Liminka

Kansanperinne kertoo Limingan saaneen nimensä Limmi-jättiläisestä, joka vaikutti seudulla muinoin.

Vielä keskiajalla oli suurin osa kunnan länsiosista meren alla. Kunnan tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat Linnanmaa ja Virkkulan–Mustosenkankaan jätinkirkot, jotka ovat luultavasti hylkeenpyytäjien väliaikaisia asuinpaikkoja.^[9]

Vakinaisesti seutu asutettiin 1300-luvulla, jolloin satakuntalaiset eränkävijät jäivät pysyvästi erämailleen. Seutu oli keskiajan lopulla karjalaisten nautintamaata, mikä aiheutti ristiriitoja itäisten ja läntisten verottajien kesken. Limingan kylä poltettiin muun muassa pitkänvihan aikana. Myös isonvihan aikana 1700-luvun alussa Liminka joutui hävityksen kohteeksi.^[9]

 

Liminka on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, sillä se itsenäistyi jo 1400-luvun lopulla. Limingan hallinnollinen alue ulottui 1500-luvulla idässä Kainuuseen saakka. Limingan kirkkopitäjästä eronneita pitäjiä ovat Kainuun alueen kattanut Oulujärven pitäjä (1559, uudelleen 1598) sekä Oulujokilaakson ja Oulunsalon kattanut Oulun pitäjä (1606), jonka perustaminen tuli otolliseksi Oulun kaupungin perustamisen myötä. Lisäksi 1600- ja 1700-luvuilla Limingan alaisiksi kappeliseurakunniksi perustetut Kempele, Lumijoki, Temmes ja Tyrnävä erotettiin omiksi kunnikseen ja seurakunnikseen 1800-luvun lopulla.^[10]

Nykyisen Limingan asukasluku oli 2 760 vuonna 1860 ja vuonna 1900 jo 3 449. Limingan ensimmäinen kirkko sijaitsi Sunilan mailla. Seuraavat Linnukanmäellä rakennetut kirkot tuhoutuivat sotavuosina 1589 ja 1592. Täyssinän rauhan jälkeen vuonna 1596 rakennettiin uusi kirkko, joka oli käytössä vuoteen 1826 saakka, jolloin nykyinen kirkko valmistui. 1600-luvulta lähtien Liminkaa hallitsi kuuluisa Lithoviuksen pappissuku.^[9]

 

Sisällissodan alkuvaiheessa vuonna 1918 Limingassa sijainnut venäläisten 50 miehen vahvuinen varuskunta luovutti aseensa ilman vastarintaa Limingan suojeluskunnalle.^[11] Liminka oli Suomen ainoa paikkakunta, jossa tiedetään solmitun paikallinen hyökkäämättömyyssopimus punakaartin ja suojeluskunnan välillä.^[12]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

 

Limingan alue on luode–kaakko-suunnassa pitkä ja kapea maakaistale, joka ulottuu Perämeren Lumijoenselkään liittyvän Liminganlahden pohjukasta noin 60 kilometriä sisämaahan. Temmeksen kohdalla kunta katkeaa lähes kahtia. Maasto on etenkin länsiosassa tasaista lakeutta. Kunnan kaakkoisosat ovat vaihtelevaa, soistunutta kangasmaata.^[9] Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Liminganlahden rantavyöhykkeen jälkeen alkaa peltoalue, joka myöhemmin vaihtuu metsä- ja suoalueiksi. Limingan seudulla maa kohoaa noin 83 senttimetriä sadassa vuodessa. Rannikon mataluudesta ja jokien tuomasta aineksesta johtuen rannan siirtymä on noin 10–18 metriä vuodessa.

Peruskallio on Limingan tasangolla hyvin syvällä ja sen päällä on kunnan pohjoisosassa paksu savikerrostuma. Tämä Muhoksen muodostuma on Tupoksen kohdalla 900 metriä paksu. Etelässä kallioperä koostuu graniitista. Yleisin maalaji on savi, jota on ennen kaikkea rannikon läheisyydessä. Kunnan itäosassa vallitsevia ovat moreenimaat. Paikoin on myös harjumuodostumia ja turvetta.^[9]

Tärkeimmät vesistöt ovat tasangolla luikertelevat vähävetiset Liminganjoki, Temmesjoki, Tyrnävänjoki ja Ängeslevänjoki. Ne yhtyvät ennen Liminganlahtea, jossa ne muodostavat sokkeloisen suiston.^[9] Liminganlahti on kansainväliset vaatimukset täyttävä kosteikkoalue. Se tunnetaan linnuistaan, niityistään ja kasveistaan. Maan kohoamisen johdosta kasvillisuus on jatkuvassa kehitystilassa. Liminganlahden kasvilajisto on erikoinen. Alueella tavataan lukuisia eteläisiä, pohjoisia ja myös kotoperäisiä lajeja. Monia Pohjoisen jäämeren rannikon tai siihen laskevien jokien kasvilajeja kasvaa Suomessa vain Liminganlahdella. Maailman luonnonsäätiön mukaan Liminganlahti on Euroopan arvokkain lintualue.

