Baskit

 

Pääartikkeli: Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue)

Baskien aluetta kutsutaan Baskimaaksi. Espanjan baskimaa on autonominen alue, johon kuuluvat Álava, Guipúzcoa ja Vizcaya. Joitain baskeja asuu myös Navarrassa. Ranskan Pohjoinen Baskimaa sijaitsee Pyrénées-Atlantiquesin departementissa.^[1]

Baskimaa on mäkistä ja vuoristoista, melko karua aluetta, jota solat ja jokilaaksot halkovat.^[2]

Pääartikkeli: Baskien alkuperä

Geenitutkimusten mukaan baskit periytyvät Pyreneiden niemimaan varhaisten maanviljelijöiden ja heitä varhaisempien metsästäjä-keräilijöiden jälkeläisistä, jotka elivät sen jälkeen muista kansoista eristyksissä tuhansia vuosia. Baskien geeniperimään eivät vaikuttaneet esimerkiksi pronssiajan vaellukset, joiden aikana Itä-Euroopan aroilta muuhun Eurooppaan tuotiin indoeurooppalaiset kielet, eikä 700-luvulla tapahtunut Pohjois-Afrikan arabien ja berberien invaasio Pyreneitten niemimaalle, sillä se ei koskaan ulottunut nykyiseen Baskimaahan asti.^[3]

Baskien varhaishistoriasta ei ole selvyyttä. Roomalaiset kirjoittajat mainitsivat vaskoonien heimosta (vascones) nykyisen Navarran alueella.^[1] Roomalaiset valloittivat baskien alueet 100-luvulla eaa. mutta eivät vaatineet heiltä veroja, asepalvelusta tai roomalaisen lain noudattamista. Baskien ja roomalaisten välit olivat rauhaisat ajanlaskun alusta Rooman valtakunnan loppuun asti. Baskit omaksuivat roomalaisilta viinirypäleiden ja oliivien viljelyn sekä hyödynsivät roomalaisia teitä kaupankäynnissään. Baskien palkkasoturiyksikkö taisteli Rooman joukoissa Britanniassa puolustaen esimerkiksi Hadrianuksen vallia.^[4]

Roomalaisten vallan päätyttyä baskien tiedetään puolustaneen maataan visigootteja, frankkeja, normanneja ja maureja vastaan. Vuonna 778 baskit löivät Kaarle Suuren armeijan jälkijoukot Roncesvallesin taistelussa.^[1]

 

Baskit olivat Euroopan tärkeimpiä valaanlihan tuottajia jo varhaiskeskiajalta lähtien. Aluksi baskit myivät rantaan ajautuneiden valaiden lihaa, mutta 600-luvulla he alkoivat metsästää Biskajanlahden valaita pienillä veneillä.^[5] Viikingeiltä baskit oppivat rakentamaan kestävämpiä veneitä, joilla he matkasivat subarktisille vesille aina Newfoundlandin rannikolle asti turskan- ja valaanpyyntiin. On mahdollista, että baskit kävivät aina Pohjois-Amerikassa asti, mutta mahdollisesta käynnistä ei ole löydetty fyysisiä todisteita. Laivanrakennustaitonsa kehityksen myötä baskeista tuli Euroopan johtavia kalakauppiaita ja laivanrakentajia, joiden aluksia kaikki maanosan merivallat käyttivät. Jo 1400-luvulla monet pienet baskikylät rakensivat telakoillaan kalastusaluksia, kauppalaivoja ja sotalaivoja.^[6]

Suurilla löytöretkillä käytettiin baskien rakentamia laivoja ja baskimiehistöjä, ja baskit olivat näkyvästi konkistadorien mukana Uuden maailman valloituksessa. Kolumbuksen Santa María oli luultavasti baskien rakentama, ja Kolumbuksen laivojen miehistöön kuului paljon baskeja. Baskeja oli myös laivankapteeneina ja tutkimusmatkailijoina, ja esimerkiksi Fernão de Magalhãesin maailmanympäripurjehduksen toi vuonna 1522 päätökseen baski Juan Sebastián Elcano.^[7]

