Steve Jobs

Steve Jobs
Steve Jobs ja iPhone 4 vuonna 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt	24. helmikuuta 1955 San Francisco, Yhdysvallat
Kuollut	5. lokakuuta 2011 (56 vuotta) Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat
Muut tiedot
Yritys	Apple, The Walt Disney Company, NeXT
Hallitusjäsenyydet	Applen hallituksen puheenjohtaja[1]
Puoliso	Laurene Powell
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.apple.com/stevejobs
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Steven Paul ”Steve” Jobs (24. helmikuuta 1955 San Francisco – 5. lokakuuta 2011 Palo Alto^[2]) oli yksi tietotekniikkayhtiö Applen perustajista ja yhtiön toimitusjohtaja. 2000-luvulla hän toimi The Walt Disney Companyn johtokunnassa, johon hän päätyi työskenneltyään animaatiostudio Pixarin johtoportaassa sen perustamisesta vuodesta 1986 lähtien ja Disneyn ostettua sen vuonna 2006. Jobs oli seitsemällä prosentillaan Disneyn suurin yksittäinen omistaja. ^[3]

Vuonna 1976 Steve Jobs ja Steve Wozniak perustivat Apple-yhtiön. Vuonna 1977 yhtiö julkaisi Wozniakin suunnitteleman Apple II -tietokoneen, joka oli ensimmäinen kotitietokone, joka kykeni näyttämään värejä ja Applen ensimmäinen menestynyt tuote. Apple II -sarjan tietokoneet pysyivät yhtiön tärkeimpänä tuotteena aina 1980-luvun loppupuolelle saakka.^[4] Vuonna 1979 Jobs ja joukko Applen insinöörejä vierailivat Xeroxilla, jossa he näkivät hiirikäyttöisen graafisen käyttöliittymän. Tällä oli vaikutus vuonna 1983 Apple Lisa -tietokoneen ja vuotta myöhemmin julkaistun Macintosh-tietokoneen syntyyn.^[5]

Hävittyään vuonna 1985 valtataistelun yrityksen toimitusjohtajaa John Sculleyta vastaan Jobs erosi Applesta ja perusti NeXTin. NeXT panosti olio-ohjelmointiin ja keskittyi erityisesti käyttöjärjestelmän kehittämiseen. Vuoden 1996 loppupuolella Jobs myi NeXTin Applelle. Jobs palasi takaisin perustamaansa yhtiöön neuvonantajana. Pian Jobs istui taas Applen johdossa, väliaikaisen toimitusjohtajan tittelillä yhden dollarin vuosipalkalla. Vuonna 2000 hänestä tuli yhtiön pysyvä toimitusjohtaja. Vain vuosi tämän jälkeen julkaistiin iPod-musiikkisoitin, samoin kuin OS X -käyttöjärjestelmä. Apple julkaisi myös iTunes-musiikkiohjelmiston. Vuonna 2007 Apple julkaisi ensimmäisen älypuhelimensa iPhonen. Vuonna 2010 Apple julkaisi iPad-taulutietokoneen.

Vuonna 2004 Jobsilta leikattiin syöpäkasvain haimasta ja vuonna 2009 hänelle tehtiin maksansiirto. Myöhemmin elokuussa 2011 hän ilmoitti jättävänsä Applen toimitusjohtajan tehtävät terveyssyistä.^[2] 6. lokakuuta 2011 Apple tiedotti Jobsin kuolemasta.^[6] Hän kuoli haimasyövän etäpesäkkeiden aiheuttamaan hengityspysähdykseen.^[7]

Jobsia on kutsuttu karismaattiseksi esiintyjäksi ja visionääriksi, minkä lisäksi hänet tunnettiin erittäin vaativana johtajana.^[8]

