Yggdrasil

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yggdrasil; kuvitusta Proosa-Eddan englanninkielisestä käännöksestä vuodelta 1847.

Yggdrasil (myös Mímameiðr tai Lérað[1]) on skandinaavisen mytologian maailmanpuu, jonka runko, oksat ja juuret ulottuvat maailman kaikille tasoille.[2] Yggdrasil on jättiläismäinen saarni, joka kannattelee koko maailmankaikkeutta.[3]

Yggdrasillin juurella on kolme kaivoa tai lähdettä: Kohtalon lähde Urdarbrunnr eli Urdin kaivo, Hvergelmir eli jylisevä kattila ja Mímisbrunnr eli Mimirin lähde.[3] Urdin kaivo on Asgårdiin johtavan juuren alla. Mimirin lähde on Jotunheimiin ulottuvan juuren alla. Niflheimiin ulottuvan juuren alta kumpuaa Hvergelmir, joki josta lähtevät kaikki luomakunnan yksitoista jokea.[2]

Yggdrasilin oksilla istuu kaikkitietävä kotka, jonka silmien välissä on Veðrfölnir-haukka. Lohikäärme Nidhöggr jäytää Yggdrasilin juuria Niflheimissa. Orava Ratatosk toimii kotkan ja lohikäärmeen välisenä sanansaattajana. Samoin se puree puuta, jolloin siitä irtoaa lahoja oksia. Näiden lisäksi oksilla asuu neljä peuraa: Dain, Dvalin, Duneyr ja Durathror. Peurat edustavat neljää tuulta. Peurat syövät puun lehtiä ja silmuja. Koska puu kärsii sen asukkaiden aiheuttamista tuhoista, Urdin kaivon vierellä asuvat kolme nornaa kaatavat Yggdrasilin oksille päivittäin mudan ja veden sekoitusta.[4][1]

Yggdrasil taruissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Odin antoi Mimirille yhden silmistään, jotta sai juoda Yggdrasilin alla virtaavasta Mimirin lähteestä saadakseen viisauden. Hän hirttäytyi Yggdrasiliin yhdeksäksi päiväksi, jotta oppisi riimujen salaisuudet. Jumalat kokoontuvat päivittäin ja pitävät tuomioistuimensa Urdin kaivolla.[5][6] Ragnarökin jälkeen pahasti kärsineestä Yggdrasilista on määrä tulla uuden elämän lähde.[3]

  1. a b Micha F. Lindemans: Yggdrasil Encyclopedia Mythica. Arkistoitu 29.10.2011. Viitattu 22.6.2015. (englanniksi)
  2. a b Arthur Cotterell: Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä, s. 117. Parragon, 2005. ISBN 1-40546-057-1
  3. a b c Yggdrasill Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 17.8.2015. (englanti)
  4. Arthur Cotterell: Mytologia - Jumalia, Sankareita, Myyttejä, s. 120. Parragon, 2005. ISBN 1-40546-057-1
  5. Tessa Clark, Elizabeth Hallam, Cecilia Walters: Gods and Goddesses (suom. Mytologian jumalat), s. 24. Hämeenlinna: Karisto Oy, 1996. ISBN 951-23-3647-2
  6. Jean I. Young: The Viking Gods, s. 54-55. Reykjavik: Gudrun, 1995. ISBN 978-1-904945-95-6 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]