Kebab

Kebab on mausteinen liharuoka, jota myydään enimmäkseen pikaruokana. Nykyään tarjoiltu hampurilaista muistuttava kebab on alun perin kotoisin Lähi-idän ja Keski-Aasian kansojen keittiöistä, ja se on kuulunut jo kauan myös useiden muiden Välimeren kansojen ruokavalioon.

Lajityypin monista muunnelmista turkkilaistyylinen döner-kebab on yleisin. Kebabissa kartionmuotoista, jopa metrin korkuista, hiljalleen kääntyvää lihavarrasta paistetaan hiljaisella tulella niin, että ylhäältä valuva rasva voitelee alemmat kerrokset pitäen lihan mureana. Tarjoilemista varten kartiosta veistellään suikaleita veitsellä. Joitakin versioita voi ostaa tavallisesta ruokakaupasta pakasteina, ja moni kebabia myyvä ravintola käyttää teollisesti valmistettua lihaa.

Alkuperämaissa kebab voi tarkoittaa mitä tahansa paahdettua naudan- tai lampaanlihaa tai kanaa, ja kebablajeja on useita. Monissa maissa, kuten Irakissa, kebab tarkoittaa lihakuutioista, lihapaloista vartaissa kypsennettyä lihaa. Turkkilainen şiş kebap, Kreikassa souvlaki, on grillivarras. Kreikassa döner-kebabia hyvin paljon muistuttava ruokalaji on nimeltään gyros. Pakistanista kotoisin oleva shami-kebab, joka on maahanmuuttajien mukana löytänyt tiensä myös Isoon-Britanniaan, taas muistuttaa makkaraa tai jauhelihapihviä. Suomessa kebabina tunnettu döner tunnetaan useissa maissa arabiasta lähtöisin olevalla nimellä shawarma. ^[1]

Kebab tarjoillaan usein riisin tai perunoiden kanssa lautasella tai pitaleivän sisässä, salaatin ja erilaisten kastikkeiden kera.

Kebabia on markkinoilla nykyään myös vegaanisena versiona.^[2][3]

Alun perin sana kebab (persiaksi کباب, kabāb ja turkiksi kebap) tarkoittaa grillattua tai paahdettua lihaa. Lähi-idässä kebabia on syöty jo niin kauan, että nimen alkuperä on hämärän peitossa, vaikka Persiaa ja Irania arvellaankin ruokalajin kodiksi. Varhaisin maininta kebabista on bagdadilaisen Ibn Sayyar al-Warraqin keittokirjasta Kitab al-tabikh 900-luvulta.^[4]

Eurooppalaistyylisen kebabin isäksi on kutsuttu Turkissa syntynyttä Mahmut Aygünia (1921–2009), joka muutti Saksaan 16-vuotiaana ja tarjoili ensimmäisen kerran ravintolassaan Berliinissä kebabia pitaleivällä (lavash) vuonna 1971. Tätä ennen kebabia oli saanut riisin kanssa, mutta leipään kääriminen muutti sen mukaan otettavaksi pikaruoaksi. Aygün kehitti myös jogurttikastikkeen.^[5]

Suomeen kebab tuli 1980-luvun alussa, kun Veikko ja Tuula Huhtakangas perustivat Suomen ensimmäisen kebab-ravintolan Giros-grillin Porin Otavankadulle vuonna 1982.^[6] Idean Veikko Huhtakangas oli saanut syödessään kebabia tamperelaisen pihviravintoloitsijan Hannu Wissin kanssa Lontoon Sohossa. Tietotaidon Huhtakankaat ostivat Tukholmasta.^[7] Tätä ennen kebab oli kuulunut hotelli Tornin Balkan Grill -ravintolan tarjontaan jo 1960-luvulla.^[8]

Suomessa kebabiin käytetään lähinnä naudanlihaa^[9] ja broileria^[10], Pohjois-Suomessa myös poronlihaa. Viime vuosina on yleistynyt myös kasvispohjainen kebab^[11], kuten suomalainen Vöner.

Perinteisenä lahtelaisena grilliruokana pidetään usein lihamukia, johon kuuluvat kebabliha ja kastike.^[12]

• Rullakebab (myös nimillä kebabrulla, Yufka) – sisältää kebablihaa ja sen välissä on useimmiten tomaatteja, suolakurkkua, kurkkua sekä kaalia tai salaattia majoneesipohjaisessa kastikkeessa. Täytteet kääritään ohueen pitaleipään, pizzapohjaan tai tortillaan.
• Iskender-kebab – suosittu kebab-annos, joka sisältää kebablihan lisäksi paahdettuja leipäpaloja sekä jogurttia.
• Dönerkebab, jota joissakin maissa kutsutaan šavermaksi.
• Kebakko, vartaaseen kiinnitetty kebabin tapainen liha-annos.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kebab.

Wikikirjaston keittokirjassa on resepti aiheesta: Kebab

• Kebabille.com Suomalainen kebabsivusto, jossa muun muassa kebabravintoloiden arvosteluja.
• tee-se-itse -kebabohje