Suomen Pankki

Suomen Pankki
ruots. Finlands Bank
Suomen Pankin pääkonttori Helsingissä Snellmaninkadulla.
Perustettu	12. joulukuuta 1811
Perustaja	Aleksanteri I
Tyyppi	Keskuspankki
Päämaja	Snellmaninaukio, Helsinki
Pääjohtaja	Olli Rehn
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Laki ja julistukset Itsenäisyysjulistus (1917) Hallitusmuoto (1919) Ministerivastuulaki (1922) Valtakunnanoikeudesta annettu laki (1922) Valtiopäiväjärjestys (1928) Perustuslaki (2000) Muut sopimukset FINEFTA-sopimus (1961) Suomen EEC-vapaakauppasopimus (1973) Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus (1994)
Toimeenpanovalta Tasavallan presidentti Alexander Stubb Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvosto Orpon hallitus Pääministeri Petteri Orpo Ministeri Ministeriöt Keskushallinto Valtion keskushallinnon virastot ja laitokset Aluehallinto Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Paikallishallinto Poliisilaitokset Työ- ja elinkeinotoimistot
Lainsäädäntövalta Lainsäädäntöprosessi Eduskunta Puhemies Eduskuntaryhmä Kansanedustaja Pääsihteeri Valiokunnat SuV PeV UaV VaV TrV HaV LaV LiV MmV PuV SiV StV TaV TiV TuV TyV YmV
Tuomiovalta Yleinen tuomioistuin Korkein oikeus Hovioikeus Helsinki · Itä-Suomi · Rovaniemi · Turku · Vaasa Käräjäoikeus (Luettelo) Hallintotuomioistuin Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeus Ahvenanmaa · Helsinki · Hämeenlinna · Itä-Suomi · Pohjois-Suomi · Turku · Vaasa Erityistuomioistuin Markkinaoikeus Työtuomioistuin Vakuutusoikeus Valtakunnanoikeus Syyttäjälaitos Syyttäjälaitos Valtakunnansyyttäjä
Laillisuusvalvonta ja tarkastus Eduskunnan oikeusasiamies Valtioneuvoston oikeuskansleri Tarkastus Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiovarain controller -toiminto Finanssivalvonta Valtuutetut Elintarvikemarkkinavaltuutettu Lapsiasiavaltuutettu Tasa-arvovaltuutettu Tiedusteluvalvontavaltuutettu Tietosuojavaltuutettu Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Suomen Pankki Pääjohtaja Pankkivaltuusto BOFIT
Muut toimielimet Valtion liikelaitos Valtionyhtiöt Talousarvion ulkopuoliset rahastot Valtion asuntorahasto Valtion eläkerahasto Maatilatalouden kehittämisrahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto Huoltovarmuusrahasto Valtiontakuurahasto Rahoitusvakausrahasto Valtion televisio- ja radiorahasto Maatalouden interventiorahasto Palosuojelurahasto Öljysuojarahasto Muut julkisoikeudelliset rahastot Sitra Työllisyysrahasto Julkisoikeudelliset laitokset Eläketurvakeskus Kansaneläkelaitos Keva Kuntien takauskeskus Suomen metsäkeskus Suomen Pankki Työterveyslaitos Suomen riistakeskus Yliopistolaitos Julkisoikeudelliset säätiöt Kansallisgalleria Julkisoikeudelliset säätiöyliopistot
Vaalit Eduskuntavaalit 2015 · 2019 · 2023 · 2027 Presidentinvaalit 2006 · 2012 · 2018 · 2024 Europarlamenttivaalit 2009 · 2014 · 2019 · 2024 Kuntavaalit 2012 · 2017 · 2021 · 2025 Aluevaalit 2022 · 2025 Puolueet Kansanäänestykset Kieltolaki (1931) EU-jäsenyys (1994)
Oikeus Säädöskokoelma Hallituksen esitys Lakialoite Säädöskieli Kansalaisaloite Hallintolainsäädäntö Hallintolainkäyttö Hallintolaki Hyvän hallinnon periaatteet Julkisuuslaki Kielilaki Kielitaitolaki Kuntalaki Koulutus Hallintotiede
Politiikka Suomen valtiontalous Talousarvio Politiikka Elinkeinot Euroooppa Koulutus Kulttuuri Kunnat ja alueet Liikenne Liikunta Maatalous Metsätalous Nuoriso Oikeus Omistajaohjaus Puolustus Sisäpolitiikka Sosiaali Talous Tiede Terveys Työ Viestintä Ympäristö Pohjoismainen yhteistyö Kansalaisuus Avoimuusrekisteri Euroopan unioni Suomen edustusto Frontex
Ulkosuhteet Ulkomaankauppapolitiikka Kehityspolitiikka Johto TP-Utva Kansainvälisten asiain foorumi Rajat Suomen diplomaatiset edustustot Diplomaattiset edustustot Suomessa Diplomaattiset edustajat YK (1955) OECD (1969) Etyj (1975) Suomen Euroopan neuvoston jäsenyys (1989) Nato (2023) Erityisedustusto
Muu julkishallinto Kunnallishallinto Hyvinvointialueet Kirkollishallinto Ahvenanmaan itsehallinto Hallinnollinen aluejako Maakunnat Seutukunnat
n k m

Suomen Pankki (ruots. Finlands Bank, lyhenne SP^[1]) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ). Suomen pankin pääkonttori sijaitsee Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadun, Rauhankadun, Kirkkokadun ja Unioninkadun rajaamalla tontilla. Vuonna 1883 valmistuneen pankkirakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti Ludwig Bohnstedt. Suomen Pankin perusti vuonna 1811 keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä, Suomen lähetyskunnan Pietarissa 1808 marraskuussa laatiman asiakirjojen ja sopimusten pohjalta^[2][3][4][5], Turkuun nimellä Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori^[6][7]. Pankki siirrettiin Helsinkiin 1819.^[8][9][10] Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki, joskaan toimintansa alkuvaiheissa sillä ei juuri ollut keskuspankin toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä. Keskuspankin piirteitä toivat vuoden 1840 raharealisaatio, Suomen markan ottaminen käyttöön 1860–1865 ja liikepankkien perustaminen 1800-luvun jälkipuoliskolla.^[11][12]

Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on EU:n perustamissopimuksen mukaisesti pitää yllä hintavakautta euroalueella ja Suomessa. Pyrkimyksenä on tukea myös muiden talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista hintavakauden tavoitetta vaarantamatta.^[13] Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla, ja sitä valvovat eduskunnan valitsemat pankkivaltuutetut.^[14]

Suomen Pankin pääjohtaja on Olli Rehn,^[15] joka nimitettiin pääjohtajaksi edellisen pääjohtajan Erkki Liikasen luovuttua tehtävästä heinäkuussa 2018. Suomen Pankissa työskentelee noin 380 henkeä^[16].

Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla Säätyjen Pankki myönsi myönsi kiinnelainoja korkea-arvoisille ja vaikutusvaltaisille säätyläisille. Autonomian aikana Suomen Pankki täytti Säätyjen Pankin jättämän aukon.^[17] Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811 nimellä Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa. Perustamisen tarkoituksena oli irrottaa Suomen suurruhtinaskunta Ruotsin rahaliikenteestä.^[18] Pankki antoi lainoja ja otti vastaan talletuksia. Yksityishenkilöiden talletukset olivat kuitenkin korottomia. Sen vuoksi vain harvat käyttivät mahdollisuutta säilyttää varojaan pankissa.^[19] Suomen Pankki toimi aluksi Turussa, kunnes se vuonna 1819 siirrettiin Helsinkiin useiden muiden virastojen tapaan.^[18][11][12]

Helsingissä pankki toimi aluksi 1819-1824 Sederholmin talossa^[20] ja 1824–1883 Senaatintalossa, jonka jälkeen se muutti nykyiseen pääkonttorirakennukseen. Vuonna 1868 Suomen Pankki siirrettiin senaatilta säätyvaltiopäivien alaisuuteen ja vuodesta 1907 lähtien se on toiminut Eduskunnan pankkivaltuuston valvonnassa. Eduskunta nimitti tuolloin myös Suomen Pankin tilintarkastajat.^[18][21] Sisällissodan aikana Suomen Pankin pääkonttori ja rintamalinjan eteläpuolelle jääneet haarakonttorit toimivat kolmen kuukauden ajan punaisten kansanvaltuuskunnan alaisuudessa.^[22]

Suomen Pankin ensimmäiset haarakonttorit perustettiin vuonna 1840 Turkuun ja Vaasaan. Myöhemmin 1800-luvulla haarakonttorit perustettiin muiden läänien pääkaupunkeihin Hämeenlinnaan, Mikkeliin, Viipuriin, Kuopioon ja Ouluun sekä Poriin, Tampereelle, Kotkaan, Jyväskylään ja Sortavalaan. Lisäksi Suomen Pankilla oli vuoteen 1917 saakka toiminut haarakonttori Venäjän keisarikunnan pääkaupungissa Pietarissa. Myöhemmin perustettiin haarakonttorit vielä Joensuuhun, Lahteen ja Rovaniemelle.^[18]

Haarakonttoreista lakkautettiin ensimmäisenä Hämeenlinnan konttori vuonna 1963.^[23] Vuosina 1991–1994 lakkautettiin kahdeksan haarakonttoria, niin että jäljelle jäivät enää Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu sekä Suomen Rahapajan yhteydessä toimiva Vantaan aluekonttori.^[18][24] Turun konttori lakkautettiin 2007,^[25] Tampereen ja Kuopion konttorit 2012,^[26] ja Oulun konttori 2019.^[27]

Nykyisen, vuonna 1998 annetun lain mukaan Suomen Pankin tehtävänä on toteuttaa osaltaan Euroopan keskuspankin neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa.

Suomen Pankin tehtävänä on myös:

1. huolehtia osaltaan rahahuollosta ja setelien liikkeeseen laskemisesta;
2. huolehtia osaltaan valuuttavarannon hallussapidosta ja hoidosta;
3. huolehtia osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen;
4. huolehtia toimintansa kannalta tarpeellisten tilastojen laatimisesta ja julkaisemisesta.^[28]

Suomen Pankki tarjoaa nykyisin rahahuoltopalveluita eli luovuttaa seteleitä ja kolikoita ja vastaanottaa rahan palautuksia ainoastaan yksityisiltä laskentakeskuksilta, jotka puolestaan palvelevat rahalaitoksia. Käteistä lajitellaan ja sille tehdään aitous- ja kuntotarkastuksia sekä Suomen Pankissa että laskentakeskuksissa. Suomen Pankin suljettua vuonna 2019 viimeisen haarakonttorinsa Oulussa se tarjoaa operatiivisia rahahuollon palveluita ainoastaan Vantaan konttorissa.^[29]

Kansallisilla keskuspankeilla on myös EKPJ:n ulkopuolisia tehtäviä. Suomen Pankilla on ainoana euroalueen keskuspankkina siirtymätalouksien tutkimuslaitos. Suomen Pankilla on myös yleisölle auki oleva Rahamuseo Snellmaninkadulla lähellä Senaatintoria.^[30] Suomen Pankki on tunnettu myös toimialaansa kuuluvasta julkaisutoiminnasta, joka käsittää sekä tieteellisiä että yleistajuisia kirjoituksia, mm. Euro & Talous -lehden (aik. Markka & Talous).^[31] Lisäksi pankki hoitaa yhteyksiä moniin kansainvälisiin järjestöihin.

Pankin yhteydessä itsenäisenä viranomaisena toimii Finanssivalvonta (Fiva).^[32] Finanssivalvonta on uusi rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jolle pääosin siirtyivät 1.1.2009 alkaen entisten Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät. Valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi.^[31]

Pääartikkeli: Suomen Pankin pääjohtaja

Vuosina 1812–1816 pankin johdossa oli väliaikainen johtokunnan puheenjohtaja. Vuosina 1817–1840 johtajana toimi johtokunnan vanhin jäsen. Vuodesta 1840 pankinjohtajan nimike on ollut johtokunnan puheenjohtaja eli pääjohtaja.^[33]

• Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT)
• Suomen Rahapaja
• Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa

• Hetemäki, Martti: Suomen Pankin asema. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1994, nro 90(4), s. 510–519. Artikkelin verkkoversio.
• Kuusterä, Antti; Tarkka, Juha: Suomen Pankki 200 vuotta osa 1. Keisarin kassasta keskuspankiksi. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24271-0 Teoksen verkkoversio.^{[vanhentunut linkki]}
• Kuusterä, Antti; Tarkka, Juha: Suomen Pankki 200 vuotta osa 2. Parlamentin pankki. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-24272-7 Teoksen verkkoversio.^{[vanhentunut linkki]}
• Pohjolainen, T.; Puhakka, M.: Suomen Pankin asema. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1992, nro 88(4), s. 509–514. Artikkelin verkkoversio.
• Sormunen, Kirsi: Suomen Pankin rahapolitiikka kelluvien kurssien regiimissä. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1993, nro 89(4), s. 550–552. Artikkelin verkkoversio.
• Tarkka, Juha; Ikonen, Vappu: Suomen Pankki, s. 154–175 teoksessa Savolainen, R. (toim.). 2009. Oma hallinto. Kansakuntaa rakentamassa 1809–2009. Porvoo: Valtioneuvoston kanslia, 2009. ISBN 978-951-37-5635-2

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Pankki Wikimedia Commonsissa

• Suomen Pankki
• Suomen Pankin julkaisuarkisto
• Rahan arvon kehitys Suomessa