Jobsin biologiset vanhemmat olivat kalifornialaiset jatko-opiskelijat Joanne Carole Schieble ja syyrialaissyntyinen Abdulfattah ”John” Jandali. Jandalin mukaan Schieblen vanhemmat eivät antaneet tyttärensä mennä naimisiin syyrialaisen kanssa. Poikavauva annettiin adoptoitavaksi kalifornialaiselle avioparille Paul ja Clara Jobsille, siitä huolimatta, että lapsi haluttiin antaa perheeseen, jossa ainakin toisella vanhemmista olisi korkeakoulutus. Steve Jobs piti heitä oikeina vanhempinaan eikä koskaan halunnut tavata biologista isäänsä, mutta äidin hän tapasi. Vanhemmat menivät myöhemmin naimisiin ja saivat tyttären Mona Simpsonin, josta tuli kirjailija. Simpson ja Steve Jobs tapasivat vasta aikuisina.^[9]

Vuonna 1972 Jobs kirjoittautui Reedin yliopistoon Portlandissa, Oregonissa, mutta kävi sitä vain vuoden. Vuoden 1974 alussa Jobs meni pelisuunnittelijaksi Atarille.^[10][11] Usean kuukauden työskentelyn jälkeen hänellä oli säästössä tarpeeksi rahaa Intian matkaa varten, jossa hänen tarkoituksenaan on etsiä henkistä valaistumista.^[11] Hän palasi kaljupäisenä ja pukeutuneena perinteisiin intialaisiin vaatteisiin. Tänä aikana Jobs kokeili psykedeelejä luonnehtien LSD-kokemuksiaan ”yhdeksi elämänsä kahdesta tai kolmesta tärkeimmästä asiasta”. Hänen tuolloista elämänvaihettaan on luonnehdittu hippi-elämäntyyliksi^[12]. Kottkesta tuli myöhemmin Applen ensimmäinen työntekijä.^{[13] [14]}

Jobs ehdottaa Steve Wozniakille tämän sunnitteleman tietokoneen myymistä Homebrew Computer Clubin jäsenille.^[15] Vuonna 1976 Jobs ja Wozniak perustivat Apple -yhtiön ja valmistivat Apple I -tietokonetta. Vuonna 1977 yhtiö julkaisi Wozniakin suunnitteleman Apple II-tietokoneen, joka oli ensimmäinen kotitietokone, joka kykeni näyttämään värejä, ja Applen ensimmäinen menestynyt tuote. Apple II -sarjan tietokoneet pysyivät yhtiön tärkeimpänä tuotteena aina 1980-luvun loppupuolelle saakka. Vuonna 1979 Jobs ja joukko Applen insinöörejä vieraili Xeroxilla, jossa he näkivät Xerox Alton hiirikäyttöisen graafisen käyttöliittymän.^[16] Vuonna 1980 Apple listautui pörssiin ja Jobsin omaisuus kohosi yli 200 miljoonan dollarin. 1983 yhtiö esitteli Xerox inspiroimaa graafista käyttöliittymää käyttäneen Apple Lisan ja 1984 ensimmäisen Apple Macintoshin. Lisa menestyi huonosti, ja Macintoshin heikohko menestys oli yritykselle suuri pettymys.^[4][17][18]

Vuonna 1983 Jobs houkutteli John Sculleyn PepsiCo:sta Applen toimitusjohtajaksi. Hänen kerrottiin kysyneen Sculleylta, haluaako tämä myydä sokerivettä loppuelämänsä vai muuttaa maailmaa.^[19] Koko teollisuudenalaa koskettanut myynnin heikkeneminen aiheutti Jobsin ja Sculleyn välien huonontumisen, ja toukokuussa 1985 valtataistelun jälkeen Sculley erotti Jobsin tehtävistään, samalla kun työntekijöitä irtisanottiin merkittävästi.^[20] Myöhemmin Jobs kertoi, että erottaminen oli parasta mitä hänelle saattoi tuolloin tapahtua. ”Menestyksekkäänä olemisen taakka vaihtui aloittelijana olemisen keveyteen, vähemmän varmana kaikesta. Se vapautti minut yhteen elämäni luovimmista jaksoista.”^[21]

12. syyskuuta 1985 Jobs tiedotti aikomuksestaan perustaa uuden yrityksen. Yritys ei kilpailisi Applen kanssa. Jobs otti mukaansa viisi Applen työntekijää ja julkaisi erokirjeensä 17. syyskuuta. Viiden päivän päästä Apple haastoi Jobsin oikeuteen, koska tämä tiesi liikaa Applen käyttämästä tekniikasta ja voisi käyttää tietoja hyväkseen. Sopu syntyi tammikuussa 1986 ilman oikeuden päätöstä; Jobs lupasi olla palkkaamatta Applen työntekijöitä puoleen vuoteen ja olla tekemättä Macintoshia tehokkaampia tietokoneita.^[22] Jobs perusti NeXTin.^[13] Steve Jobs myi lähes kaikki Applen osakkeensa tienaten niistä paljon rahaa seuraavaa tavoitettaan varten.

Vuonna 1986 Jobs osti Lucasfilmin tietokonegrafiikkapuolen osaston viiden miljoonan dollarin hintaan. Hän sijoitti yhtiöön toiset viisi miljoonaa. Uuden yhtiön nimeksi tuli Pixar.^[23] Se voitti seuraavien vuosien aikana useita palkintoja ennennäkemättömän hienoilla animaatioelokuvillaan. Vuonna 1995 Pixar julkaisi maailman ensimmäisen täysin tietokoneella tehdyn kokoillan elokuvan, Toy Storyn. Se keräsi lipputuloja maailmanlaajuisesti 360 miljoonaa dollaria.^[23]

NeXTin ensimmäinen kone julkaistiin 12. lokakuuta 1988.^[24] Kone oli tehokas, mutta epäyhteensopiva minkään aiemman koneen kanssa, mustavalkonäyttöinen, eikä sille ollut ohjelmia.^[25] Käyttöjärjestelmän perustaksi Jobs löysi Carnegie Mellon -yliopiston kehittämän Mach mikroytimen, joka oli ensimmäinen onnistunut mikroydinarkkitehtuuriin perustuva käyttöjärjestelmän ydin.^[26][27] Jobsin mielestä ohjelmat kasvoivat aina vaan isommiksi, monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi. Hän puhui paljon olio-ohjelmoinnin puolesta, sanoen sitä tulevaisuuden tekniikaksi.^[28] NeXT lisensoi Objective-C-ohjelmointikielen ja rakensi ohjelmansa sen avulla.^[29]

Yli kaksi vuotta myöhemmin kuin Jobs oli ennustanut ja toivonut, NeXTin käyttöjärjestelmä NeXTSTEP 1.0 esiteltiin 18. syyskuuta 1989, ^[24] ja sitä käyttävä NeXTstation vuoden päästä.^[30] Jobs markkinoi konettaan kouluille, opiskelijoille ja yliopistoille, laihoin tuloksin.^[25] Jobs yritti saada tietotekniikka-alan jättejä mukaansa, mutta vain harva halusi riskeerata. Vuonna 1987 Ross Perot kuitenkin sijoitti 20 miljoonaa dollaria^[31] ja Canon sijoitti 100 miljoonaa dollaria NeXTiin 1989.^[32]

Tammikuussa 1992 NeXT lupasi tehokkaammat versiot NeXTCUBEsta ja NeXTstation Colorista, ja syyskuussa 1992 julkaistiin NeXTSTEP 3.0. Kuitenkin 10. helmikuuta 1993 Jobs antoi potkut yli puolelle työntekijöistä ja myi NeXTin laitteistopuolen Canonille ja NeXtistä tuli yksinomaan ohjelmistoyritys.^[33] Laitteisto ei ottanut tuulta alleen, vaan sitä myytiin kaiken kaikkiaan noin 50 000 konetta.^[34] Kaikki NeXTin perustajajäsenet Jobsia lukuun ottamatta olivat siihen mennessä yksi kerrallaan eronneet.^[33]

NeXT keskittyi käyttöjärjestelmän kehittämiseen. Siitä julkaistiin versio Intel-koneille, mutta sen suosio oli pientä. NeXTSTEP ei pärjännyt IBM:n OS/2:lle tai Microsoftin MS-DOSille. Jobs pelkäsi Microsoftin Cairo-projektin (josta oli tuleva Windows 95) sekä Applen ja IBM:n yhteistyön ajavan pian NeXTin ohi. NeXT jatkoi käyttöjärjestelmän kehittämistä Sun Microsystemsin tuella ^[35], ja sovitti käyttöjärjestelmän myös PA-RISC ja SPARC-koneille.^[36] NeXTin kehittynyt käyttöliittymäkirjasto standardoitiin ja julkaistiin vuoden 1995 alussa nimellä OPENSTEP.^[24]

Applen toimitusjohtaja Sculley erosi 1993 ja hänen tilalleen tuli Michael Spindler.^[37] Hänen johdollaan Apple siirtyi IBM:n ja Motorolan kehittämään PowerPC-arkkitehtuuriin^[37] ja alkoi lisensoida käyttöjärjestelmäänsä ulkopuolisille. Apple oli tällä välin tehnyt vain vähäisiä uudistuksia Mac OS -käyttöjärjestelmäänsä, jota ikä alkoi jo painaa. Copland-niminen projekti käyttöjärjestelmän uudistamiseksi oli viivästynyt jo vuosia.^[24]

Vuoden 1996 loppupuolella Jobs sai myytyä NeXTin Applelle, aivan Be, Inc. -yhtiön nenän edestä, joka yritti myös myydä BeOS-käyttöjärjestelmäänsä. Jobs kehui OPENSTEPin olevan vieläkin 5–7 vuotta kilpailijoitaan edellä. Kauppahinnan kokonaisarvo oli noin 427 miljoonaa dollaria, ja kaupan myötä kaikki NeXTin tuotteet, palvelut ja tuotekehitys siirtyivät Applen omistukseen.^[38]

Jobs palasi takaisin perustamaansa yhtiöön, tällä kertaa neuvonantajana. Pian Jobs istui taas Applen johdossa, väliaikaisen toimitusjohtajan tittelillä. Pärjätäkseen kilpailussa Windows-koneille, Apple oli lisensoinut Macintoshin käyttöjärjestelmän antaen muiden valmistajien tuottaa Mac-klooneja. Ensi töikseen Jobs lakkautti Macintoshien kloonaamisen.^[39] 6. elokuuta 1997 ilmoitettiin hämmentävästä käänteestä: Microsoft ilmoitti sijoittavansa 150 miljoonaa dollaria Appleen, ja siirtävänsä Microsoft Officen ja Internet Explorerin sille. IE:stä tuli myös Macintoshien oletusselain.^[40][41]

Marraskuussa 1997 Power Macintosh G3 ja Apple Store -verkkokauppa esiteltiin. Molemmat saavuttivat heti suuren suosion, ja tammikuussa 1998 yhtiö palasi voitolliseksi. Vuonna 1998 julkaistiin futuristisesti muotoiltu iMac, josta tuli nopeimmin myyvä kotitietokone kautta aikain.^[42] Vuonna 2000 sana ”väliaikainen” poistui Jobsin tittelistä, ja iPod -musiikkisoitin, samoin kuin OS X -käyttöjärjestelmä, julkaistiin vuonna 2001. Apple julkaisi myös iTunes -musiikkiohjelmiston, ja 2003 iTunes Music Store -verkkokaupan, joka mahdollisti musiikin ostamisen netistä laillisesti.^[43]

Vuonna 2004 Jobs oli leikkauksessa harvinaisen mutta hoidettavan haimasyövän muodon vuoksi. Vuonna 2005 iPod-perhettä laajennettiin videoita toistavalla mallilla ja Nano-mallilla. Vuonna 2007 Apple julkaisi ensimmäisen älypuhelimensa iPhonen. Vuonna 2010 Apple julkaisi iPadin, joka synnytti uuden tietokonekategorian, taulutietokoneet.^[44]