Pääartikkeli: Manner-Suomen keskipiste

Kun puolitetaan Nuorgamin (70°05’30’’) ja Bogskärin (59°30’10’’) leveysasteet ja Märketin (19°07’53’’) ja Ilomantsin Virmajärven (31°35’11’’) pituuspiirit, saadaan koordinaateiksi 64°47′40″N, 025°21′34″E, joka sijoittuu Limingan Värminkoskentien ja rautatien risteykseen, parin kilometrin päähän Limingan kirkonkylästä.^[14]

Limingan kirkonkylä sekä Hirvinevan, Ketunmaan, Tikkaperän ja Tupoksen kylät sijaitsevat Pohjanmaan radan varressa. Aiemmin rautatieliikenne on ollut osa liminkalaisten arkea, mutta nykyisin Limingan rautatieasemalla ei ole lipunmyyntiä eikä henkilö- tai tavaraliikennettä. Aiemmin Liminkaan liikennöivät Koskilinjat Oy ja OTP Travel, nykyään Limingassa liikennöi Revon Turistiliikenne.

Liminka sijaitsee valtaväylien risteyskohdassa: Haaransillalla risteävät valtatiet 4 ja 8. Limingan ja Oulun välisellä osuudella moottoritieksi rakennettu Nelostie kiertää nykyisin Limingan kirkonkylän kauempaa, ja liikenne vanhana nelostienä tunnetulla seututiellä 847 on rauhoittunut merkittävästi. Tiehallinnon kelikamera on sijoitettu Haaransillan risteykseen.^[15]

Oulun seudun liikenteen (OSL) linjat 52, 53 ja 54 kulkevat Liminkaan tai sen kautta ^[16].

Limingassa on kaksi yhtenäisen perusopetuksen koulua. Liminganlahden yhtenäiskoulu toimii kirkonkylässä, ja Ojanperän koulu johon oppilaan tulevat Ala-Temmeksen, Ketunmaan, Hirvinevan ja Selkäsenkylän alueilta. Tupoksen koulu toimii Tupoksen taajamassa. Lisäksi kirkonkylässä toimii Limingan lukio. Limingan Seudun Musiikkiopisto toimii Limingan lisäksi Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän alueella. Limingan koulutuskeskus toimii lastensuojelun laitoshuollon yksikkönä järjestäen nuorille perus- ja ammatillista opetusta ja perhekotitoimintaa. Koulutuskeskuksen yhteydessä toimii Kylliälän koulu.^[17]

Lakeuden kansalaisopisto toimii pääosin koulujen tiloissa järjestäen kursseja pääosin talvikaudella. Vuonna 1892 perustetun Limingan Kansanopiston ylläpitämä Limingan taidekoulu järjestää koulutusta muun muassa kuvataiteilijoille, sarjakuvittajille ja kirjoittajille. Oulun seudun ammattiopiston Limingan yksikkö järjestää turvallisuusalan opetusta. Ammattiopisto Luovin Limingan toimipaikka järjestää koulutusta Limingan Kramsunkujan ja Lännentien toimipaikoissa puutarha- ja matkailualoilla sekä auto-, kone-, puu- ja verhoilutekniikan koulutusaloilla.

Limingassa on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):^[18]

• Ala-Temmes
• Liminka (Limingankylä)
• Rantakylä
• Virkkula

Vuoden 2017 lopussa Limingassa oli 10 133 asukasta, joista 8 062 asui taajamissa, 2 032 haja-asutusalueilla ja 39:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Limingan taajama-aste on 79,9 %.^[19] Limingan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:^[20]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Limingassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[21]

• Limingan seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Limingan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.^[22]

 

• Alakestilän arboretum, Ylipää
• Viikateniiton MM-kilpailut, järjestäjä LC Liminka-Liminganlahti, vuodesta 1993
• Teatteriyhdistys Teatteri Hannu ry, perustettu vuonna 2002
• Teatteri Rytinä, perustettu vuonna 2004
• Hengellinen teatteriyhdistys Via Dolorosa-Liminka Ry, vuodesta 2011
• Vilho Lampi –museo, rakennettu vuonna 1868, muistokoti Aappola ja Limingan kotiseutumuseo Limingan museoalueella
• Limingan kulttuuripolku
• Voimakas trombi tuhosi Limingan kuplahallin 17.–18. heinäkuuta 2005. Tämän tilalle on rakennettu Limingan jäähalli opetusministeriön tuella vuonna 2007.
• ArsLiminka ry, perustettu 2011
• Liminganlahden lintukuvafestivaali järjestetään vuonna 2013 jo seitsemättä kertaa
• Limingan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihapotut, ohrarieska ja imellyspuuro.^[23]
• Limingan taidekoulu

 

• Kukka- ja eläinpuisto Escurial
• Limingan kirkko
• Limingan museoalue (Vanha Liminka)
• Liminganlahti
• Linnukkapatsas
• Tupoksen ABC-huoltoasema

