Vaasa

Vaasa Vasa
vaakuna	sijainti
Kaupunkinäkymiä Vaasasta.
Sijainti	63°05′45″N, 021°36′55″E
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Vaasan seutukunta
Kuntanumero	905
Hallinnollinen keskus	Vaasan keskustaajama
Perustettu	1606
Kuntaliitokset	Sundom, Sulvan osa (1973) Vähäkyrö (2013)
Pinta-ala ilman merialueita	369,54 km² 219:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	575,13 km² 196:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	364,73 km²
– sisävesi	4,81 km²
– meri	205,59 km²
Väkiluku	69 542 14:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	190,7 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	15,0 %
– 15–64-v.	64,4 %
– yli 64-v.	20,6 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	64,7 %
– ruotsinkielisiä	23,2 %
– muut	12,1 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja	Tomas Häyry
Hallituksen puheenjohtaja	Maria Tolppanen
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
– puheenjohtaja	Sari Somppi
2021–2025[6]  • RKP  • SDP  • Kok.  • PS  • Vihr.  • Vas.  • KD  • Kesk.	16 11 10 9 3 2 2 2
www.vaasa.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Vaasa (ruots. Vasa, vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus. Se sijaitsee Pohjanlahden rannikolla. Vaasan kaupungissa asuu noin 70 000 ja laajemmin koko seudulla asuu noin 111 000 henkilöä. Asukasluvultaan Vaasa on Suomen 14:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kymmenenneksi suurin kaupunkialue.

Vaasa on yliopistokaupunki ja merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin keskus. Vaasa oli yksi Suomen merkittävimmistä ja asukasluvultaan suurimmista kaupungeista Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Vaasassa toimi Suomen senaatti sisällissodan aikaan 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, ja Vaasa toimi tuon ajan väliaikaisena pääkaupunkina Helsingin sijaan.

Vaasan naapurikuntia ovat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.

Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.^[7] Vuosina 1855–1917 kaupungin virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan Nikolai I:n mukaan.^[8][9]

Mustasaaren alue oli jo keskiajalla yksi Pohjanlahden vilkkaimmista kauppapaikoista. Viimeistään 1300-luvulla alueelle syntyi seurakunta ja vuosisadan loppuun mennessä Pohjanlahden hallintokeskus Korsholman linna.^[10] Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren eli Mussarin kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan.^[7] Perustamisensa yhteydessä vuonna 1606 Vaasan kaupunki sai maa-alueikseen nykyisen Vanhan Vaasan asemakaava-alueen lisäksi sen pohjoispuolella sijaitsevia takamaita.^lähde? Vaasan perustaminen johtui aikakauden keskittämiseen tähdänneestä merkantilistesta talouspolitiikasta. Vuoden 1611 privilegiokirjeessä kaupunki sai nykyisen nimensä Vaasa. Kaupunki muodosti yhdessä Mustasaaren kanssa yhteisen seurakunnan ja käytti sen keskiaikaista, 1650- ja 1750-luvuilla laajennettua kirkkoa 1850-luvulle asti.^[10]

Korsholman kartano korvaantui kuninkaankartanolla, jonka maat kaupunki sai 1630- ja 1640-luvulla käyttöönsä. Kaupungin talousalueen muodostivat Merenkurkun rannikko sekä Kyrönmaa, jotka perinteisesti olivat Pohjanmaan vauraimpia, pisimpään ja tiheimpään asuttuja alueita. Vaasasta oli jo tähän aikaan vilkkaat meriyhteydet Ruotsiin sekä maantiet Satakuntaan ja Hämeeseen. Vaasassa käytiin kauppaa erityisesti tervalla ja maataloustuotteilla.^[10]

Merkantilistinen talouspolitiikka myös hidasti kaupungin kehitystä. Vuosina 1614–1617 toteutettu Pohjanlahden kauppapakko antoi ainoastaan tapulikaupungeille oikeuden rajoittamattomaan ulkomaankauppaan. Vaasan oli tyydyttävä viemään tuotteensa tapulioikeudet omanneisiin Turkuun tai Tukholmaan. Vuosina 1648–1714 tervakomppanialle annettiin lisäksi etuoikeus ostaa kaupunkien terva. Rajoitusten johdosta Vaasan väkiluku kasvoi hitaasti ja 1740-luvulla kaupungissa oli runsas 700 asukasta.^[10] Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla.^lähde?

Vaasa kehittyi kuitenkin alueensa keskukseksi. Vuonna 1624 kaupunkiin perustettiin ensimmäinen koulu, pedagogio. Vuonna 1684 koulu korvattiin Uudestakaarlepyystä siirretyllä triviaalikoululla. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Pohjanmaan läänin hallintokeskus ja jatkoi täten Korsholman linnan ja kuninkaankartanon perinteitä. 1700-luvun ison- ja pikkuvihanaikaiset venäläismiehitykset vaikuttivat kaupunkiin: Napuen taistelun 1714 jälkeen venäläisjoukot marssivat kaupunkiin ja hävittivät suuria osia kaupungista. Pääosa väestöstä pakeni Ruotsin puolelle.^[11]

Kauppapakon purkamisen jälkeen Vaasan kehitys alkoi kukoistamaan. Kaupungista kehittyi vauras kaupunki sekä hallinnon ja kulttuurin keskus. Kaupunki kasvoi tervan, puutavaran, maataloustuotteiden sekä kankiraudan kaupalla. Erityisen tuottavaa toimintaa oli ulkomainen rahtiliikenne. Vaasalaisalusten satamia olivat Amsterdam, Lontoo sekä Välimeren ja Mustanmeren kaupungit. Kaupungin väkiluku kasvoi 1850-luvulla jo lähes 4 000 asukkaaseen. Ajanjaksolla luotiin edellytykset Vaasan 1800-luvun jälkipuoliskon entistä nopeammalle kasvulle.^[11]

Kaupungin tunnetuimpia liikemiehiä olivat Abraham Falander (aateloituna Wasastjerna) sekä Carl Gustaf Wolff. Falander perusti mm. Seinäjoen syntyyn vaikuttaneen Östermyran ruukin ja omisti muutaman Pohjanmaan rautaruukin. Wolffilla oli puolestaan oma telakka, jolla hän rakennutti yli 40 alusta. Wolff oli tuohon aikaan mahdollisesti Pohjolan suurin laivanvarustaja.^[11]

Vaasan merkityksen kasvua osoittaa myös Suomen toisen hovioikeuden perustaminen Kustaa III:n toimesta juuri Vaasaan vuonna 1776. Myöhemmin Mustasaaren kirkkona tunnettu hovioikeuden rakennus on Suomen 1700-luvun lopun arkkitehtuurin huomattavimpia saavutuksia. Kaupungin ja elinkeinoelämän tarpeet näkyivät myös koululaitoksessa. 1800-luvun alkuvuosikymmeninä Vaasaan perustettiin mm. merenkulkuoppilaitos, teknillinen reaalikoulu sekä kauppakoulu. Vuonna 1841 triviaalikoulu muutettiin yläalkeiskouluksi ja sai vuonna 1844 rinnalleen gymnaasin. Vuosina 1794–1845 Vaasassa toimi Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto, niin sanottu lukukirjasto, joka korvattiin vuonna 1851 varsinaisella kaupunginkirjastolla. Vaasan ensimmäinen sanomalehti Wasa Tidningen ilmeistyi vuosina 1839–1847.^[11]

Maankohoamisen vuoksi Vaasalla oli jatkuvia vaikeuksia pitää satamansa merikelpoisena. Vuonna 1789 satama muutettiin kaupungin ulkopuolelle Palosaarelle ja 1840- ja 1850-luvulla kaivettiin kanava vanhaan satamaan.^[12]

3. elokuuta 1852 Vaasa paloi: kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (entinen Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.^lähde?