Jobs nosti Applelta vain yhden dollarin vuosipalkkaa ja kartutti omaisuuttaan lähinnä myymällä vuonna 2006 Pixarin Disneylle 7,4 miljardin dollarin hintaan sekä osingoilla ja optioilla. Jobsista tuli Disneyn suurin yksittäinen osakkeenomistaja seitsemän prosentin osuudellaan.^[45][23]

Jobsin haimasta löydettiin syöpäkasvain hänen hakeuduttuaan lääkäriin munuaiskiviensä vuoksi lokakuussa 2003^[46]. Vaikka haimasyöpä johtaa usein nopeaan kuolemaan, Jobsin sairaudessa oli kyse harvinaisesta syöpämuodosta, jonka ennuste on huomattavasti parempi. Lääkärit kehottivat Jobsia menemään leikkaukseen, joka ei kuitenkaan kestänyt ajatusta ruumiiseensa kajoamisesta, vaan etsi yhdeksän kuukauden ajan parannusta muun muassa vegaanisesta ruokavaliosta, akupunktiosta, yrteistä, suolihuuhteluista ja jopa meedion luota.^{[47] [46]}

Applen johtokunta päätyi olemaan paljastamatta korvaamattomana pidetyn Jobsin sairautta kysyttyään neuvoa kahdelta juristilta.^[46] 31. heinäkuuta 2004 Jobsin haimasyöpä leikattiin lopulta. Huhtikuussa 2009 hänelle tehtiin maksansiirto.^[48]

Tammikuussa 2011 Jobs jäi pois Applen päivittäisistä toiminnoista terveydellisiin syihin vedoten^[49]. Saman vuoden elokuussa hän irtisanoutui Applen toimitusjohtajan virasta. Virallista syytä ei kerrottu, mutta irtisanoutumisen oletettiin liittyvän sairauteen.^[3] Vain kaksi kuukautta myöhemmin 6. lokakuuta Apple julkaisi tiedotteen Jobsin kuolemasta.^[6] 10. lokakuuta julkaistun kuolintodistuksen mukaan hän kuoli Kalifornian Palo Altossa jo 5. lokakuuta haimasyövän etäpesäkkeiden aiheuttamaan hengityspysähdykseen.^[50] Kuoleman jälkeen australialaisen SR7:n tutkimuksen mukaan Twitterissä julkaistiin 10 000 aihetta koskevaa viestiä sekunnissa, minkä perusteella kuolemaa kutsuttiin kaikkien aikojen verkkouutiseksi.^[51] Jobs haudattiin jo 7. lokakuuta kirkkokuntaan kuulumattomalle Santa Claran hautausmaalle.^[50]

Eri lähteet kuvailivat Jobsia ailahtelevaksi, intohimoiseksi, karismaattiseksi esiintyjäksi, työnarkomaaniksi, visionääriksi ja tinkimättömäksi johtajaksi, joka laittaa työntekijät lujille^[52]. Ennen erottamistaan Applelta Jobs tuli tunnetuksi pisteliäästä ja riitaisasta johtamistyylistään. Tuolloin hänen muistetaan huutaneen alaisilleen ja haukkuneen näiden työsuorituksia.^[53] Häntä pidettiin vaikeana työtoverina.^[54]

Vuonna 2012 FBI julkaisi Jobsia koskevat asiakirjansa, jotka oli koottu vuonna 1991 kun Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush harkitsi Jobsin ottamista neuvonantajakseen. Monet haastatellut FBI:n mukaan kyseenalaistivat Jobsin rehellisyyden ja arvostelivat hänen tapaansa vääristellä todellisuutta.^[54]

Steve Jobs oli maailmankatsomukseltaan buddhalainen.^[55][46]

Jobs oli tunnettu erikoisesta ruokavaliostaan. Hän eli suuren osan elämästään puhtaan kasviperäisellä ja hyvin vähäkalorisella ruokavaliolla, joka sisälsi hyvin niukasti proteiinia. Jobs jätti teini-iässä jopa viljatuotteetkin pois ruokavaliostaan luettuaan Arnold Ehretin kirjan, jossa proteiinin ja rasvan hylkääminen ja ruokavalion rajoittaminen hedelmiin, hedelmämehuihin ja vähäkalorisiin kasviksiin esiteltiin tienä hyvään terveyteen. Jobsille oli myös leimallista rajoittaa ruokavalionsa kerralla viljatuotteiden ja pähkinöiden lisäksi vain esimerkiksi yhteen vihannes- ja yhteen hedelmälajiin, jotka olivat usein omena ja porkkana. Jobs yritti käyttää Ehretin oppeja myös haimasyöpänsä parantamiseen leikkauksen sijaan. Lisäksi Jobs harjoitti säännöllisesti hedelmä- ja vesipaastoja.^[56][57]

Jobsilla on neljä lasta^[58]. Ensimmäisen lapsensa Lisan hän sai Chris-Ann Brennan -nimisen naisen kanssa. Jobs kielsi aluksi tyttärensä julkisesti mutta tunnusti omakseen lähes kymmenen vuotta myöhemmin, vaikka olikin osoittautunut lapsen isäksi jo isyystesteissä ja maksanut elatusmaksua. Hän ei käyttänyt tapaamisoikeuttaan tyttäreensä vuosiin. Applen tietokonemalli Lisa on nimetty tyttären mukaan, mutta koska Jobs ei vielä projektin alkaessa 1981 ollut tunnustanut tytärtä omakseen, joutuivat Applen työntekijät ”aukikoodaamaan” nimen muotoon Local Integrated Systems Architechture ongelmien välttämiseksi.^[59]

Vuonna 1982 Jobs tapasi 41-vuotiaan Joan Baezin ja seurusteli tämän kanssa kolme vuotta. Jobsin ystävä Elizabeth Holmes uskoi, että yksi suhteen syy oli se, että Baez ja Bob Dylan olivat olleet rakastavaisia 1960-luvulla ja Jobs piti yhteydestä Dylaniin. Lopulta heistä tuli pelkkiä ystäviä. Jobs halusi perustaa perheen ja tiesi, ettei se olisi mahdollista Baezin kanssa, jolla oli teini-ikäinen poika ja joka ei halunnut enempää lapsia.^[60]

Jobs tapasi pitämänsä ”View from the Top” -vierailuluennon yhteydessä lokakuussa 1989 Stanfordin yliopiston opiskelijan Laurene Powellin ja meni hänen kanssaan naimisiin 18. maaliskuuta 1991. Hääseremoniaa johti zen-buddhalainen munkki Kobin Chino. Lapset syntyivät syyskuussa 1991, elokuussa 1995 ja 1998.^[61] Heistä kolmesta vain nuorin esiintyy julkisuudessa. Lapset eivät perineet Jobsin miljardiomaisuutta, joka on Jobsin lesken Powellin hallinnassa.^[62]

• Presidential Medal of Freedom (USA, 2022, postuumisti)^[63]

• Isaacson, Walter: Steve Jobs. Suomentanut Jyri Raivio. Helsingissä: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25645-8
• Isaacson, Walter: Steve Jobs. (Kindle edition (e-kirja)) New York: Simon & Schuster, 2011. ISBN 978-1-4516-4853-9 (englanniksi)

• Beahm, George: Steve Jobs omin sanoin. (I, Steve: Steve Jobs In His Own Words, 2011) Helsinki: Talentum, ilmestyy 2011. ISBN 978-952-14-1789-4
• Isaacson, Walter: Steve Jobs. (Steve Jobs, 2011) otava, 2011. ISBN 978-951-1-27217-5

• Steve Jobs, CEO, Apple. Apple. Arkistoitu 17.10.2006. (englanniksi)
• Ylen Elävä arkisto: Applen karismaattinen visionääri Steve Jobs
• Steve Jobsin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
• History of Steve Jobs Dokumenttivideo. 1 h 6 min. YouTube.

• Morrow, Daniel: Steve Jobs Smithsonian Oral and Video Histories. 20.4.1995. (englanniksi)
• The Next insanely Great Thing. Wired, helmikuu 1996 (englanniksi)
• How Big Can Apple Get? Fortune, helmikuu 2005. (englanniksi)