• Lakeuden Paini ry
• HC KiekkoBoys ry
• JiiPee-Rallyteam Tupos ry
• Lakeuden Tennis ry
• Lakeuden Urheiluratsastajat ry
• Limingan Kickboxing ry
• Limingan Kiekko ry
• Limingan Naisvoimistelijat ry
• Limingan Niittomiehet ry
• Rantalakeuden Moottorikelkkailijat
• Tupoksen Tuisku
• Voimistelu- ja urheiluseura Alatemmeksen Vesa ry
• Voimistelu- ja urheiluseura Limingan Luja ry

• Julius Immanuel Bergh, kirkkoherra (1810–1878)
• Isak Heikka, työväenaktiivi, ammattiyhdistysjohtaja ja toimittaja (1891–1938)
• Anna-Leena Härkönen, kirjailija, näyttelijä (s. 1965)^[24]
• Ari Koch, kuvanveistäjä (s. 1956)
• Juhana ”Kyösti” Kokko, kirjailija (1856–1926)
• Niilo Kokko, arkkitehti (1907–1975)
• Hannu Krankka, nuijasodan päällikkö (k. noin 1630)
• Vilho Lampi, taidemaalari (1898–1936)
• Leo Lastumäki, näyttelijä (1927–2012)
• Hannu Lukin, taidemaalari (s. 1963)
• Aapo Lyytinen, nimimerkki Sampoinen, runoilija ja opettaja (1852–1893)
• Sakari Matinlauri, kuvanveistäjä (s. 1957)
• Jari Elsilä, Kalevan pilapiirtäjä (s. 1960)
• Hjalmar Mellin, matemaatikko (1854–1933)
• Abraham Ojanperä, oopperalaulaja (1856–1916)
• Tomi Pekkala, jääkiekkoilija (s. 1988)
• Joni Pellikka (Ioni), showpainija^[25]Tubettaja^[26]
• Eero Sangi, lentopalloilija (s. 1979)
• Heikki Sarvela, musiikin lehtori (1938–1991)
• Heikki Toppila, kirjailija (1885–1963)
• Seppo Törmälä (s. 1926), maanviljelysneuvos
• Eero Ylitalo, tietokilpailija (s. 1953)
• Antti Ylönen, jääkiekkoilija (s. 1983)

• Susanna Huovinen (syntynyt Limingassa), SDP, 1999 alkaen
• Väinö Juustila, Kokoomus, 1918–1922
• Antti Nahkala, (syntynyt Limingassa), Suomen sosialistinen työväenpuolue, 1922–1924
• Eero Pehkonen, (syntynyt Limingassa), Maalaisliitto, 1914–1918
• Juho Sunila, (syntynyt Limingassa), Maalaisliitto, 1922–1927, 1927–1933. Pääministerinä vuosina 1927–1928 ja 1931–1932.
• Antti Tuomikoski, Suomalainen puolue, 1908–1909
• Samuli Tuomikoski, Kokoomus, 1929–1933

•   Nõo, Viro^[27]

•  
  Liminganjoki Alakestilän arboretumissa
•  
  Liminganjoki
•  
  Limingan kirkko
•  
  Limingan kirkko
•  
  Limingan kirkon tapuli
•  
  Limingan kirkon ympäristöä
•  
  Limingan kirkon votiivilaiva
•  
  Limingan rautatieasema
•  
  Aappola (Abraham Ojanperän entinen huvila ja koti, jossa on toiminut kotimuseo vuodesta 1917.)
•  
  Vilho Lampi -museo. Museo sijaitsee vuonna 1868 rakennetussa vanhassa Kivikoulussa.
•  
  Limingan Pappila
•  
  Limingan taidekoulu
•  
  Lintutorni Liminganlahdella
•  
  Temmesjoki Ala-Temmeksen kylällä
•  
  Linnukkapatsas
•  
  ABC-liikennemyymälä Tupoksessa.
•  
  Limingan lakeutta.

• Luettelo Limingan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Ristitty. Limingan seurakuntalaisen kirja. [Helsinki]: Kirjapaja, Limingan seurakunta, 2005. ISBN 951-607-258-5
• Seija Korte (toim.): Liminka 1477–1977. Liminka: Limingan kunta ja seurakunta, 1977. 417 s.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liminka Wikimedia Commonsissa

• Limingan kunnan kotisivut
• Visit Liminka
• Tilastokeskus – Limingan avainluvut
• Liminganlahti (Arkistoitu – Internet Archive)
• liminganlahti.net (Arkistoitu – Internet Archive)
• WWF – Liminganlahti (Arkistoitu – Internet Archive)
• Limingan taidekoulu (Arkistoitu – Internet Archive)

 

Liminka

Kylät ja alueet	Ala-Temmes · Heinijärvi · Kedonperä · Ketunmaa · Lapinkangas · Limingan kirkonkylä · Rantakylä · Tikkaperä · Tupos · Virkkula
Vesistöt	Liminganjoki · Liminganjärvi · Temmesjoki · Ängeslevänjoki · Valkiaisjärvi
Muuta Liminkaan liittyvää	Escurial · Hannu Krankka · Kirkko · Jäähalli · Liminganlahti · Limingan lakeus · Limingan musiikkiviikot · Liminganportti · Linnukkapatsas · Museoalue · Rantakylän kappeli · Rautatieasema