Palon jälkeen kaupunki siirrettiin liikenteellisesti edullisempaan paikkaan. Kaupunki siirrettiin vuonna 1855 seitsemän kilometriä lännemmäksi nykyiselle paikalleen Klemetsön saarelle. Ruotsista Vaasaan muuttanut lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg laati kaupungin asemakaavan. Uusi kaupunki sai nimekseen Nikolainkaupunki, jolla se tunnettiin virallisesti vuoteen 1917 asti. Nimitys ei kuitenkaan juurtunut tavalliseen käyttöön.^[12]

Uudesta Vaasasta kasvoi leimallisesti teollisuuskaupunki. 1850-luvulla August Alexander Levónin perustamat laitokset synnyttivät kaupunkiin elintarvike- ja tekstiiliteollisuuden, Vaasan myllyn ja Finlaysonin tehtaat.^[12]

Vaasan ensimmäiset sanomalehdet olivat ruotsinkielisiä ja perinnettä jatkamaan perustettiin vuonna 1856 Vasabladet.^[13]

Kaupungin alue kasvoi vuoden 1862 siirroksen yhteydessä, jolloin uuden asemakaava-alueen seutu liitettiin Mustasaaren pitäjästä kaupunkiin.^[14]

Teollistumisen ja väkiluvun kasvun myötä myös kulttuurielämä ja harrastustoiminta vilkastui. Kaupungin kansakoululaitos syntyi vuonna 1869. Yläalkeiskoulu ja gymnaasi yhdistettiin vuonna 1870 ruotsalaiseksi lyseoksi.^[13]

Vaasasta tuli 1870-luvulla vapaakirkollisuuden keskus, jolloin kaupunkiin rakentui myös allianssikirkon talo. Allianssin johtohahmoihin kuuluivat vaasalaiset Hellmanin sisarukset, jotka olivat myös raittiusliikkeen alullepanijoita. Allianssiin liittyivät muun muassa Mathilda Wrede, Orisbergin patruuna Edvard Björkenheim ja Vaasan kirkkoherra Abel Nyholm.^[15]

1880-luvulla Vaasassa käytiin voimakasta kielitaistelua suomen- ja ruotsinkielisten välillä.^[15] Vuonna 1880 perustettiin suomalainen lyseo.^[13] 1800-luvun alussa perustetuista erikoiskouluista kehittyi vähitellen keskiasteen oppilaitoksia, esimerkiksi teknillinen reaalikoulu muuttui vuonna 1885 teollisuuskouluksi.^[13] Vaasa oli vuonna 1883 valmistuneen Pohjanmaan radan päätepiste.^[12]

Vaasasta muodostui 1890-luvulla isänmaallisen herätyksen keskus erityisesti Ossian Ansaan sekä Gustaf Ignatiuksen ansiosta. Vaasaan syntyi suomalaisuuskysymyksen merkeissä noin vuonna 1890 oma Kansallisseura sekä pian tämän jälkeen Suomalainen Klubi.^[16] Kirjastolaitos sai rinnalleen museon, josta on myöhemmin kasvanut nykyinen Pohjanmaan museo. Museon kokoelmien perustan loi Karl Hedmanin keräilyharrastus. Tunnettu mesenaatti oli Frithiof Tikanoja.^[13]

Vuonna 1893 satamavaikeudet ratkaistiin perustamalla Vaskiluodon ulkosatama.^[12]

Vaasa oli koko 1800-luvun ajan varuskuntakaupunki, jonka merkittävimmän joukon muodosti suomalaisen tarkk'ampujarykmentin majailu kaupungissa 1880-luvulta 1900-luvun alkuun.^[13] 1800-luvun aikana jo edellisellä vuosisadalla hovioikeuden virkamiehistön sekä koulujen virkistämä musiikki- ja teatteriharrastus sai järjestäytyneempiä muotoja.^[13] 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa teollistuminen oli vilkkaimmillaan, ja alkunsa saivat sekä metalli- että sähköteollisuus. Vaasa tuli tunnetuksi muun muassa venemoottoreista sekä Kymi-Strömbergin sähkölaitteista.^[12]

Vuosisadan vaihteessa Vaasan asukasluku oli yli 15 000.^[12] 1900-luvulla Vaasan maantieyhteyksiä parannettiin ratkaisevasti, minkä lisäksi myös Vaasan lentoasemasta tuli vilkas lentoliikenteen keskus. Väkiluvun kasvaessa kaupunki kasvoi ulos Klemtetsöltä, aluksi pohjoiseen ja myöhemmin itään ja kaakkoon. Aikaisemmin ruotsinkielisten hallitsemasta kaupungista kehittyi enemmistöltään suomenkielinen.^[12]

Suomenkielinen Pohjalainen perustettiin vuonna 1903.^[13] Alueen teknologinen kehitys alkoi vuonna 1906, kun Amerikassa autoja ja venemoottoreita valmistanut John Wickström palasi Suomeen ja perusti veljensä kanssa venemoottoritehtaan.^[17] Ensimmäinen eri kieliryhmille tarkoitettu yhteiskoulu perustettiin vuonna 1907.^[13]

Suomen sisällissodan alussa kaupunki siirtyi Vaasan valtauksen myötä valkoisten hallintaan. Osa senaatin jäsenistä siirtyi Vaasaan ja muodosti Vaasan senaatin, joka toimi 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918. Vaasa oli tuolloin Valkoisen Suomen pääkaupunki ja Saksasta tulleet Suomen jääkärit nousivat maihin Vaasassa 25.2.1918. Senaatin istuntosalina oli Vaasan kaupungintalo ja tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan vapaudenristin suurristin miekkojen kera.^lähde?

Ruotsinkielinen teatteri perustettiin vuonna 1919.^[13]

Pääartikkeli: Talvisodan pommitukset Vaasassa

Vuonna 1945 kaupungissa alkoi toimia Pohjanmaan Jääkäripataljoona (PohmJP).^[18]

Suomenkielinen näyttämö aloitti teatteritoimintansa sotien jälkeen.^[13]

Vuonna 1950 Vaasassa oli yli 36 000 asukasta.^[12] Vaasan Rannikkopatteristo (VaaRPsto) alkoi toimia Vaasassa vuonna 1952.^[18] Vaasasta oli tuollut Suomen moottoriteollisuuden keskus. Alueen johtava yritys, Wickströmin-Veljesten Moottoritehdas Oy työllisti noin 200 henkilöä.^[17]

Uuden vaiheen Vaasan kehityksessä käynnisti korkeakoulutoiminnan käynnistyminen 1960-luvulla.^[13] Pohjanmaan Jääkäripataljoona (PohmJP) toimi Vaasassa vuoteen 1964 asti.^[18]

Vaasan kauppakorkeakoulusta kehittyi 1980-luvulla Vaasan korkeakoulu ja vuodesta 1992 lähtien Vaasan yliopisto.^[13] Vaasan Rannikkopatteristo toimi Vaasassa vuoteen 1998 asti.^[18]

Vuonna 1966 Vaasassa avattiin liikenteelle noin 3 kilometrin pätkä moottoritietä Hietalahden ja Pitkämäen välillä. Vuonna 1994 valmistui moottoritien jatko Mustasaaren Helsingbyhyn asti.^[19]

1990-luvun lopussa kaupunkiin perustettiin energiateknologiaan keskittynyt klusteri, EnergyVaasa. Se syntyi alueelle syntyneen moottoriteknologiaan, tehoelektroniikkaan ja sähköalan ja -verkon komponentteihin keskittyneiden yritysten ympärille. Klusteriin otettiin mukaan myös muiden alueiden yrityksiä, auttamaan esimerkiksi markkinoinnissa tai toimituksissa. Klusterin ydinyrityksiä olivat Wärtsilä ja ABB, jotka alkoivat rakentaa 1990-luvulta alkaen alihankkijaverkostoa.^[20]

2000-luvulla ammattikorkeakoulutusta alkoivat tarjota Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Vaasassa on myös Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yksikkö ja Åbo Akademin sekä Hankenin toimipisteet.^[13]

Loppuvuonna 2011 Vaasan Vaskiluodosta Seinäjoelle kulkeva Vaasan rata sähköistettiin.^[21] Sähköistäminen mahdollisti muun muassa suorat junavuorot Helsingin ja Vaasan välillä.^[22] Paremmat ja nopeammat junayhteydet nostivat henkilöliikenteen matkojen suosiota Vaasan radalla etenkin sähköistämistä seuranneina vuosina.^[23]

Vaasan ja Uumajan välillä 2000-luvulla liikenöinnyt RG Line hakeutui konkurssiin vuonna 2011.^[24]

Vuonna 2012 Vaasan suurimmat yritykset olivat Wärtsilä ja ABB, jotka kuuluivat tuotekehitysinvestoinneissa Suomen kärkikolmikkoon Nokian kanssa.^[25]

Vuonna 2014 valtatielle 8 Vaasaan valmistui uusi Sepänkylän ohikulkutie. Tie alkaa Kotirannasta ja päättyy Mustasaaren Stormosseniin ollen koko matkallaan nelikaistainen ja eritasoliittymin varusteltu. Uusi ohikulkutie siirsi raskaan liikenteen pois vanhalta Kokkolantieltä (nyk. Mustasaarentie) ja sujuvoitti Vaasan ohitse kulkevaa tieliikennettä.^[26]

Vuoteen 2018 mennessä EnergyVaasa-klusterin 140 yritystä työllistivät 11 000 ihmistä. Yhtiöiden liikevaihto oli 4,4 miljardia ja viennin osuus oli yli 80 prosenttia. Luku vastasi noin kolmannesta koko Suomen energiateknologiaviennistä. Yhtiöiden joukossa on muun muassa Arcteq, Danfoss, The Switch, Vacon, VAMP ja VEO.^[20]

Wasalinen uusi autolautta Aurora Botnia aloitti liikennöinnin Vaasan ja Uumajan välillä vuonna 2021.^[27]

Vaasa sijaitsee Merenkurkun itärannalla.^[28] Merenkurkku on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintöluettelossa. Alueen tekee ainutlaatuiseksi jääkauden muovaama, jatkuvasti ja nopeasti kohoava kivikkoinen saaristo.^[29] Alueen maankohoamisilmiö tulee esille parhaiten koko maailmassa nopeutensa ansiosta. Saaristo lisättiin Unescon luetteloon vuonna 2006.^[30]

Vaasan naapurikuntia ovat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.^[28]

Vaasan pinta-ala oli 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 575,13 km², josta 364,73 km² on maata, 4,81 km² sisävesialueita ja loput 205,59 km² merivesialueita.^[1] Rantaviivaa sillä on 409 kilometria, joista 313 sijaitsee saarissa.^[28] Maantieteellisesti Vaasa jakautuu kahtia Eteläisen Kaupunginselän koillis- ja lounaispuolille. Kaupungin keskusta sijaitsee koillisessa, lounaassa sijaitsevassa Sundomissa sijaitsee muun muassa kyliä, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja Söderfjärden-törmäyskraatteri.^[28] Eteläisen Kaupunginselän suulla sijaitsee Vaskiluoto-saari, jonka edessä on Pohjoinen Kaupunginselkä eli Varisselkä.^[28]

Vaasan ilmasto on hyvin samankaltainen kuin muualla Suomen etelä- ja keskiosissa, tosin meren läheisyydestä johtuen leudompi kuin monilla muilla saman leveyspiirin paikkakunnilla.

Itämeri ja lounaistuulet lämmittävät talvella Vaasan ilmastoa enemmän kuin maan sisäosia. Talvikuukausien keskilämpötilat ovatkin useita asteita korkeammat kuin esimerkiksi Jyväskylässä tai Kuopiossa. Leudomman talven vuoksi myös koko vuoden keskilämpötila on leveyspiiriin nähden korkea, samaa luokkaa kuin Etelä-Suomen sisämaassa. Vaasassa vuoden kylmin kuukausi on sisämaasta poiketen helmikuu eikä tammikuu, mikä selittyy usein vielä sulan meren lämmittävästä vaikutuksesta alku- ja keskitalvella. Vaasan ilmastoon vaikuttaa myös Skandien vuoristossa syntyvä föhn-tuuli, joka voi kohottaa lämpötiloja yllättävästi talvella. Lisäksi föhn-tuuli vähentää pilvisyyttä. Pohjanmaalla föhn-tuuli esiintyy noin viisi kertaa talvessa, mutta joinain talvina sitä ei ole esiintynyt lainkaan.^[31]

Kesällä Vaasan ilmasto on keskilämpötiloiltaan verrattavissa muihin maan keskiosan paikkakuntiin. Meren läheisyys tosin tasaa vuorokauden sisäisiä lämpötilanvaihteluita. Rannikolla harvoin mitataan yhtä korkeita hellelukemia kuin sisämaassa. Toisaalta yölämpötilat ovat usein sisämaata korkeampia. Meren lämmetessä hallaa ei enää heinä- ja elokuussa tyypillisesti esiinny.^[32] Vaasaa sanotaan usein Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi. Tästä ei ole todisteita, koska Vaasasta ei enää saada mittauksia. Rannikkoalueilla saadaan joka tapauksessa enemmän auringonpaistetunteja kuin sisämaassa.^[33] Usein loppukeväällä ja alkukesällä kylmä meri estää pilvien muodostumista, mutta toisaalta viilentää iltapäivän lämpötiloja rannikolla maan ja meren lämpötilaeron synnyttämän merituulen vaikutuksesta. Merituuli ulottuu Pohjanlahden rannikolla jopa 50 kilometriä sisämaahan.^[34] Kesällä Vaasassa saadaan toisaalta myös runsaimmat sateet. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat heinä-, elo- ja lokakuu.

Vaasan ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2,0 −2,2 1,4 7,3 13,6 18,2 21,1 19,6 14,4 7,5 2,3 −0,3 ka. 8,4 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,4 −9,1 −6,3 −1,2 3,6 8,7 12,0 10,8 6,4 1,8 −2,3 −6,1 ka. 0,8 Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,0 −5,8 −2,5 2,9 8,7 13,6 16,5 15,1 10,3 4,6 0,3 −2,9 ka. 4,7 Sademäärä (mm) 38 30 30 29 39 56 69 70 53 67 53 48 Σ 582 Sadepäivät (d) 10 8 7 7 6 8 9 10 9 11 11 11 Σ 107 L ä m p ö t i l a −2,0 −8,4 −2,2 −9,1 1,4 −6,3 7,3 −1,2 13,6 3,6 18,2 8,7 21,1 12,0 19,6 10,8 14,4 6,4 7,5 1,8 2,3 −2,3 −0,3 −6,1 S a d a n t a 38 30 30 29 39 56 69 70 53 67 53 48 Lähde: Lämpötila (Vaasa lentoasema) Sade (Mustasaari Riimala)

Terminen kevät alkaa Vaasassa keskimäärin maaliskuun lopussa ja terminen kesä toukokuun loppupuolella.^[35][36] Terminen kesä kestää keskimäärin syyskuun puoleen väliin saakka, jolloin alkaa terminen syksy.^[37] Terminen talvi alkaa keskimäärin marraskuun puolivälissä.^[38] Terminen kasvukausi kestää keskimäärin huhtikuun lopulta lokakuun loppupuolelle.^[39][40] Ensilumi saadaan Vaasaan keskimäärin marraskuun alussa ja pysyvä lumipeite joulukuun puolenvälin tietämillä.^[41][42] Yhtenäinen lumipeite katoaa huhtikuun puoleen väliin mennessä.^[43]

Vaasan vuotuinen keskilämpötila lentoasemalla mitattuna jaksolla 1981–2010 oli 4,2 °C. Keskimääräinen ylin lämpötila kyseisellä jaksolla oli 7,9 °C ja keskimääräinen alin lämpötila oli 0,2 °C. Vaasan lämpöennätys on Ilmatieteen laitoksen Klemettilän säähavaintoasemalla 18.7.2018 mitattu 33,7 °C. Vaasan pakkasennätys, −38,6 °C, mitattiin 3.2.1966. Vaasan lentoaseman suurin vuosisademäärä 708 mm on vuodelta 1981. Vuodessa sataa keskimäärin 556 mm. 14. maaliskuuta 1981 lumensyvyydeksi mitattiin Vaasassa ennätykselliset 93 cm. Lauhana talvena 1974–1975 lumipeiteaika kesti rannikolla Vaasassa vain 18 päivää (9.–27.2.). Runsaslumisina talvina, kuten 1965–1966 ja 1980–1981, lumipeiteajan pituus on ollut Vaasassakin 165–170 päivää, kestäen marraskuun 10. päivän tienoilta huhtikuun 25.–30. päivään saakka.^[32]

Tilastointia varten Vaasa on jaettu 12 suuralueeseen, jotka on jaettu 60 pienalueeseen. ^[44] Oheisessa luettelossa on suuralueiden asukasluvut vuodelta 2013.^[45]

• Keskustan suuralue (14 000 asukasta): 1. Keskusta | 2. Hietalahti
• Vöyrinkaupungin suuralue (3 100 as.): 3. Vöyrinkaupunki | 4. Klemettilä
• Vaskiluodon suuralue (360 as.): 5. Satama | 6. Sokeri | 7. Niemeläntie
• Palosaaren suuralue (5 700 as.): 8. Yliopisto | 9. Onkilahden ranta | 10. Sunti | 11. Palosaaren keskus | 12. Vikinga
• Gerbyn suuralue (10 600 as.): 13. Isolahti | 14. Vetokannas | 15. Länsimetsä | 16. Vanha Gerby | 17. Kortelaakso | 18. Lillby | 19. Pukinjärvi | 20. Rajarinne | 21. Gerbyn niemi | 22. Gerby | 23. Västervik | 24. Gerbyn saaristo
• Kotirannan suuralue (4 300 as.): 25. Kustaala | 26. Kotiranta | 27. Metsäkallio | 28. Böle
• Huutoniemen suuralue (8 600 as.): 29. Asevelikylä | 30. Purola | 31. Huutoniemi | 32. Teeriniemi | 33. Melaniemi
• Ristinummen suuralue (7 600 as.): 34. Alkula | 35. Haapaniemi | 36. Vanha Vaasa | 37. Ristinummi | 38. Vanha satama
• Höstveden suuralue (400 as.): 39. Pilvilampi | 40. Höstvesi | 41. Runsor
• Suvilahden suuralue (3 900 as.): 42. Korkeamäki | 43. Suvilahti
• Sundomin suuralue (2 400 as.): 44. Yttersundom | 45. Översundom | 46. Sundomin saaristo
• Vähänkyrön suuralue (4 600 as.): 47. Merikaarto | 48. Kirkonkylä | 49. Tervajoki

Vaasan kaupungin katsotaan jakautuvan kolmeen erityyppiseen rakennettuun alueeseen:^[46]

1. ruutukaavoitettu kantakaupunki
2. sen ympärillä sijaitsevat asunto- ja työpaikka-alueet sekä
3. Kyrönjoen ja Sundomin maaseutumaiset alueet

Carl Axel Setterberg laati uuden Vaasan asemakaavan, joka on yksi 1800-luvun kaupunkihistorian merkkitöistä. Kaavassaan Setterberg uudisti empiren kaupunki-ihanteen pyrkimällä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen, korkeampaan katutilaan, luonnon käyttämiseen kaupunkirakenteen korostettuna elementtinä sekä julkisten rakennusten ryhmittämsieen kahden esplanadin muodostamalle akselille. Vanhassa Vaasassa käytettyä ruutukaavaa sovellettiin uudella tavalla.^[12]

Setterbergin vaikutus näkyy myös itse arkkitehtuurissa, julkisissa rakennuksissa ja porvaristaloissa. Monumentaalinen hovioikeuden rakennus on goottilaistyylinen tiililinna.^[12]

Pääartikkeli: Luettelo Vaasan puistoista

Vaasan puistojen yhteispinta-ala on yli 150 hehtaaria.^[47]

Vanhan Vaasan kirkkokujanne on Suomen vanhin säilynyt edelleen käytössä oleva julkinen puisto. Se perustettiin hovioikeuden yhteyteen, jonka kuningas Kustaa III määräsi rakennettavaksi vuonna 1775. Hovioikeuden puistikon suunnittelijan Carl Fredrik Aldercrantzin toiveesta puiston nelirivinen puukuja muodostui haavoista. Ne korvattiin vuosina 1836–1842 lehmuksilla.^[48]

Museoviraston inventoinnin mukaan Vaasassa on 15 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:^[49]

Kaupungin asukasluku on 69 542,^[2] joista suomenkielisiä on 64,7 %, ruotsinkielisiä 23,2 % sekä muita 12,1 %.^[4] Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: kaupungin keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Sen sijaan Vähänkyrön eksklaaviin rajoittuvat Isokyrö ja Laihia ovat suomenkielisiä.

Vuoden 2020 lopussa Vaasassa asui 4 128 ulkomaan kansalaista ja he muodostivat 6,1 % väestöstä.^[50]

Vaasan verrattain suuri määrä vieraskielisiä johtuu siitä, että kaupungissa on myös runsaasti ulkomaalaisia Vaasan ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoita.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty kuntajako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Vaasaan vuoden 2013 alussa liitetyn Vähänkyrön asukkaat.

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Vaasassa olisi (1.1.2013 kuntajaolla) vuonna 2020 asukkaita 69 803, vuonna 2030 asukkaita 73 667 sekä vuonna 2040 asukkaita 76 450. Vaasan seutuun kuuluvan, Vaasaa ympäröivän ja Vaasan ja Vähänkyrön eksklaavin välissä sijaitsevan Mustasaaren kunnan asukasluvun ennustetaan myös kasvavan. Mustasaaren asukasluvun (muutos 2011–2040 28,2 %) ennustetaan kasvavan voimakkaammin kuin Vaasan (muutos 2011–2040 17,3 %).^[52] Ennusteista huolimatta Vaasan väestönkehitys kääntyi tappiolliseksi 2010-luvun jälkipuoliskolla.^[53][54] Tammi-kesäkuussa 2020 Vaasan väestötappio vain syveni, jolloin se menetti eniten asukkaita koko Suomessa.^[55] Etenkin suomenkielisen väestön on havaittu muuttavan pois ja välttävän Vaasaa, syyksi on arvioitu Vaasan ruotsinkielistä mainetta. ^[56]

Vuoden 2017 lopussa Vaasassa oli 67 392 asukasta, joista 65 906 asui taajamissa, 1 018 haja-asutusalueilla ja 468:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vaasan taajama-aste on 98,5 %.^[57] Vaasan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:^[58]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Vaasan keskustaajama*	59 204
2	Vähänkyrön kirkonkylä*	2 605
3	Sundom-Sulva (Sundom)*	2 334
4	Merikaarto*	1 196
5	Vaskiluoto	338
6	Torkkola	200
7	Laihian kirkonkylä*	29

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Vaasan keskustaajama sekä Merikaarron ja Sundomin taajamat ulottuvat osittain myös Mustasaaren kunnan alueelle, sekä Vähänkyrön kirkonkylä Isonkyrön kunnan alueelle. Laihian kirkonkylä ulottuu pääosin Laihian kunnan alueelle. Tervajoki on kasvanut yhteen Vähänkyrön kirkonkylän kanssa.

Pääartikkeli: Uskonto Vaasassa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vaasassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[59]

• Vaasan suomalainen seurakunta
• Vähänkyrön seurakunta
• Vaasan ruotsalainen seurakunta

Nämä seurakunnat muodostavat Vaasan seurakuntayhtymän (ruots. Vasa kyrkliga samfällighet).

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Vaasassa toimivat Vaasan helluntaiseurakunta ja Vasa Sionförsamling.^[60]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vaasan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.^[61]

Vuonna 2024 Vaasassa asui yli 14 000 korkeakouluopiskelijaa ja 4 000 ammattillisen koulutuksen opiskelijaa.^[62]

Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulujen lisäksi Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.

• Korkeakoulut
  • Vaasan yliopisto
  • Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus
  • Svenska handelshögskolan
  • Åbo Akademi, Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunta
  • Yrkeshögskolan Novia
  • Vaasan ammattikorkeakoulu
  • Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova, nykyään Vaasan ammattikorkeakoulun hallinnoima, aikaisemmin osa Aalto-yliopistoa.
• Ammattioppilaitokset
  • Vamia
  • Yrkesakademin i Österbotten
• Lukiot
  • Vaasan lyseon lukio
  • Vasa Gymnasium
  • Vasa Övningsskolas gymnasium
    • ml. International Baccalaureate-linja

Vaasassa toimii viisi terveysasemaa, kaksi lähipalvelupistettä ja ruotsinkielinen vastaanotto.^[63] Vaasa kuuluu Pohjanmaan hyvinvointialueeseen ja siellä toimii Vaasan keskussairaala.^[64]

Vaasa on teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita. Vaasa on erikoistunut energiateollisuuteen. Vuonna 2015 Vaasan seudun energia-alan yrityksissä oli 11 000 työntekijää eli noin neljäsosa Suomen koko energia-alan työvoimasta.^[65] Vuonna 2023 EnergyVaasa--energiateknologiaklusteriin kuului 180 yritystä, jotka työllistivät yhteensä noin 13 000 henkilöä. Klusterin liikevaihto oli 6 miljardia euroa. Vientiin liikevaihdosta meni yli 80 prosenttia.^[66]

Vuonna 2020 Vaasan seudun yritysten liikevaihto vuositasolla oli noin 8,4 miljardia euroa.^[67]

Teollisuusalueita:

• 1940-luvulla perustettu Strömberg Park on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuus- ja teknologiapuistoista. Teollisuusalueen nimi juontuu Strömberg-yrityksestä, jonka ABB myöhemmin osti. Toimitiloiltaan Strömberg Park on Vaasan suurin yrityspuisto, jossa on tuotanto- ja toimistotilaa yhteensä noin 250 000 neliömetriä. Vuonna 2018 työntekijöitä oli alueella yli 3 000, kaksi kolmannesta ABB:n palveluksessa.^[68]
• Vaasan lentoaseman ja eteläsuuntaisen moottoritien vieressä sijaitseva Vaasa Airport Parkissa oli 2010-luvulla toimitilaa lähes 200 000 neliömetriä ja yli 4 000 työpaikkaa.^[69] Näistä 3 800 työskenteli Runsorissa, missä toimi noin 80 yritystä^[69]. Yrityspuistossa toimivat muun muassa Wärtsilä Finland Oy, Vacon Oyj, Vaasa Engineering, The Switch, Mervento Oy, Teknologiakeskus Merinova, Maviko Oy sekä lukuisia energiaklusterin alihankkijayrityksiä.^[70]
• Wärtsilä Oyj:llä on merkittävä teollisuusalue Vöyrinkaupungilla, lähes kaupungin keskustassa. Wärtsilän Suomen yhtiön kotipaikka on Vaasassa ja vuonna 2015 sen henkilöstöstä 80–90 prosenttia työskenteli Vaasassa.^[71] Vaasassa on Wärtsilän suurin tuotekehitysyksikkö ja moottoreiden tuotekehitys on keskitetty Vaasaan.

Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäryskunnista, kuten Mustasaaresta tai Laihialta. Teollisuuden lisäksi merkittäviä työnantajia ovat Vaasan lukuisat oppilaitokset, kuten peruskoulut, ammattikoulut, lukiot, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto sekä ruotsinkieliset Novia, Hanken ja Åbo Akademi. Vaasan keskussairaala on koko Pohjanmaan maakunnan pääsairaala.

Vaasan suurimmat työnantajat vuonna 2023:^[72]

Vaasalaisia yrityksiä ovat myös:

• Leinolat Group, johon kuuluu muiden muassa T-Drill
• Rehuentsyymien valmistaja Finnfeeds
• Crimppi valmistaa johtoja.
• Ohjelmistoyritys Lemonsoft myy ja kehittää toiminnanohjausjärjestelmiä yrityksille.
• Arcteq on vaasalainen sähköalan yritys, jonka toimitilat ovat Palosaarella.
• Saneeraus ja remontointipalveluita tarjoaa Vaasassa Rennova, joka on vastannut muun muassa Vaasan satamaterminaalin muutostöistä ja saneerauksesta^[73].