Baskien ainoa kuningaskunta, Navarran kuningaskunta syntyi vuonna 818, ja baskien alueet oli liitetty siihen 900-lukuun mennessä.^[1][8] Navarrasta tuli 1000-luvulla Pohjois-Espanjan vahvin kuningaskunta ja se laajensi alueitaan. Sen jälkeen se heikkeni, ja vuodesta 1234 alkaen sitä hallitsi ranskalainen Champagnen kuningassuku. Kuningaskunta kesti vuoteen 1512, jolloin Ferdinand Katolilainen valloitti sen. Pyreneiden pohjoispuolelle paenneet Navarren monarkit perustivat sinne vielä oman kuningaskuntansa.^[9] Vaikka Alavan, Biskajan ja Guipuzcoan provinssit oli yhdistetty Kastiliaan ja Aragoniaan, baskeilla oli yhä laaja autonomia ja etuoikeuksia kaupassa, verotuksessa ja asepalveluksessa.^[1]

Baskien perinteinen laki fueros (ransk. fors) määritteli keskiajalta lähtien baskien kansankokouksien säännöt ja perimyssäännöt.^[1] Laki oli keskiaikaiseksi laiksi melko edistynyt, sillä se esimerkiksi kielsi kidutuksen, suojeli kansalaisia viranomaisten mielivaltaisuudelta ja antoi naisille suhteellisen tasa-arvoisen aseman esimerkiksi perimysasioissa.^[10] Espanja salli baskien noudattaa omia lakejaan aina 1800-luvulle asti.^[1]

Utrechtin sopimus 1713 vei baskeilta kalastusoikeudet Kanadan rannikolla, ja baskit joutuivat tyytymään Biskajanlahden hupeneviin valaansaaliisiin.^[11]

Baskit olivat merkittävässä osassa 1700-luvun kaakaokaupassa, sillä baskisatamilla oli vapaasatamien asema. Kaakaokaupan myötä baskien talous nousi kukoistukseen, Atlantin yli tapahtuva kauppa laajeni ja laivanrakennus kasvoi voimakkaasti.^[12]

Baskit tukivat 1830-luvulla karlistien epäonnistunutta kapinaa ensimmäisessä karlistisodassa ja sotivat siinä myös toisiaan vastaan. Karlistien hävittyä sodan baskien autonomiaa vähennettiin ja baskit joutuivat maksamaan tullia Espanjalle.^[13] Kolmannen karlistisodan jälkeen 1876 baskien viimeisetkin omat lait lakkautettiin, ja baskit joutuivat nyt maksamaan veroja Espanjalle ja palvelemaan sen armeijassa.^[14]

Baskimaakunta Biskajasta tuli 1800-luvulla yksi maailman johtavia raudan ja teräksen tuottajia, minkä seurauksena monet baskisuvut rikastuivat. Baskit olivat edelläkävijöitä myös Espanjan modernissa pankkitoiminnassa.^[15]

Baskinationalismi syntyi 1800-luvun lopulla. Sabino Arana halusi palauttaa baskien perinteiset lait ja alkoi tavoitella baskeille omaa valtiota nimeltä Euzkadi. Hän kehitti baskin kieleen kansallismielistä sanastoa ja kansallislaulun "Gora ta Gora" sanat, suunnitteli baskilipun veljensä kanssa, kirjoitti baskimytologiaa ja perusti Baskien kansallispuolueen vuonna 1895. Hän halusi baskimaasta täysin katolisen, jossa muut uskonnot olisi kielletty. Baskinationalismi ja tarve määritellä se, ketkä ovat baskeja, heräsivät aikana, jolloin baskikaupunkeihin muutti teollisuustyöhön paljon espanjalaisia ja ulkomaalaisia. Arana halusi määritellä baskeiksi vain ne, joiden kaikki isovanhemmat olivat syntyneet Baskimaassa ja olivat nimiltään baskinkielisiä.^[16]

Ensimmäisen baskinkielisen romaanin Aunamendiko Lorea kirjoitti Domingo de Aguirre vuonna 1898.^[17]

