Huumekauppa
Huumekauppa on joko laittomien huumeiden kauppaa tai laillisesti valmistettujen ja hankittujen tuotteiden kuten huumaavien reseptilääkkeiden myyntiä edelleen. Kauppaan liittyy usein salakuljetusta, rahanpesua, väkivaltaa[1] ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Jakelun ja vähittäismyynnin on todettu olevan Suomessa usein hyvin epäorganisoitunutta.[2] Suurin osa huumekauppaan liittyvistä rikoksista on piilorikollisuutta eli rikollisuutta, joka ei tule poliisin tietoon ja jota ei siten rekisteröidä rikoksena. Suomessa noin 80 prosenttia järjestäytyneestä rikollisuudesta on huumerikollisuutta.[3]
Kansainvälinen huumekauppa
muokkaaHuumekauppa on yleensä kansainvälistä, sillä huumeita tuotetaan yleensä eri maissa kuin missä niitä käytetään. Huumekauppaan liittyy suuria riskejä, mutta sitä harjoitetaan suurten voittojen toivossa. Kansainvälinen huumekauppa keskittyy kannabiksen, kokaiinin, opiaattien ja amfetamiinipohjaisten huumeiden kauppaan.[4] Kansainvälisen huumekaupan arvo on 300 miljardia dollaria, josta lähes puolet tulee kannabiksesta.[5] Kolumbian ja Meksikon huumekartellit saavat Yhdysvaltain markkinoilta vuosittain 18–39 miljardin dollarin tuoton.[6] Euroopassa laittoman huumekaupan arvon arvioitiin olevan 21–31 miljardia euroa vuonna 2013.[7]
Historia
muokkaaLibanon ja Intia olivat suuria kannabiksen viejämaita 1800-luvun lopulla, ja Peru, Bolivia ja Jaava veivät samaan aikaan paljon kokaiinia. Oopiumin käyttö oli suosittua Aasiassa jo 1600-luvulla. Kiina pyrki rajoittamaan oopiumin tuontia Intiasta 1800-luvulla, mikä johti oopiumisotiin Britanniaa ja Ranskaa vastaan. Sotien jälkeen oopium levisi Kiinaan entistä voimakkaammin.[4]
1900-luvun alussa oopiumkauppaa alettiin vastustaa. Vuonna 1912 solmittiin Haagissa kansainvälinen oopiumisopimus, ja 1900-luvun aikana huumekaupasta tuli laitonta useimmissa maissa. Kriminalisoinnin seurauksena huumeista tuli kalliita ja niiden kauppaan liittyy nykyisin salailua ja väkivaltaa.[4]
Kannabis ja hasis
muokkaaHamppua kasvatetaan ympäri maailmaa. Kannabista ei yleensä viedä kauas, vaan kulutus on paikallista. Hasiksen valmistus keskittyy Afganistaniin, Marokkoon, Libanoniin ja Nepaliin, joista sitä viedään eri puolille maailmaa.[4] Euroopan markkinoilla Albania on merkittävä kannabiksen tuottajamaa.[8] Yhdysvalloissa kannabista saa ostaa vapaasti kahdeksassa osavaltiossa ja 29 osavaltiossa se sallitaan lääkekäyttöön. 12 osavaltiossa se on jo kaikkein tuottoisin viljelykasvi.[9]
Vuonna 2016 yhdysvaltalaiset käyttivät kannabikseen arviolta 52 miljardia dollaria vuodessa, mikä tekee siitä maissin jälkeen Yhdysvaltain toiseksi arvokkaimman viljelykasvin.[10][11] Yhdysvalloissa laillisen kaupan arvoksi vuonna 2018 arvioitiin kymmenen miljardia dollaria.[12] Euroopassa kannabiskaupan arvon arvioitiin olevan 9,3 miljardia euroa vuonna 2013.[7]
Kokaiini
muokkaaKokaiinia myydään vuosittain noin 88 miljardin dollarin edestä, josta Yhdysvalloissa myydään noin 28 miljardin dollarin osuus.[6] Euroopassa kokaiinikaupan arvon arvioitiin olevan 5,7 miljardia euroa vuonna 2013.[7]
Kokaiinia jalostetaan kokapensaiden lehdistä. Kokaiinia tuotetaan Etelä-Amerikassa, etupäässä Perussa ja Kolumbiassa.[13] Sitä viedään Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan lähinnä Venezuelan, Brasilian, Karibian ja Keski-Amerikan kautta.[4] Kokaiini viedään aluksi meriteitse Kolumbiasta Meksikoon tai Keski-Amerikkaan, ja sieltä maitse Yhdysvaltoihin. Eurooppaan kokaiini kuljetetaan konttilaivoissa.[14] Kokaiinia takavarikoitiin 2000-vuosikymmenellä noin 700 tonnia vuosittain.[14]
Kokaiinin hinta nousee monikymmenkertaiseksi lähtömaan ja kohdemaan välillä. Kolumbiassa tai Perussa kilo kokaiinia maksaa 2 000 dollaria, Meksikossa 10 000 dollaria ja Yhdysvalloissa 30 000 dollaria kiloittain ja 100 000 dollaria grammoittain myytynä.[6]
Kolumbian sisällissodan osapuolten sanotaan rahoittaneen toimintaansa kokaiinin tuotannolla ja kaupalla.[15]
Oopiumi ja heroiini
muokkaaOpiaatteja myydään vuosittain 65 miljardin dollarin edestä. Yhdysvalloissa myydään vuosittain heroiinia noin 27 miljardilla dollarilla.[6] Euroopassa heroiinikaupan arvon arvioitiin olevan 6,8 miljardia euroa vuonna 2013.[7]
Oopiumia ja heroiinia jalostetaan oopiumiunikosta. Niitä tuotetaan lähinnä Afganistanissa, Pakistanissa, Iranissa, Thaimaassa, Vietnamissa, Laosissa, Myanmarissa,[16] Kolumbiassa ja Meksikossa. Aasian tuotannon tärkeimpiä kohdemaita ovat Länsi- ja Keski-Euroopan maat, joihin heroiini tuodaan joko Pakistanin, Iranin ja Turkin kautta, tai pohjoisempaa entisen Neuvostoliiton maiden kautta.[4] Euroopan heroiinimarkkinoiden vuosittainen arvo on noin 20 miljardia dollaria, ja Venäjän ja Kazakstanin markkinoiden 13 miljardia dollaria.[14] Meksikolaiselle heroiinille on kasvavaa kysyntää Yhdysvalloissa.[17]
Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 430–450 tonnia heroiinia, suurin osa Afganistanin oopiumista. Määrästä noin viidesosa saadaan pysäytettyä, mutta kulutukseen päätyy 340 tonnia.[14] Yhdysvallat arvioi, että 90 prosenttia kaikesta maailman heroiinista tehdään Afganistanissa kasvatetusta oopiumista.[18]
Huumetuotannon vastaisesta toiminnasta huolimatta oopiumisato oli vuonna 2014 Afganistanissa ennätykselliset 6 400 tonnia, viljelyala 224 000 hehtaaria ja unikkotuotannon voitot vuonna 2013 lähes kolme miljardia dollaria.[19] Vuonna 2017 viljelyala oli 328 000 hehtaaria, mutta se laski 270 000 hehtaariin vuonna 2018 ankaran kuivuuden takia. Hallitusta vastaan taisteleva Taliban-liike rahoittaa kaksi kolmasosaa toiminnastaan huumekaupalla. Huumekauppa tuottaa Talibanille noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.[20]
Afganistanilaisviljelijät saavat oopiumunikosta parempaa tuottoa kuin mistään vaihtoehtoisesta viljelykasvista, eikä se vaadi suurta peltopinta-alaa.[21] 4,5 kiloa oopiumia tuottaa saman kuin yli viisi tonnia vehnää.[22] YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston raportin mukaan viljelijät ilmoittivat yleisimmiksi syiksi oopiumin viljelyyn oopiumin korkean hinnan, suuren tuoton pienellä viljelypinta-alalla, elintason paranemisen ja köyhyyden.[23] Afganistanissa oopiumi vastaa noin kolmannesta maan bruttokansantuotteesta ja työllistää yli 600 000 ihmistä.[18]
Amfetamiinit
muokkaaSynteettisten huumeiden kuten amfetamiinin valmistusaineet ja lopputuote kuljetetaan yleensä valtionrajojen yli. Amfetamiinien suurimpia tuottajia ovat Kanada, Australia, Japani, Myanmar, Meksiko[4] ja Syyria.[24] Yhdysvalloissa myydään vuosittain metamfetamiinia 13 miljardilla dollarilla.[6] Euroopassa amfetamiinikaupan arvon arvioitiin olevan 1,8 miljardia euroa vuonna 2013.[7]
Mittayksiköt huumekaupassa
muokkaaKaikessa huumekaupassa käytetään metrisiä mittayksiköitä, esimerkiksi 125 mikrogrammaa LSD:tä maksaa seitsemän Yhdysvaltain dollaria tai gramma ekstaasia sata dollaria. Kokaiini myydään aina kiloittain tukkukaupassa myös Yhdysvalloissa, joka muutoin käyttää imperiaalisia mittayksiköitä.[25]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Turkia, Mika: Toisissa joukoissa. Kertomuksia väkivallasta. Helsinki: Mika Turkia, 2013. ISBN 978-952-67648-5-6 Esittely (viitattu 6.1.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Perälä, Jussi: "Miksi lehmät pitää tappaa?" : Etnografinen tutkimus 2000-luvun alun huumemarkkinoista Helsingissä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011. ISBN 978-952-245-456-0 linkki (viitattu 6.1.2014).
- ↑ Katkera valtataistelu: Huumepoliisi ja krp tappelevat jutuista Suomen kuvalehti 14.2.2014.
- ↑ a b c d e f g Rémi Boivin: Global Social Issues : An Encyclopedia, luku Drug Trade, s. 316–321. M.E. Sharpe, 2013. ISBN 9780765682925
- ↑ The right way to do drugs The Economist. 13.2.2016. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ a b c d e Cocaine, Heroin, Cannabis, Ecstasy: How Big is the Global Drug Trade? 8.5.2014. Global Research News. Viitattu 11.11.2014.
- ↑ a b c d e Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA, Europol: 2016 EU Drug Markets Report: In-depth Analysis, s. 27. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2016. ISBN 978-92-9168-843-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.9.2019).
- ↑ Albaniassa sota kannabista vastaan – Euroopan huumekeskus yrittää puhdistaa imagoaan Helsingin Sanomat 9.10.2016.
- ↑ Kirjeenvaihtajamme Yhdysvalloissa: Kannabiksen viljely on muuttumassa osaksi normaalia maataloutta Radio Nova 03.01.2015.
- ↑ Gregory Midgette, Steven Davenport, Jonathan P. Caulkins, Beau Kilmer: What America's Users Spend on Illegal Drugs, 2006–2016 2019. RAND Corporation. Viitattu 1.9.2019.
- ↑ Laura Saarikoski: Hippien kehto Kalifornia laillisti marihuanan: Kannabiksen viihdekäyttö tuli tänään luvalliseksi kaikille yli 21-vuotiaille Helsingin Sanomat. 1.1.2018. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Bruce Barcott, Beau Whitney: Special Report: 2019 Cannabis Jobs Count 4.3.2019. Leafly. Viitattu 1.9.2019.
- ↑ Perussa tuhottiin vuoden aikana kokapeltoja Espoon kokoiselta alueelta, Yle uutiset 19.12.2014
- ↑ a b c d Drug trafficking: Introduction United Nations Office on Drugs and Crime. Viitattu 11.11.2014.
- ↑ Venezuelassa kansa kärsii, mutta huumekartellit kukoistavat – Kokaiinimiljoonat sotkevat myös maan johdon valtataistelua Suomen Kuvalehti 2.7.2019.
- ↑ Myanmarissa soditaan unikoista - HS kulki sissien mukana ja joutui keskelle tulitaistelua Helsingin Sanomat 2015.
- ↑ Meksikon heroiini valtaamassa USA:n huumemarkkinat Yle 14.3.2015.
- ↑ a b Sara Vainio: Selvitys: Yhdysvaltojen huumeiden vastainen sota Afganistanissa on epäonnistunut kaikilla mahdollisilla mittareilla Helsingin Sanomat. 29.4.2019. Viitattu 30.4.2019.
- ↑ Taistelu huumetuotantoa vastaan epäonnistui täysin Afganistanissa Suomen Kuvalehti 12.11.2014.
- ↑ USA poltti kahdeksan miljardia euroa huumeiden vastaiseen sotaan Afganistanissa – Tulos: oopiumin tuotanto nelinkertaistui Suomen Kuvalehti 9.7.2019.
- ↑ Miljardipanostus viljelyn karsimiseen, mutta Afganistanissa oopiumin ennätyssato Verkkouutiset 22.10.2014.
- ↑ "4,5 kiloa oopiumia tuottaa saman kuin yli viisi tonnia vehnää" (Arkistoitu – Internet Archive) MTV 15.04.2013.
- ↑ Afghanistan Opium Survey 2013 Summary findings Unite Nations Office of Drugs and Crime, Marraskuu 2013.
- ↑ Syyriasta tuli merkittävä amfetamiinin tuottaja Yle 13.1.2014.
- ↑ How drugs got on the metric system (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa- Daly, Max: Synthetic Drugs Will Change the Global Drug Trade Forever Vice. 19.8.2019.
- Mirka Wendt, Mari Fabritius, Ilkka Tiensuu: Amerikkojen suuri huumesirkus – Osa I: valmistus The Ulkopolitist. 9.2.2018.
- Risto Mikkonen: Analyysi kansainvälisestä huumekaupasta. Arvostelu teoksesta Tom Wainwright: Huumeparonin käsikirja – näin huumebisnes toimii (Analyysi kansainvälisen huumekaupan toiminnasta). Docendo, 2017. (Agricolan kirja-arvostelut, 6.11.2017)
- Sota sai Afganistanin oopiumipellot kukkimaan vihreinä Yle Elävä Arkisto 25.2.2016.
- These maps show the hard drug trade in remarkable detail[vanhentunut linkki] Business Insider 19.2.2015.
- Huumeiden vastainen sota on hävitty – nyt etsitään vaihtoehtoja Yle 11.12.2014.
- 11 Months After Marijuana Legalization, Here's What's Happening to Mexican Cartels World Mic 2.12.2014.
- Helsingin Sanomien animaatio näyttää, mitä reittejä pitkin yleisimpiä huumausaineita tuodaan Suomeen Helsingin Sanomat 9.2.2014.
- Huumetalous Päihdelinkki 6.4.2006.
Kirjallisuutta
muokkaa- Siro, Jukka: Huumausainerikokset. Helsinki : Edita, 2017. ISBN 978-951-37-7151-5.
- Wainwright, Tom: Huumeparonin käsikirja. Jyväskylä : Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-411-8.