Enklaavi

Pääartikkelit: Reikäleipäkunta, Kuntaliitokset Suomessa ilman yhteistä rajaa ja Isojako

Monet Suomen kaupungit ja kauppalat ovat aikaisemmin olleet enklaaveina niitä ympäröivän kunnan, ns. reikäleipäkunnan sisällä. Näiden kuntien nimi oli yleensä kaupungin nimen genetiivi + sana maalaiskunta. Viime vuosikymmeninä tehdyissä kuntaliitoksissa sellaiset on kuitenkin tavallisesti liitetty kokonaan keskellä sijaitsevaan kaupunkiin.

Vanhastaan olemassa olleista enklaavin muodostavista kunnista on Suomessa jäljellä enää vain Kauniainen, joka on enklaavina Espoon sisällä. Toisen enklaavin Suomessa muodostaa Enonkoski, josta tuli enklaavi, kun ensin vuonna 2009 Savonranta liitettiin Savonlinnaan, ja ettei Savonrannan alueesta tällöin olisi tullut eksklaavia, liitettiin samalla kapea maastokaista Enonkosken pohjoisrajalta Savonlinnaan. Kun sitten Enonkosken eteläinen naapuri Kerimäki vuonna 2013 liitettiin myös Savonlinnaan, mutta Enonkoskea ei, jäi Enonkoski kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi. Vastaavalla tavalla liitettiin Hattulasta vuonna 2009 kapea maakaistale, jotta Hämeenlinnaan liitetyn Kalvolan alueesta ei olisi muodostunut eksklaavia. Hattulasta ei kuitenkaan tällöin tullut Hämeenlinnan enklaavia, koska sen rajanaapureina pohjoisessa olivat myös liitokseen osallistumattomat Valkeakoski ja Pälkäne.

Kokonaisen entisen kunnan laajuinen eksklaavi muodostui vuonna 2013 entisen Vähänkyrön kunnan alueesta, kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan, eikä kunnilla ollut yhteistä rajaa, eikä osakuntaliitosta yhteisen rajan aikaansaamiseksi ryhdytty enää tässä tapauksessa toteuttamaan.

Varsinais-Suomessa, Maskun kunnalla on yhteensä kolme eksklaavia, joista yksi sijaitsee Nousiaisten ja Ruskon rajalla, yksi Nousiaisten, Ruskon, Turun, Auran, Pöytyän ja Mynämäen rajalla ja yksi on kokonaan Nousiaisten ympäröimä enklaavi. Kurjenrahkan kansallispuisto ulottuu kahdelle näistä alueista.

Supinkulma on Iitin kunnasta erillään oleva kolmionmuotoinen eksklaavi Lahden (ennen vuoden 2016 kuntaliitosta Nastolan) ja Heinolan rajalla Päijät-Hämeessä.^[3] Se oli aiemmin myös Kymenlaakson maakunnan eksklaavi, kunnes Iitti siirtyi osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa vuoden 2021 alussa.

Pirkanmaalla on myös pieni Ikaalisten kaupunkiin kuuluva hevosenkengän muotoinen Rukonevan eksklaavi, joka on myös enklaavi, sillä se on kokonaan Parkanon ympäröimä. Alueen eteläosan läpi kulkee Haapamäen ja Porin välinen, osittain lakkautettu ja purettu rautatie.

Moniin Suomen kuntiin on lisäksi vanhastaan kuulunut pieniä erillisiä alueita kunnan varsinaisen alueen ulkopuolella. Nykyisin on voimassa erityinen laki tällaisten pienten alueiden (pinta-ala alle 50 hehtaaria) siirtämisestä siihen kuntaan, jonka ympäröiminä ne ovat.^[4]

Paikoin historiallisten maanomistusolojen seurauksena tällaisia naapurikuntiin kuuluvia pieniä erillisiä alueita on voinut olla joidenkin kuntien sisällä runsaastikin, jopa huomattavia osia kumpienkin kuntien pinta-alasta. Näin on ollut isonjaon yhteydessä toimitetun metsämaiden jaon seurauksena esimerkiksi Varsinais-Suomessa Mynämäessä, missä Mietoisten kylien takamaametsät ovat pääosin sijainneet lukuisissa erillisissä palstoissa Mynämäen rajojen sisällä. Samantapainen on ollut tilanne myös Limingan ja sen lähikuntien kesken Pohjois-Pohjanmaalla.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Velkuan seurakunta liitettiin osaksi Naantalin seurakuntaa vuonna 2005 ilman yhteistä rajaa, joten siitä lähtien tuolloin vielä olemassa olleen, mutta vuonna 2009 Naantaliin liitetyn Velkuan kunnan alue on ollut Naantalin seurakunnan eksklaavina. Hollolan seurakunnalla on vuodesta 2017 lähtien ollut eksklaavina Kuhmoinen-Padasjoen kappeliseurakunnan alue, sillä väliin jää osa Asikkalan (seura)kuntaa.

• Luettelo enklaaveista ja eksklaaveista

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Enklaavi Wikimedia Commonsissa