Espanjan tasavallan perustamisen 1931 jälkeen baskit hajaantuivat suhteessaan tasavaltaan. Navarra halusi palauttaa kuningaskunnan, mutta Bilbaosta tuli tasavaltalaisten ja baskinationalismin keskus. Guernican baskikaupungin pommituksesta 1937 tuli Espanjan sisällissodan yksi symboleista. Sodan jälkeen moni baski pakeni maasta.^[1] Diktaattori Franco kielsi baskin kielen ja teloitutti baskien mukaan yli 20 000 baskia. Nationalistisilta baskimaakunnilta Biskajalta ja Guipúzcoalta vietiin kaikki itsehallinto, mutta Navarralle jätettiin sitä yhä jonkin verran.^[18]

Baskit siirsivät hallituksensa pakolaishallitukseksi Ranskaan, ja sen tunnustivat Yhdysvallat, Ranska ja Britannia. Tuhansia baskeja surmattiin Saksan miehitettyä Ranskan. Toisen maailmansodan aikana baskit salakuljettivat monia ihmisiä kuten liittoutuneiden lentäjiä turvaan vuoristosolien kautta sekä taistelivat omissa yksiköissään saksalaisia vastaan.^[19]

Baskien pakolaishallitus valitsi rauhanomaisen diplomaattisen tien baskien itsenäisyyden ajamiseen.^[20] Vuonna 1959 suorempia keinoja kannattaneet baskit perustivat baskien vapautusjärjestön Euskadi Ta Askatasunan (ETA) ajamaan Baskimaan itsenäisyyttä Espanjasta ja Ranskasta sotilaallisin keinoin. Järjestö oli tappanut 2010-lukuun mennessä yli 800 ihmistä, yleensä autopommeilla tai asein.^[21]

ETA hylkäsi Sabino Aranan vanhan geneettisen määritelmän siitä, kuka on baski, ja se luki baskiksi nyt jokaisen, joka puhui baskin kieltä. Tämä oli tarpeen, koska Franco oli ryhtynyt asuttamaan baskialuetta espanjalaisilla niin, että vuoteen 1975 mennessä jo yli 40 prosentilla Espanjan baskimaan asukkaista ei ollut yhtään baskivanhempaa.^[22]

Baskien kulttuurielämä alkoi jälleen kukoistaa 1960-luvulla, ja kansantanssit ja kansanmusiikki tekivät paluun. Baskimaan yliopistoista tuli baskinationalismin keskuksia. Baskin kielen akatemia yhdisti baskin seitsemästä murteesta yhteisen kirjakielen nimeltä batua.^[23]

Francon kuoltua ja monarkian palattua vuonna 1975 baskit alkoivat vaatia paikallista autonomiaa, mikä heille suotiin osittain 1978–1979. Senkin jälkeen militantti baskien vapautusjärjestö ETA jatkoi aseellista kamppailua baskien täyden itsenäisyyden puolesta.^[1] Vuonna 2011 järjestö ilmoitti lopettavansa aseellisen toimintansa^[24] ja vuonna 2018 se ilmoitti, että järjestö on lopullisesti lakkautettu ja kaikki sen rakenteet täydellisesti purettu.^[25] Lakkauttamisen yhteydessä järjestö myös pyysi anteeksi aiheuttamaansa kärsimystä.^[26]

Baskeja on muuttanut siirtolaisiksi etenkin Latinalaiseen Amerikkaan. Ensimmäinen siirtolaisaalto tapahtui espanjalaisten Amerikan kolonisoimisen yhteydessä 1500-luvulta 1700-luvulle. Toinen siirtolaisaalto oli 1800-luvulla, kun jotkut köyhtyneet baskit lähtivät etsimään töitä etenkin Argentiinasta ja Uruguaysta, ja toiset lähtivät Pyreneiden niemimaan sotaa ja karlistien sotia pakoon. Kolmas aalto oli pakolaisia Espanjan sisällissodasta 1930-luvulla, ja neljäs aalto oli Francon diktatuuria pakenevia ja ETA:n kannattajia 1970-luvulla.^[27]

