Partituuri

Partituuri (< ital. partitura) on notaatio, joka sisältää moniäänisen sävellyksen kaikki soitin- ja lauluosuudet.^[1] Partituurissa on kokoonpanon kaikkien stemmojen sisältö.^[2] Nykyisen tavan mukaan eri äänet eli stemmat merkitään määräjärjestyksessä päällekkäisille viivastoille ja yhdistetään yhteisin tahtiviivoin siten, että ne ovat luettavissa yhtäaikaisesti. Partituuri on siis sekä säveltäjän lopputulos että kapellimestarin lähtökohta. Myös pienempien yhtyeiden yhdistelmänuottia kutsutaan partituuriksi.

Partituureissa monen puhaltimen (esimerkiksi klarinetti, käyrätorvi, trumpetti, tuuba) kirjoitetut ja todellisuudessa soivat säveltasot poikkeavat toisistaan, sillä ne ovat transponoivia soittimia. Yhdysvalloissa ym. transponoitu partituuri on yleisempi; Suomessa transponoimaton. Toisaalta useissa uudemmissa partituureissa kuitenkin näidenkin soitinten stemmat on kirjoitettu soivalle korkeudelle.

Stemmojen järjestys partituurissa ylhäältä alas on tavallisimmin seuraava:

• pikkolohuilu
• huilu
• oboe
• englannintorvi
• klarinetti
• bassoklarinetti
• fagotti
• kontrafagotti

• käyrätorvi
• trumpetti
• pasuuna
• tuuba

• patarummut
• lyömäsoittimet

• harppu
• piano

• soolo-osuudet
• kuorostemmat järjestyksessä sopraano, altto, tenori, basso

• viulu
• alttoviulu
• sello
• kontrabasso