Keskustassa on laaja ruutukaava-alue ja kadut ovat suoria. Niistä viisi on 35,6 metriä leveitä puistokatuja: länsirantaa kohti kulkevat Hovioikeuden-, Vaasan- ja Korsholmanpuistikot, ja rannan suuntaa kulkevat Kirkko- ja Kauppapuistikko. Muut keskustan kadut ovat 17,8–11,9 m leveitä. Vaskiluodolla leveys on 16–14 ja Palosaarella 15 m.^[74]

Suomen valtatieverkko yhdistää Vaasan muihin Suomen kaupunkeihin. Vaasaan vievät tai kulkevat läpi valtatiet 3 (E12), 8 (E8) ja 18. Hietalahdesta Mustasaaren Helsingbyhyn kulkee 11 kilometriä pitkä näiden valtateiden yhteinen moottoritie. Pohjoisen suuntaan kulkee myös nelikaistainen Sepänkylän ohikulkutie, joka on osa valtatietä 8. Valtatie 8 viitoitetaan kulkemaan moottoritieltä ohikulkutielle Vaasan yhdystien kautta, jotta Vaasan ohitse kulkeva liikenne ei risteytyisi vakavasti paikallisliikenteen kanssa. Valtatie 3 yhdistää Vaasan Tampereeseen, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Valtatie 8 yhdistää kaupungin etelään kuljetessa Poriin, Turkuun ja muuhun Lounais-suomeen. Pohjoiseen kuljetessa valtatie 8 yhdistää kaupungin Pietarsaareen, Kokkolaan ja Ouluun sekä muuhun Pohjois-Suomeen. Valtatietä 18 pitkin kuljetaan Seinäjoelle ja Jyväskylään sekä muualle sisämaahan.^[75] Vaasan valtatieosuuksilla liikennemäärät ovat pääosin noin 10 000-16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja vain valtatien 8 yhdystieosuutta lukuun ottamatta kaikki Vaasan valtatieosuudet ovat kaksiajorataisia.^[76] Helsingistä on Vaasaan 419, Turusta 330, Tampereelta 244, Hämeenlinnasta 321, Oulusta 319, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99, Porista 193, Lapualta 83, Jyväskylästä 267 ja Seinäjoelta 78 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Vaasan satamasta ja kaupungin läpi kulkee Sininen tie. Vuosina 1962–1964 muut Suomen kaupungit ottivat käyttöön alueelliset 50 km/h -nopeusrajoitukset, mutta Vaasassa rajoitus oli pitkään 60 km/h.^[77]

Petteri Orpon hallituksen kauden 2023-2027 hallitusohjelmassa kerrotaan, että selvitys Vaasan ja Ruotsin Uumajan välisen kiinteän yhteyden toteuttamisesta laaditaan alkavan hallituskauden aikana.^[78]

Vaasan lentoasema sijaitsee noin yhdeksän kilometriä keskustasta kaakkoon. Vaasan lentoasemalta liikennöivät Finnair ja Scandinavian Airlines.^[79] Norwegian Air Shuttle lopetti Vaasa-Helsinki -reitin 10. tammikuuta 2020.^[80] Vaasan lentokentältä on reittiliikennettä Helsinkiin (lentoaika 50 min) ja Tukholmaan (lentoaika noin tunti).^[81]

Vaasan rata on vuonna 2011 sähköistetty rautatie, joka yhdistää Vaasan Seinäjokeen ja Seinäjoen kautta Suomen päärataan. Vaasasta voi matkustaa Pendolino- ja Intercity-junilla. Vaasan rautatieasema on kaupungin keskustan vieressä ja sen välittömässä läheisyydessä on liityntäpysäköintipaikkoja. Rata peruskorjattiin 1990-luvulla, joten se on teknisesti soveltuva suurille nopeuksille, mutta lukuisten tasoristeysten ja veturikaluston rajoitusten vuoksi rataosan nopeusrajoitus on 120 km/h. Rataosuuden parantamisesta on laadittu ratasuunnitelma, jonka tarkoituksena on parantaa rataosuutta esimerkiksi poistamalla tasoristeyksiä. Parannustöiden toteutuessa rataosuuden nopeusrajoitus voisi jatkossa olla 140 km/h.^[82] Vaasaan pääsee junalla esimerkiksi tunnissa Seinäjoelta, 2,5 tunnissa Tampereelta, 4 tunnissa Helsingistä ja Jyväskylästä ja 5 tunnissa Oulusta.^[81]

Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä, joka on lyhin laivayhteys Pohjanlahden yli. Vaasalla ja Uumajalla on yhteinen satamayhtiö Merenkurkun Satamat Oy (Kvarken Hamnar Ab), joka aloitti toimintansa tammikuussa 2015.^[83] Valtioiden rajat ylittävä satamayhtiö on harvinainen ratkaisu – ainoa vastaavanlainen löytyi aikaisemmin Kööpenhaminasta ja Malmöstä.^[84] Satamasta pääsee Uumajaan jopa 3,5 tunnissa.^[81]

Vaasan satama on pieni pääasiassa öljyä ja kivihiiltä vastaanottava satama Vaskiluodossa.^lähde?

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Vaasan vesihuollosta vastaa Vaasan Vesi^[85] ja jätehuollosta Ab Stormossen Oy.^[86] Vaasan Sähkö ja sen tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko toimivat sähkökaupan, sähkönsiirron ja kaukolämmön parissa. ^[87]

Vaasan sataman alueella on useita voimalaitoksia. Vaskiluoto 1 on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n omistama käytöstä poistettu hiilivoimalaitos. Vaskiluoto 2 on Vaskiluodon Voima Oy:n omistama hiilivoimalaitos, joka tuottaa sähkön ohella myös suurimman osan Vaasan kaupungin kaukolämmöstä. Vaskiluoto 3 on PVO-Huippuvoima Oy:n omistama öljyvoimalaitos. Alueella toimivat lisäksi kantaverkkoyhtiö Fingridin kaasuturbiinilaitos ja Vaasan Sähkön lämpökeskus.^lähde?

Vaskiluodossa sijaitsee Vaskiluoto 2 -hiilivoimalaitos, jonka nettosähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Vuonna 2011 Vaasan voimalaitos tuotti sähköä 1 099 GWh ja kaukolämpöä 613 GWh.^[88] Vaskiluotoon rakennetaan vuoden 2012 aikana polttoaineteholtaan 140 MW:n biomassan kaasutuslaitos, jolla mahdollistetaan puu- ja peltoenergian sekä energiaturpeen käyttö olemassa olevan kivihiilivoimalaitoksen polttoaineena. Kaasutustekniikkaa ei ole missään päin maailmaa ennen käytetty tässä mittakaavassa tähän tarkoitukseen. Kyse on maailman suurimmasta metsähakkeen kaasua polttavasta voimalaitoksesta.^[89] Uuden kaasutuslaitoksen ansiosta 25–40 prosenttia kivihiilestä voidaan korvata kotimaisilla biopolttoaineilla. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 000 tonnilla vuodessa.^[90] Vuonna 1993 voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjä rajoitettiin rakentamalla rikinpoistolaitos ja typenoksidipäästöjä on vähennetty uusimalla hiilikattilan polttotekniikkaa 1994 ja 2007.^lähde?

Vaasassa kaukolämpöä tuottavat myös Westenergyn Mustasaaren puolella, Stormossenin kaatopaikan vieressä sijaitseva jätteenpolttolaitos, ja keskusta-alueen lämpövoimalaitos lähellä Palosaaren siltaa, jota käytetään talvipakkasilla tuottamaan lisäkaukolämpöä. Westenergyn jätteenpolttolaitos hyödyntää energiaksi noin 150 000 tonnia lajiteltua kotitalouksien, yritysten ja teollisuuden jätettä sekä rakennusjätettä vuodessa.^[91] Kyseisellä vuotuisella jätemäärällä myytävää sähköä syntyy vuodessa noin 87 GWh ja lämpöä 280 GWh. Kaukolämmön osuus polttolaitoksen tuottamasta energiasta tulisi olemaan noin 73 %. Laitos tulee toimimaan oleellisena osana Vaasan Sähkön kaukolämpötuotantoa. Jätteenpolttolaitoksen ansioista nykyisin kesäaikaan käytössä oleva öljykattila poistuu käytöstä. Hiilellä tuotetusta kaukolämmöstä noin kolmannes voidaan korvata jätteenpoltolla. Myös talven kaukolämmönkulutushuippujen aikaan käytössä oleva öljy voidaan korvata jätteenpoltolla.^[92] Jätteenpolttolaitos valmistui vuonna 2012.^[93]

Vaasassa on lisäksi useita pieniä huippuvoimalaitoksia sekä yritysten tuotekehitykseen liittyviä koevoimalaitoksia. Niiden energiantuotto on vähäinen.^lähde?

Pääartikkeli: Luettelo Vaasan patsaista ja muistomerkeistä

• Mustasaaren kirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko ja Vaasan kirkko
• Suomen Vapaudenpatsas ja Jääkäripatsas
• Korsholman linnan vallit ja Vanhan Vaasan rauniot
• Vaasan entinen kasarmialue
• Vaasan kauppahalli
• Vaasan vesitorni
• Wasaborgin talo
• Öjbergetin hiihtokeskus ja Vesipuisto Tropiclandia

Vaasassa on viisi kaupunginmuseota:^[94]

• Kuntsin modernin taiteen museo
• Pohjanmaan museo, jossa sijaitsee muun muassa Hedmanin taidekokoelma.^[95]
• Tikanojan taidekoti
• Vanhan Vaasan museo Wasastjernan talossa

Vaasassa sijaitsee myös muun muassa:^[96]

• Bragen ulkomuseo
• Stundarsin museo ja kulttuurikeskus (Mustasaaressa) ja
• Vaasan taidehalli
• Wasa Graffitilandia Opistokadulla ^[97]

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista vaasalaisista

Tunnettuja vaasalaisia yhtyeitä ovat muun muassa Klamydia, Rotten Sound ja Sturm und Drang. Myös laulaja Lauri Tähkä on kotoisin Vaasasta.^[98]

Vaasan kaupunki järjestää vuosittain muun muassa Taiteiden yön, Vaasan Kuorofestivaalit, luontoelokuvafestivaalin Vaasa Wildlifen sekä kirjallisuustapahtuma Vaasa LittFest Vasan.^[99]

Kamarimusiikkiin keskittyneet Korsholman musiikkijuhlat järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1983.^[100]

Vaasan kevyen musiikin tapahtumia ovat olleet Rantarock vuosina 1995–2001 ja Rockperry-festivaali vuosina 2001–2010. Muita vaasalaisia musiikkifestivaaleja ovat Pienet festarit preerialla^[101] ja vuonna 2013 toista kertaa järjestetty Hippiknik^[102].

Nykyään Vaasassa järjestetään kesällä vuonna 2016 ensimmäisen kerran järjestetty^[103] Vaasa Festival. Tapahtuma järjestetään Vaasan sisäsatamassa^[104].

Vaasassa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Vaasassa 1964 ja seuraavan kerran vuonna 2024.^[105] Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Vaasassa vuosina 1920 ja 2015.^[106][107]

Vaasan kaupunginorkesteri on ammattiorkesteri, joka on perustettu vuonna 1930 ja sen työ- ja konserttipaikka on Vaasan kaupungintalo. Tammikuusta 2016 lähtien orkesterin ylikapellimestarina on toiminut James Lowe.^[108] Hänen seurajakseen valittiin Anna-Maria Helsing, vuosiksi 2025–2028.^[109]

Vaasan kaupunginorkesteri on toiminut kansainvälisen Jorma Panula Kapellimestarikilpailun järjestäjänä yhteistyössä Viljo ja Maire Vuorion säätiön kanssa. Vaasan kaupunginorkesteri on mukana jokakeväisellä kansainvälisellä Jorma Panula -kapellimestarikurssilla.^[108] Tämän lisäksi Vaasassa on myös toiminut Vaasan Varuskuntasoittokunta.^[95]

Tunnettuja vaasalaisia kuoroja ovat mm. mieskuoro Pohjanmiehet sekä sekakuoro Sirpaleet. Vaasassa toimii myös säveltäjä Toivo Kuulan mukaan nimensä saanut musiikkioppilaitos, Kuula-opisto, joka antaa musiikin ja tanssin perusopetusta.^[110]

Vaasassa toimivia ammattiteattereita ovat Vaasan kaupunginteatteri sekä Wasa Teater. Vaasassa toimii myös Vaasan Ooppera joka Suomen vanhimpia maakuntaoopperoita.^[95]

Ilkka-Pohjalaisella on toimitus Vaasassa ja Seinäjoella.^[111] Ruotsinkielisen Vasabladetin toimitus sijaitsee Vaasassa.^[112] Kaupungissa ilmestyy ilmaisjakelulehti Vaasa.^[113]

Radio Vaasa toimii sekä suomeksi että ruotsiksi.^[114]

Lifestyle-ohjelma Strömsö kuvataan Vaasassa.^[115]

Vaasan Sport pelaa jääkiekkoa SM-liigassa. Joukkue on voittanut Mestiksen mestaruuden vuosina 2009, 2011 ja 2012. Sport pelasi SM-liigassa kauden 1975–1976.^lähde?

Jalkapallossa Vaasan Palloseura (VPS) voitti kaksi ja Vasa IFK kolme Suomen-mestaruutta 1940- ja 1950-luvuilla. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa ja VIFK Ykkösessä. Aikoinaan hyvin menestyi myös Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun. Vielä nykyäänkin seurasta eronnut FC Sport pelaa naisten Kolmosessa. FC Kiisto pelaa maan viidenneksi korkeimmalla sarjatasolla Kolmosessa.^lähde?

Vaasan Maila pelaa pesäpallossa Miesten suomensarjassa.^[116] Vaasan Mailattarien edustusjoukkue pelaa Naisten Superpesis-sarjassa.^[117]

Tenniksessä kaupungissa on kaksi toimivaa tennisseuraa: Perinteisellä valtaseuralla Tennis-61:llä on eniten jäseniä ja laajin valmennustoiminta. Toisella seuralla Watc.lla on pääasiassa kilpapelaajia.^lähde?

Lentopallossa Vaasan Vasama voitti naisten Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa 1980- ja 1990-luvuilla ja oli mitaleilla 11 kertaa 12:ta peräkkäisestä kaudesta. Nykyisin^selvennä Kiisto pelaa miesten toiseksi korkeimmalla tasolla eli 1-sarjassa. Lisäksi futsalissa Ruutupaidat pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla ja on voittanut kertaalleen SM-hopeaa ja SM-pronssia.^lähde?

Salibandyssä on Vaasa nähty pääsarjatasolla pariinkin otteeseen, kun 1990-luvulla Roller Team pelasi salibandyliigassa. Nykyään^selvennä SB Vaasa pelaa salibandyn 1-divisioonassa.^lähde?

Vaasaan perustettiin myös vuonna 2007 lacrosse-joukkue nimeltään Vaasa Wishpooshs. Seura pelasi kesällä 2007 ensimmäisen SM-sarjakautensa sijoittuen 7:nneksi. Kausilla 2008, 2009 ja 2010 Vaasa Wishpooshs sijoittui SM-sarjassa 3:nneksi, tuoden näin Vaasaan lacrossen SM-pronssimitalit. Naisten joukkue pelasi ensimmäisen SM-sarjakautensa kaudella 2009.^[118]

Vuonna 2002 perustettu Vaasa Rugby Club (Vaasa Wolves) pelaa Suomen Rugbyliiton alaisessa SM-sarjassa.^lähde?

Vaasalainen ultimate on 2000-luvun lopulla noussut maan kärkikastiin, aivan mitalijoukkueiden kantaan. Etenkin juniorit ovat kunnostautuneet voittamalla useita SM-kultamitaleita ja miehittämällä U20-maajoukkueen rivit. 2009 EM-kultajoukkueessa oli viisi Vaasa Saintsin pelaajaa, joka on eniten mistään seurajoukkueesta. Vuoden 2012 MM-kisoihin valittiin yhteensä 14 Saintsin pelaajaa, sekä kaksi seuran kasvattia muista seuroista.^lähde?

West Coast Vikingsin edustusjoukkue Wasa Royals on vuodesta 1996 toiminut vaasalainen amerikkalaisen jalkapallon seura. Vikings on pelannut niin Vaahteraliigassa, miesten I-divisioonassa kuin II-divisioonassa, jossa se pelasi myös vuonna 2012. Kaudelle 2013 edustusjoukkueen ilme ja nimi uusittiin, ja Royals voitti päävalmentaja Seppo Evwarayen johdolla ensimmäisellä kaudellaan puhtaalla pelillä II-divisioonan. Kaudella 2014 Royals voitti Spagettimaljan, mutta kieltäytyi ottamasta paikkaa vastaan pääsarja Vaahteraliigasta. Royals rikkoi kauden aikana yleisöennätyksiä kotimaisessa amerikkalaisessa jalkapallossa saatuaan pelata kaikki ottelunsa Kaarlen kentällä Vaasassa. Kauden 2015 jälkeen Royals nousi Vaahteraliigaan.^lähde? Vuonna 2024 miesten joukkue pelasi Vaahteraliigassa^[119] ja naisten joukkue Naisten Vaahteraliigassa.^[120]

Yleisurheilun SM-kilpailut eli Kalevan kisat on järjestetty Vaasassa vuosina 1948, 1986, 2004 ja 2013. Seuraavan kerran kisat järjestetään Vaasassa vuonna 2024.^[121]

Vaasan suurin urheilualue on Hietalahti. Siellä sijaitsee muun muassa Vaasa Arena-jäähalli, Hietalahden jalkapallostadion, uimahalli, Hietalahden pesäpallostadion, Kaarlen kenttä, Vaasan ravirata ja Tennis-Center.^lähde?

Vaasan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasiika, silakkalaatikko, Sundomin savusilakat ja Jaakoon puolukkajuoma.^[122]

2000-luvulla Vaasan uudeksi paikalliseksi erikoisuudeksi on tullut tillillä ja aromisuolalla maustettu tillimakaroni.^[123]

• Raili Mikkanen: Pähkinäpuinen lipas (2008) sijoittuu Vanhaan Vaasaan
• Mikaela Nykvist: 1800-luvun Vaasaan sijoittuva neliosainen ”Runsor”-romaanisarja: Savua taivaalla (2021), Palon jälkeen, Tuhkaa ja jäätä sekä Vahvana valoa kohti (2022)^[124]
• Jorma Ojaharju: Vaasa-trilogia: Valkoinen kaupunki (1976), Paremmassa maailmassa (1978) ja Maa kallis isien (1982).

Vaasan kaupunginjohtajana on vuodesta 2011 toiminut Tomas Häyry.^[125] Vaasan hallinto muodostuu kaupunginjohtaja Häyryn johtamasta konsernihallinnosta sekä kolmesta toimialasta (sivistys, konserniohjaus ja kaupunkiympäristö).^[126]

Kaupungin hallintoa johtaa 11-jäseninen kaupunginhallitus, joka

• valmistelee valtuuston käsittelemät asiat
• valvoo kaupungin etuja
• huolehtii kaupungin palvelusta ja varainhoidosta.^[127]

Vuonna 2022 kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Maria Tolppanen, 1. varapuheenjohtajana Marko Heinonen ja 2. varapuheenjohtajana Anne Rintamäki.^[128]

Pääartikkeli: Vaasan kaupunginvaltuusto

Vaasan 55 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa hyväksymänsä strategian mukaan.^[127]

Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen seuraavat: Ruotsalainen kansanpuolue 16 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue 11 paikkaa, Kansallinen Kokoomus 10 paikkaa, Perussuomalaiset 9 paikkaa, Vihreät 3 paikkaa, Vasemmistoliitto 2 paikkaa, Keskusta 2 paikkaa ja Kristillisdemokraatit 2 paikkaa.^[129] Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Joakim Strand, 1. varapuheenjohtajana Tommi Mäki ja 2. varapuheenjohtajana Päivi Karppi.^[130] Vuodesta 20212 valtuuston puheenjohtajana ollut Strand siirtyy miniteriksi kesällä 2024, ja hänen seuraajansa valtuuston puheenjohtajana valitaan elokuussa.^[131][132]

Pormestarit

Kaupunginjohtajat

Vuonna 1936 Vaasaan liitettiin Mustasaaren kuntaan kuuluneet, vuonna 1907 taajaväkisiksi yhdyskunniksi muodostetut Huutoniemen ja Vetokannaksen esikaupunkialueet, jotka sijaitsivat kaupungin pohjois- ja koillispuolella.^[14]

Osa Mustasaaren Runsorin kylistä liitettiin Vaasaan vuonna 1955 osana Vaasan lentokentän pakkolunastusta.^[133]

Vuonna 1973 Vaasaan liitettiin Sulvan luoteisosassa sijainnut Sundomin alue sekä Mustasaaren kunnasta Gerbyn, Mustasaaren, Västervikin ja Runsorin kylät sekä Purolan ja myöhemmin rakennetun Metsäkallion alueet. Samalla Vaasan pieniä eksklaaveja siirrettiin Mustasaareen, johon yhdistettiin myös Björköbyn, Kouvulahden ja Raippaluodon kunnat sekä loput Sulvan kunnasta.^[14]

Vuonna 2013 Vähäkyrö liittyi osaksi Vaasaa. Kunnilla ei ollut yhteistä rajaa, joten Vähästäkyröstä tuli Mustasaaren alueen erottama Vaasan kaupungin eksklaavi.^[134].

Joulukuussa 2018 Vaasa ja Mustasaari esittivät liitossopimusta.^[135] Liitoshanke kuitenkin kaatui Mustasaaren valtuuston äänestäessä sitä vastaan.^[136]

Vaasalla on 11 ystävyyskaupunkia:^[137]

• Harstad, Norja vuodesta 1949
• Malmö, Ruotsi vuodesta 1940
• Uumaja, Ruotsi vuodesta 1949
• Schwerin, Saksa vuodesta 1965
• Kiel, Saksa vuodesta 1967
• Morogoro, Tansania vuodesta 1988
• Helsingør, Tanska vuodesta 1949
• Šumperk, Tšekki vuodesta 1984
• Herson, Ukraina vuodesta 2023
• Pärnu, Viro vuodesta 1956
• Bellingham, Yhdysvallat vuodesta 2008

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7, s. 215. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasa Wikimedia Commonsissa

• Vaasan kaupungin kotisivu
• Tilastokeskus – Vaasan avainluvut
• Vaasan matkailusivusto
• YLE Elävä arkisto – Vaasa 1949
• Vaasan merialueen vierasvenesatamat