Pääartikkeli: Baskin kieli

Baskin kieli on isolaatti eikä kuulu indoeurooppalaisiin kieliin. Siihen viitataan toisinaan Euroopan "vanhimpana" kielenä,^[28] mutta tieteellisessä mielessä ilmaisu on harhaanjohtava, sillä kielten ikiä ei voida vertailla keskenään.^[29] Kun puhutaan baskista Euroopan vanhimpana kielenä, tarkoitetaankin pikemminkin sitä, että se on pisimpään Länsi-Euroopassa yhtämittaisesti puhuttu kieli, sillä sitä tai sen suoraa esimuotoa puhuttiin suunnilleen sen nykyisillä puhuma-alueilla ja niitten ympäristössä ilmeisesti jo ennen kuin indoeurooppalaiset kielet, joihin kaikki Länsi-Euroopan nykykielet baskia lukuun ottamatta kuuluvat, levisivät idästä syrjäyttäen kaikki muut alueella aiemmin puhutut kielet paitsi baskin.

Baskin kielen käyttö oli pitkään vähenemään päin, ja se säilyi etupäässä syrjäisillä vuoristoseuduilla. Kielen virallistamisen ja muun muassa baskinkielisen koululaitoksen ansiosta kieli on kuitenkin viime vuosikymmeninä alkanut saada uudelleen jalansijaa myös kaupungeissa ja alueilla, joilta se ehti aiemmin hävitä.^[30] Kaikki baskit puhuvat nykyisin toisena tai ensimmäisenä kielenään espanjaa tai ranskaa.^[1]

Vaikka baskin kielessä onkin lainasanoja, kieli on muuttunut hyvin hitaasti. Baski on agglutinatiivinen kieli, jonka erityispiirteitä ovat esimerkiksi hyvin monimutkainen verbirakenne, prepositioiden ja artikkelien puuttuminen, suffiksien paljous sekä rikas luonnonilmiöitä kuvaava sanasto.^[31]

Baskimaassa on suuret rautamalmiesiintymät, mikä vaikutti aikoinaan teollisuuden syntyyn, etenkin laivanrakennusteollisuuden.^[1]

Merikalastus on aina ollut baskeille tärkeä elinkeino. Biskajanlahdelta on kalastettu valaanlihaa jo keskiajalta lähtien ja arktisilta vesiltä turskaa. Baskien perinteisiä elinkeinoja ovat myös karjankasvatus, lampaankasvatus ja omenanviljely.^[1] Baskeilla on omat perinteiset nauta-, sika- ja lammasrotunsa. Itxassoussa viljellään baskien omaa mustaa kirsikkaa, josta käytetään sadonkorjuun jälkeen kesäkuussa perinteisten kakkujen täytteenä.^[32]

Francon aikana 1900-luvulla monet baskit harjoittivat salakuljetusta.^[1]

 

Baskien maatilat muodostavat usein löyhiä kyliä. Maatila periytyi entisaikoina kokonaisuudessaan isältä yhdelle perilliselle, mikä muodosti baskikulttuurin perustan ja lujitti tilan asukkaiden verisiteitä.^[1] Baskin identiteetissä on yhä tärkeää klaanin taloon (etxea) kuuluminen. Baskiklaanien taloilla oli omat nimensä, ja nykyisinkin baskit voivat esitellä itsensä toiselle baskille sukunimensä sijaan klaaninsa vanhan talon nimellä.^[33]

Baskimiehet käyttävät usein villaista tummansinistä baskeria.^[34]

Pelota-pallopeli keksittiin ranskalaisessa baskikaupunki St.-Pée-sur-Nivellessä. Baskit olivat ensimmäisiä eurooppalaisia, jotka alkoivat käyttää Amerikasta omaksuttua kumipalloa.^[35] Baskit harrastavat yhä monenlaisia keskiajalta peräisin olevia perinteisiä urheilulajejaan (herri kirolak), jotka perustuvat maalaisten töihin. Baskihallinto on virallisesti määritellyt 18 tällaista lajia baskien maalaisurheilulajeiksi. Lajeja ovat esimerkiksi halonhakkuu, sahaaminen sekä kivenlohkareiden ja muiden raskaiden esineiden nostelu. Kilpailujen yhteydessä harrastetaan vedonlyöntiä.^[36]

Baskien perinteinen kulttuuri, tavat ja kieli ovat hiipuneet Baskimaan kaupungistumisen ja teollistumisen myötä. Maaseudun väestö on vähentynyt monien baskien muutettua Ranskaan ja Amerikkaan.^[1]

Baskit ovat syvän uskonnollisia ja peittelemättömän kansallismielisiä.^[37]

Ennen kristinuskoon kääntymistään baskit palvoivat Aurinkoa ja Kuuta sekä luonnonhenkiä.^[38] Baskit käännytettiin kristinuskoon 900-luvulla, ja he ovat nykyisin hartaita katolisia. Heidän kansantaruissaan on kuitenkin säilynyt kristinuskon aikaa edeltäneitä animistisia piirteitä.^[1]

 

Baskien symboleja ovat baskien lippu ikurriña, joka suunniteltiin vuonna 1894 ja tuli 1900-luvulla koko Baskimaan symboliksi; Gernikan puu, tammi Gernikassa, joka edustaa baskien perinteisiä vapauksia; baskiristi lauburu, ikivanha symboli, joka edusti aurinkoa baskien mytologiassa; eguzkilore-symboli, joka kuvaa villikaktuksen kuivattua kukkaa ja karkottaa pahat henget ja muut vaarat; argizaiola, lautaan kiinnitetty kynttilä, jossa palaa kodin pyhä tuli; ja makila, kävelykeppi, joka symboloi nykyisin voimaa ja kunnioitusta, ja jota baskijohtajat käyttävät valtansa symbolina.^[39]

Baskien veriryhmät ovat yleisyysjärjestyksessä O, A ja B. Veriryhmä O on yli puolella baskeista, mikä on enemmän kuin millään toisella kansalla. Myös Rh-negatiivinen veri on heillä maailman yleisintä. Veriryhmä O Rh− on 27 prosentilla baskeista. Rh-negatiivinen veri aiheuttaa kohtukuolemia, minkä on arveltu saattavan olleen syynä baskien suhteelliseen pieneen lukumäärään.^[40]

Baskien tyypillisiä fysiologisia piirteitä ovat pitkä ja suora nenä, paksut kulmakarvat, vahva leuka ja pitkät korvalehdet.^[34]

• baskinationalisti Sabino Arana
• tutkimusmatkailija Juan Sebastián Elcano
• maantiekilpapyöräilijä Miguel Indurain
• filosofi ja kirjailija Miguel de Unamuno
• filosofi Joxe Azurmendi
• viulisti Pablo de Sarasate
• kuvanveistäjä Eduardo Chillida
• kuvanveistäjä Jorge Oteiza
• kirjailija Joseba Sarrionandia
• kirjailija Txillardegi
• kirjailija Alaine Agirre
• jesuiittojen perustaja Ignatius Loyola
• kirjailija Bernardo Atxaga
• säveltäjä Maurice Ravelin äiti oli baski
• valokuvauksen keksijä Louis Daguerre oli ranskalainen mutta baskisukua
• jalkapalloilija Gaizka Mendieta
• jalkapalloilija Xabi Alonso
• jalkapalloilija Mikel Arteta
• jalkapalloilija Didier Deschamps
• jalkapalloilija Bixente Lizarazu
• jalkapalloilija César Azpilicueta
• Espanjan pääsarjassa pelaavan jalkapalloseura Athletic Bilbaon pelaajisto koostuu pelkästään baskeista.^[41]

• Kurlansky, Mark: The Basque History of the World. Penguin Books, 1999. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baskit Wikimedia Commonsissa

• "Olen Baski, en ranskalainen enkä espanjalainen!", Seura, 22.06.1938, nro 25, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot