Iitti

Iitin kuntakeskus on valtatie 12:n varrella oleva Kausala, jossa sijaitsee muun muassa rautatieasema. Iitin kirkonkylä sijaitsee pohjoisempana. Sitä ympäröi lännessä Iitin Kirkkojärvi, idässä Urajärvi ja pohjoisessa Pyhäjärven Pelinginselkä. Iitin naapurikunnat ovat Heinola, Kouvola (Elimäki, Kuusankoski ja Jaala vuoteen 2008), Lahti (Nastola vuoteen 2015), Lapinjärvi ja Orimattila.

 

Iitin kirkkopitäjä perustettiin vuonna 1539 Hollolan kirkkopitäjästä silloisten Hollolan, Lappeen ja Vehkalahden kirkkopitäjien ja Hämeen ja Karjalan raja-alueelle. Vuosina 1743–1812 Ruotsin ja Venäjän raja kulki Iitin itäpuolitse. Riihimäki–Pietari-radan rakentaminen 1860-luvun lopulla vaikutti siihen, että Iitin kirkonkylä jäi syrjään ja Kausalasta alkoi muodostua kunnan keskustaajama.^[9]

Iitistä on erotettu Valkeala (1640), Jaala (1879) ja osittain Kuusankoski (1921). Kuusankosken itsenäistymisen myötä Iitti menetti suurimman osan teollisuusseuduistaan.^[9] Iitti kuului aiemmin Uudenmaan lääniin, kunnes se siirrettiin vuonna 1948 osaksi Kymen lääniä ja Kymenlaakson maakuntaa.

Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, jonka mukaan Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Yksi peruste siirrolle on se, että Iitti kuuluu jo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään. Maankäytöstä vastaavan ympäristöministeriön mielestä Iitti suuntautuu selkeästi Kymenlaaksoon ja Kouvolan seutuun.^[10][11] Asiasta teki lopullisen päätöksen valtioneuvosto, joka hylkäsi Iitin ehdotuksen maakuntajaon muuttamisesta toukokuussa 2015.^[12] Kielteisen päätöksen seurauksena Iitin kunta järjesti syyskuussa 2015 neuvoa-antavan kansanäänestyksen maakunnan vaihdoksesta,^[13] jossa 90,78 % äänestäneistä kannatti Iitin siirtymistä Päijät-Hämeen maakuntaan.^[14] Toukokuussa 2016 valtioneuvosto lopulta hyväksyi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeen maakuntaan vuoden 2019 alussa osana suunniteltua sote-uudistusta.^[15] Sipilän hallituksen hajottua Iitin ja neljän muun kunnan sote-uudistukseen liitetyt maakunnanvaihdokset kaatuivat. Lopulta Rinteen hallitus päätti elokuussa 2019 siirtää Iitin ja muut neljä kuntaa haluamiinsa maakuntiin.^[16] Iitti siten liittyi Päijät-Hämeen maakuntaan 1.1.2021.

Vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin kolme iittiläistä valtuutettua Päijät-Hämeen aluevaltuustoon.^[17]

•   Uudenmaan lääni (1831–1948)
•   Kymen lääni (1949–1997)
•   Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
•   Kymenlaakson maakunta (1997–2021)
•   Päijät-Hämeen maakunta (2021–)

Iitin alakouluja ovat Iitin kuntakeskuksessa Kausalassa oleva Kausalan koulu Valtatie 12:n varrella, Vuolenkoskella oleva Vuolenkosken koulu ja Haapa-Kimolassa oleva Haapa-Kimolan koulu. Iitin yläkoulu sijaitsee Kouvolan ja Lahden välisen rautatien varrella Kausalassa.

Kausalassa sijaitsee Iitin lukio, joka tarjoaa lukiokoulutusta iittiläisille ja lähikunnista tuleville opiskelijoille. Ammatillista koulutusta annetaan Kouvolan kaupungissa, jossa toimii Kouvolan ammattiopisto (Eduko), sekä Lahden kaupungissa Koulutuskeskus Salpauksessa. Iitistä on mahdollista myös käydä musiikkialan ammattiopintoja Lahden konservatoriossa.^[18]

Iitissä ei ole korkeakoulutason koulutustarjontaa, mutta Iittiä lähimmät yliopistot ovat LUT-yliopisto Lahdessa ja Lappeenrannassa, Aalto-yliopisto Espoossa ja Helsingin yliopisto Helsingissä. Lähimmät ammattikorkeakoulut ovat Lahdessa toimiva LAB-ammattikorkeakoulu sekä Kouvolassa, Kotkassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa toimiva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kausalassa toimii Iitin kirjasto.^[19]

Iitin kunta on sopimuskuntana pääosin Kouvolassa toimivassa Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, joka tarjoaa taiteen laajaa perusopetusta sekä Lahdessa toimivassa taiteen laajaa perusopetusta ja musiikkialan ammattikoulutusta tarjoavassa Lahden konservatoriossa.^[20][18]

Iitin kirkonkylällä järjestetään vuosittain kesäkuussa Iitin musiikkijuhlat, joilla esitetään sekä länsimaista taidemusiikkia että kevyempää musiikkia.^[21]

Iitin kuntaa halkoo itä-länsisuunnassa valtatie 12, joka on kunnan alueella pääosin kapea kaksikaistainen tie lukuun ottamatta lyhyitä keskikaiteellisia osuuksia. Valtatie 12 kulkee Kausalan taajaman läpi, ja Väyläviraston tarkoituksena olisikin parantaa tie jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, mihin sisältyisi muun muassa Kausalan ohitustien rakentaminen. Iitin kunnan alueella kulkee kolme eri seututietä: 360 Kausalasta Elimäelle, 362 Kausalasta Iitin kirkonkylän kautta Kimolaan ja Vuolenkoskella lyhyen matkaa seututie 363. Kunnan alueella kulkevia nelinumeroisia yhdysteitä ovat 1731, 3136, 3601, 3603, 3621, 3622, 3623 ja 3631.

Kausalan rautatieasemalla pysähtyy kaikki Lahden ja Kouvolan väliset O- ja Z-lähijunat, joista on yhteys Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle joko vaihdon kanssa tai ilman.^[22]

Kausalassa Ravilinnan kohdalla pysähtyy joka päivä yksi OnniBusin C12-linjan bussi suuntaansa.^[23] Kouvolan ja Kausalan välillä ajetaan muutama paikallisbussivuoro.^[24] Muuta ylikunnallista bussiliikennettä Iitin kunnan alueella ei ole, vaikka Iitti kuuluu Lahden seudun liikenteeseen.^[25] Iitin kunnan sisällä on koulukyytien yhteydessä toimivaa asiointiliikennettä Kausalan ja muun kunnan välillä.^[26]

Iitin kuntakeskuksessa, Kausalassa Valtatie 12:n varrella sijaitsee Ravilinnan urheilukeskus. Siellä sijaitsee ravirata, yleisurheilukenttä, liikuntahalli, kuntosali sekä muita liikuntatiloja ja vuonna 2013 valmistunut Iitin jäähalli. Tämän lisäksi mm. Iitin yläkoululla ja Kausalan koululla on omat liikuntasalit.

Myllytöyryssä, Kausalassa sijaitsee Hiihtomajan alue, jonka ympäristössä on iso kuntopolkujen verkosto ja kunnan kuntoportaat sekä talvisin hiihtoladut ja pulkkamäet.

Kausalan pohjoispuolella lähellä Iitin kirkonkylää, Radansuussa Urajärven rannalla sijaitsee Iitti Golf -niminen golfkeskus ja uimaranta sekä leirintäalue. Radansuun alueella sijaitsee majoituspalveluina Radalla Resort ja Lomakivi.

Hiidensaaressa sijaitsee kukkula nimeltä Hiidenvuori, joka on suosittu ulkoilupaikka. Sieltä on laajat näkymät Pyhäjärvelle ja jopa Kuusankoskelle asti.

Iitin alueella Tillolassa sijaitsee Suomen ensimmäinen korkeatasoisiin moottoriurheilukilpailuihin soveltuva moottorirata KymiRing. KymiRingin radalla tullaan ajamaan muun muassa MotoGP-luokan Suomen osakilpailu vuonna 2022.^[27]

Iitin kunnan alueella on voimassa oleva asemakaava Pohjanmäen, Kausalan, Sorronniemen ja Vuolenkosken Koskenrannan alueilla. Kunnan alueella on erillisiä ranta-asemakaavoja yhteensä 21 kappaletta.^[28]

Kunnan alueella on kaksi osayleiskaavaa: Kausala-Kirkonkylän osayleiskaava, joka käsittää Kausalan, Radansuun ja Iitin kirkonkylän alueen, sekä Perheniemen tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kunnassa on kolme rantayleiskaavaa: Kymijoki-Konnevesi, Pyhäjärvi-Leininselkä-Urajärvi ja Kymijoki-Mankala.^[29]

Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 ei ole voimassa Iitin kunnan alueella, vaan Iitissä on voimassa aikaisemman maakunnan Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat.^[30]

Iitin kunta on mukana Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa vuosille 2021–2031.^[31]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2020 lopussa Iitissä oli 6 625 asukasta, joista 3 913 asui taajamissa, 2 638 haja-asutusalueilla ja 74:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Iitin taajama-aste on 59,1 %. Iitin taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:^[33]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Iitissä toimii luterilainen Iitin seurakunta.^[34]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Iitin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.^[35]

Roomalaiskatolisen kirkon osalta Iitti kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa. Sekä ortodoksit että katolilaiset toimivat ilman kirkkorakennusta.

