Kierumatara
| Kierumatara | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Gentianales |
| Heimo: | Matarakasvit Rubiaceae |
| Suku: | Matarat Galium |
| Laji: | aparine |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Galium aparine |
|
| Katso myös | |
Kierumatara (Galium aparine) on mataroiden sukuun kuuluva yksivuotinen, ruohovartinen rikkakasvi. Kasvi muistuttaa läheisesti peltomataraa (Galium spurium), mutta on kookkaampi ja rotevavartisempi. Kierumataralla on 3–5 senttimetriä pitkät vastapuikeat lehdet, jotka kasvavat kiehkuroina varressa. Kukintona on viuhko, jossa on 2–5 hyvin pientä valkoista kukkaa. Hedelmykset ovat halkaisijaltaan 4-millimetriset, pareittain kasvavat, pyöreähköt ja täynnä pieniä koukkukarvoja. Kierumatara voi risteytyä peltomataran alalajin rikkapeltomataran (Galium spurium subsp. vaillantii) kanssa.[1]
Kierumatara kasvaa Suomessa enimmäkseen etelärannikolla, mutta harvakseltaan Oulun korkeudelle asti. Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa se kasvaa yleisenä.[2] Merenrannoilla laji on Suomessa alkuperäinen.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kierumatara on syötävä kasvi. Ennen hedelmien muodostumista sen varsia ja lehtiä voi käyttää lehtivihannesten tapaan, tosin koukkukarvat voivat tehdä suutuntumasta epämiellyttävän. Kuivattuja lehtiä on käytetty vedessä uuttaen rohtona ja kuivatettuja ja paahdettuja hedelmiä kofeiinia sisältävänä kahvin korvikkeena.
Kreikassa ja Ruotsissa kierumataran varsia on käytetty maidon siivilöintiin. Kasvin juuresta saa kestävää punaista väriä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kasviatlas 2009: Galium aparine x G. spurium ssp. vaillantii
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2016: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Kierumataran levinneisyys Suomessa) 2017. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.