh aalgâst ruškâdâsseehâs vievâst, luovânem maŋa älgih puurrâđ elleeplaŋkton, sirdâšuveh stuárráábáid tivrijd já oláneh vuossâmuu keesi äigin uáli-uv uccen kyeliravâdâsân. Puško ij valjii salâsis, pic porá tom, mii lii fálusist. Kuolij lasseen toos tohhejeh cuobbuuh, säpligeh, čäciludij uđâgááh jna. Kannibal-uv tot sáttá leđe. Aanaarjäävrist šapšâkyeleh, muuikuh, njávvááh sehe kuávžur kullojeh purrâmâšliiston.[3]
Puško šadda jotelávt, já niŋálâsah čielgâsávt jotelubbooht ko oráseh. Stuárráámusah puškoh láá-uv niŋálâsah.[3]
Kuuđđâmahe já lasanem
[mute | mute käldee]Puško uulât kuuđđâmave táválávt juo 2–4-ihásâžžân já 30–40 senttisâžžân. Tot lii kiđđâkoddein táválávt ain vuossâmuš. Jieŋâi suddâm ääigi tábáhtuvvee kuuđđâm lii Aanaarjäävrist vyesi-kesimáánust, Avveeljuhânjäälmist vyesimáánu loopâst já Čuolisvuonâ taavaakeččin máhđulávt iäskán jonsahpeeivi. Táválumoseh kođopääihih láá tulveridoh já cuávis luovttiih, moi paajasčääci lieggân jotelubbooht. Meeini ovdánem pištá 1–3 oho.[3]
Pivdem já kevttim
[mute | mute käldee]Puško pivdoo aldasáid puoh pivdusijgijn, moh láá kiävtust. Iänááš uási koddoo vaarâ viermijn, mut meid stáguigijn, katiskaigijn, lanijgijn sehe vuogâigijn (sieptâs- já časkemvoggijn). Ovdil čäcitääsi heiviittâllâm kođopuško pivdem lâi pehtilub sajattuvvâst anarâššáid, ko tááláá ääigist. Vuojâttis kyellin puško puovtij kuškâdiđ já tot siäilui, eresnáálá ko vuoijiis luosâkyeleh.[3]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Puško.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Northern Pike iucnredlist.org. Čujottum 7.3.2023. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Väinölä, Risto: Puško – Esox lucius Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Morottaja, Matti: Puško. Anarâš-kalender 2002, 2002. Anarâškielâ servi ry.