Tässä on lueteltu Iitin rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Iitissä on 19 rekisterikylää.

• Haapakimola
• Kauramaa
  • Jokue
  • Leininkulma
  • Lapinkulma
• Kausala
  • Karjalaiskylä
  • Kaivomäki
  • Torinmäki
  • Pentinmäki
  • Konttila
  • Kansanmäki
  • Laineenpelto
  • Teilimäki
  • Ainola
  • Aholanpelto
  • Holstila
  • Mikkolanpelto
  • Karkenperi
• Kimola (itse Kimolan kyläkeskus sijaitsee Kouvolan Jaalan puolella)
  • Väärtti
  • Haukkala
  • Hiidensaari
• Iitin kirkonkylä
  • Sorronniemi
• Koliseva
• Koskenniska
• Lyöttilä
  • Kymentaka
  • Nirvinen
  • Metsäkylä
• Muikkula
• Niinimäki
  • Tillola
  • Kuukso
• Perheniemi
  • Erottaja
  • Kurri
  • Metsälä
• Radansuu
  • Myllytöyry
  • Haravakylä
  • Pohjanmäki
  • Jänispaju
• Saaranen
• Sitikkala
• Säyhtee
• Sääskjärvi
  • Sampola
  • Hiisiö
  • Kujansuu
  • Metsämäki
  • Rieska
• Taasia
• Tapola
  • Mankala
  • Perä-Mankala
  • Marjokangas
• Vuolenkoski
  • Huutotöyry
  • Kalaksue
  • Supinkulma

Asteriskillä (*) merkityt alueet ulottuvat myös toisen kunnan alueelle. Kahdella asteriskillä (**) merkityt alueet kuuluvat vain pieniltä osin Iitin alueelle.

• Aune Haarla (1923–1976), toimittaja
• Aimo Halila (1912–1998), professori
• Viljo Heino (1914–1998), kestävyysjuoksija
• Albert Järvinen (1950–1991), kitaristi
• Rosa Kettumäki (s. 1991), toimittaja
• Lasse J. Laine (1946–2023), tietokirjailija
• Juhani Linnoinen (s. 1933), diplomi-insinööri ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Salomon Majander (1822–1886), pappi, kristillinen kirjailija ja suomentaja
• Harri Marstio (1957–2019), muusikko
• Olavi Martelius (1910–1987), kauppaneuvos
• Pekka Mäkelä (1913–2002), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Juhani Niemelä (s. 1941), näyttelijä
• Kaarlo Partanen (1915–2006), raviohjastaja ja -valmentaja, ravihevosten kasvattaja ja raviurheiluvaikuttaja
• Mikko Pesälä (s. 1938), poliitikko
• Lauri Saari (1893–1988), teollisuusneuvos
• Vihtori Simonen (1882–1951), toimittaja ja kirjailija
• Pentti Suppala (1904–1975), kauppaneuvos
• Anders Johan Sjögren (1794–1855), historioitsija
• Olga Temonen (s. 1978), näyttelijä, tuottaja
• Tuukka Temonen (s. 1975), muusikko, ohjaaja, tuottaja
• Antti Törneroos (”Tuokko”, 1835–1896), runoilija
• Aino Valli (1902–1987), murretutkija
• Hella Wuolijoki (1886–1954), kirjailija

Iitin alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Iitin murre muodostaa kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmän.^[36]

Iitin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lampahkäppä, potaattiloota, kaalinlehdellä paistettavat ruispuolukkaleivonnaiset lehikäiset luumukiisselillä sekä juustokehässä paistettava Iitin juusto.^[37]

• Luettelo Iitin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iitti Wikimedia Commonsissa

• Iitin kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Iitin avainluvut
• Kuvia ja vähän tekstiäkin Iitistä, Jukkajoutsi.com
• Iitin pitäjän 400-vuotisvaiheita. 1700-luvulla oli Iitti "Venäjän" rajapitäjänä, Helsingin Sanomat, 12.08.1939, nro 214, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot