Säkylä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Säkylä

vaakuna

sijainti

Säkylän keskustaa heinäkuussa 2010.
Säkylän keskustaa heinäkuussa 2010.
Sijainti 61°02′45″N, 022°20′45″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Kuntanumero 783
Hallinnollinen keskus Säkylän kirkonkylä
Perustettu 1869
Kuntaliitokset Köyliö (2016)
Kokonaispinta-ala 527,81 km²
212:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 406,85 km²
– sisävesi 120,96 km²
Väkiluku 6 309
147:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 15,51 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 55,3 %
– yli 64-v. 31,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,9 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 4,8 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 5,2 % (2018) [6]
Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
9
6
6
5
1
www.sakyla.fi

Säkylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 309 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 527,81 km2, josta 120,96 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,51 asukasta/km2.

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säkylä sijaitsee Säkylän Pyhäjärven rannalla. Järven pinta-alasta kaksi kolmannesta kuuluu Säkylän kuntaan. Säkylän Pyhäjärvi on sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen maakuntajärvi. Kunnan maisemaa leimaa myös luode-kaakko-suuntainen laaja Säkylänharju, joka jatkuu Virttaankankaana Loimaan puolelle. Harjualueen korkein kohta on Porsaanharju, joka yltää 150 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kunnan pinta-alasta yli 40 % on Natura-alueita.[8]

Pienempiin vesistöihin Säkylässä kuuluu Pyhäjärveen kunnan eteläosassa laskeva Pyhäjoki. Pyhäjärven valuma-alue on järven kokoon nähden pieni, vain neljä kertaa sen pinta-alan kokoinen. Vuoden 2016 alusta kunnan alueeseen kuuluu myös Köyliönjärvi ja osa sen laskujoen Köyliönjoen yläjuoksua. Muita järviä ei Säkylän alueella ole. Säkylän itäisin osa Säkylänharjun koillispuolella kuuluu Loimijokeen laskevan Matkusjoen vesialueeseen. Köyliön itäosan soilta alkaa Sonnilanjoki, joka laskee Kokemäenjokeen Kokemäellä.[8]

Sijainti ja aluemuodostus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säkylän naapurikunnat vuonna 2016 olivat Eura, Huittinen, Kokemäki, Loimaa, Oripää ja Pöytyä. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Alastaro, Honkilahti, Vampula ja Yläne. Vuoden 2016 alusta Köyliön kunta liittyi osaksi Säkylää.

Säkylän keskustaajama muodostuu Pyhäjärven koillisrannalla harjun rinteellä sijaitsevista, yhteen kasvaneista Ison-Säkylän ja Vähän-Säkylän kylistä, joista ensin mainitussa sijaitsee kirkko. Muut suurehkot asutuskeskittymät ovat sokeritehtaan ympärillä oleva Iso-Vimma muutamia kilometrejä keskustaajamasta Euraan päin ja Pyhäjoki saman verran Yläneelle päin. Säkylän itäosassa, runsaan 20 kilometrin päässä keskustaajamasta, sijaitsee Harjunkylä täysin erillään muusta asutuksesta. Entisen Köyliön kunnan suurimmat taajamat ovat vanha kuntakeskus Kepola Köyliönjärven länsipuolella ja Kankaanpää järven kaakkoispäässä.[8]

Etäisyyksiä Säkylästä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan suurin työllistäjä on Porin prikaati. Merkittävin teollisuuden ala on elintarviketeollisuus, jonka suurimmat työnantajat Säkylässä ovat Apetit Oyj, Kivikylä ja HKScan Oyj. Tärkeänä syynä elintarviketeollisuuden sijoittumiselle Säkylään ovat olleet alueen runsaat pohjavesivarat. Monet alueen maatilat ovat erikoistuneet perunan, vihannesten ja sokerijuurikkaan viljelyyn sekä siipikarjan kasvatukseen.[8]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säkylän tärkein liikenneväylä on Eurasta Liedon asemanseudulle, Valtatielle 9 vievä seututie 204. Köyliön kuntaliitoksen jälkeen Säkylän muihin tärkeisiin liikenneväyliin on kuulunut Rauman ja Kouvolan välinen valtatie 12. Kunnan itäisin kärki ulottuu Huittisten ja Auran välisen kantatie 41:n yli. Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Säkylässä oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista toiseksi eniten henkilöautoja, 651 autoa tuhatta asukasta kohden.[9]

Rauman radalta erkanee haararata, joka kulkee Kiukaisista Euran kautta Sucroksen sokeritehtaalle Säkylän Iso-Vimmaan. Euran Kauttuan ja sokeritehtaan välinen rataosuus vihittiin käyttöön marraskuussa 1953. Säkylän kunta rakennutti itse mainitun rataosuuden. Rata kuitenkin poistettiin liikennekäytöstä virallisesti vuonna 2011, ja sen varrelta on purettu tasoristeyksiä. Rata palveli yksinomaan sokeritehtaan kuljetustarpeita, eikä sillä koskaan kulkenut säännöllistä henkilöliikennettä.[10][11]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Säkylän kotiseutumuseo.

Rautakautisista hautalöydöistä päätellen Säkylän asutus on hyvin vanhaa ja peräisin todennäköisesti Euran tai Köyliön suunnasta. Kaikki Säkylän henkikirjakylät lienevät syntyneet jo 1200-luvulla. Säkylän nimi mainittiin ensimmäisen kerran eräässä rajankäyntipöytäkirjassa vuodelta 1335, ja vuodelta 1392 on säilynyt asiakirja Säkylässä pidetyistä pitäjänkäräjistä. Varsinaissuomalaiset pyhiinvaeltajat kulkivat keskiajalla Säkylän kautta piispa Henrikin surmapaikalle Köyliöön, ja sotajoukot käyttivät Säkylänharjua pitkin kulkenutta historiallista Huovintietä matkoillaan Turun ja Kokemäenkartanon välillä.[8]

Säkylän vaakuna (1953–2015).

Säkylän kunta on perustettu vuonna 1869. Säkylässä tiedetään olleen oma kirkko ainakin jo vuonna 1455, ja myös Vampulan ja Alastaron pitäjien asukkaiden kerrotaan käyneen Säkylän kirkossa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Ison-Säkylän kylässä oli 19 taloa, Vähän-Säkylän kylässä 11 sekä Korven ja Pyhäjoen kylissä yhteensä 16 taloa. Säkylä oli alkujaan Euran kappeliseurakunta ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1639. Säkylän nykyinen, Antti Piimäsen johdolla rakennettu puukirkko valmistui vuonna 1777. Ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kolme vuotta aiemmin salaman sytyttämässä tulipalossa.[8]

Säkylään asutettiin jatkosodan jälkeen Räisälän siirtoväkeä.[12]

Porin prikaatin ensimmäiset joukot sijoittuivat Huovinrinteen varuskuntaan vuonna 1963, ja kokonaisuudessaan varuskunnan rakennukset valmistuivat vuonna 1967. Huomattava osa Suomen puolustusvoimien vaatehuollosta keskitettiin Huovinrinteellä toimivaan vaatetuskorjaamoon.[8]

Säkylä ja Köyliö hyväksyivät kuntaliitoksen 20. huhtikuuta 2015. Kunnat yhdistyivät vuoden 2016 alussa.[13]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.

Säkylän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 671
1985
  
 8 702
1990
  
 8 596
1995
  
 8 482
2000
  
 8 118
2005
  
 7 885
2010
  
 7 527
2015
  
 7 070
2020
  
 6 709
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Säkylässä oli 6 903 asukasta, joista 4 943 asui taajamissa, 1 866 haja-asutusalueilla ja 94:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Säkylän taajama-aste on 72,6 %.[15] Säkylän taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Säkylän kirkonkylä 2 991
2 Kepola-Pajula 757
3 Kankaanpää 552
4 Iso-Vimma 509
5 Euran kirkonkylä (Euran keskustaajama)* 134

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Euran keskustaajama ulottuu pääosin Euran kunnan alueelle.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Säkylän kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Säkylässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Säkylän alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Säkylän kunnan nykyisellä alueella.[17]

  • Köyliön seurakunta (liitetty Säkylän seurakuntaan, joka muutti samalla nimensä Säkylä-Köyliön seurakunnaksi 2016)

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maarekisterikyliä ovat Iso-Säkylä, Korpi, Löytäne, Pyhäjoki, Vähä-Säkylä.[19] Muita alueita ovat Huovinrinne, Iso-Vimma, Karhusuo, Moisio, Sydänmaa, Uusikylä, Köörnummi.

Vuonna 2016 liitetyn Köyliön myötä Säkylä sai 18 kylää lisää. Köyliön kylät ovat Ehtamo, Huhdinkylä, Järvenpää, Kankaanpää, Karhia, Kepola, Korvenkylä, Lähteenkylä, Pajula, Puolimatka, Tuiskula, Tuohiniemi, Uusimaa, Vellinkylä, Vinnari, Voitoinen, Vuorenmaa, Yttilä.[20]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säkylän alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Säkylän murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaatio p,t,k,s-konsonanteissa.[21]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säkylän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla siiasta tehty kalakeitto.[22]

Tunnettuja säkyläläisiä, Säkylässä syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.6.2018.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Säkylä Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2021.
  8. ↑ a b c d e f g Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 195–198. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  9. ↑ Anttilan perheessä tarvitaan liikkumiseen viisi autoa – katso, missä on eniten henkilöautoja per asukas yle.fi.
  10. ↑ Mattila-Lonka, Pia: Säkylän historia III (osa 1), s. 76. Säkylän kunta ja Säkylä-Köyliön seurakunta, 2022. ISBN 978-952-99490-2-1
  11. ↑ [https://vayla.fi/documents/25230764/0/Yleis%c3%b6tilaisuuden+esitys/c5e40701-a110-4055-9fa0-96408f244be9 Kiukainen-Kauttua-Säkylä Ratasuunnitelma rataosan lakkauttamiseksi, yleisötilaisuus] (PDF) vayla.fi. 1.3.2017. Väylävirasto. Viitattu 15.8.2024.
  12. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  13. ↑ Köyliön ja Säkylän kuntaliitos uuden hallituksen ensimmäisiä päätöksiä Yle Uutiset. 23.4.2015. Viitattu 24.4.2015.
  14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 16.1.2018.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  17. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Säkylä Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 4.1.2016.
  20. ↑ Köyliö Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 4.1.2016.
  21. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 278–279. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  22. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 47. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Säkylä&oldid=22813652”