Engelbrekt Engelbrektinpoika

Engelbrekt Engelbrektinpoika
Ruotsin valtakunnanpäämies
1435–1436
Henkilötiedot
Syntynyt	Taalainmaa
Puoliso	Kaarina Laurintytär
Tiedot
Uskonto	katolilaisuus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Engelbrekt Engelbrektinpoika (1390-luku Taalainmaa^[1] – 4. toukokuuta 1436) oli ruotsalainen kapinanjohtaja ja valtakunnan päämies. Hän aloitti vuonna 1434 ns. Engelbrektin kapinan Kalmarin unionia hallinnutta kuningas Eerik Pommerilaista vastaan.

Engelbrekt Engelbrektinpoika kuului rälssisukuun ja omisti kaivoksia Ruotsin Taalainmaan maakunnan Bergslagenin alueella. Hänen perheensä, joka oli alun perin kotoisin Saksasta, oli siirtynyt Ruotsiin 1360-luvulla. Perheen vaakunassa kolme puoli-liljaa muodosti kolmion. Engelbrektin puolisona oli Kaarina Laurintytär, jonka isä oli ilmeisesti rikas maanomistaja Lauri Peterinpoika Ramsta. Tämä omisti paljon maita Västmanlannissa ja Uplannissa. Avioliitto lienee solmittu noin vuonna 1428. Pariskunnalla ei tiedetä olleen ainakaan aikuiseksi eläneitä lapsia.

Vuoden 1434 kesäkuussa puhjenneen Engelbrektin kapinan syynä olivat tanskalaisten voutien, kuten Jösse Erikinpojan mielivaltainen hallinto ja raskas verotus. Kapina levisi nopeasti koko Ruotsiin ja vuoden 1434 lopulla Eerik Pommerilainen joutui tekemään kapinallisten kanssa aselevon. Tammikuussa vuonna 1435 Engelbrekt nimitettiin Ruotsin valtakunnan päämieheksi (rikshövitsman) Arbogan valtiopäivillä. Lokakuussa 1435 uudistuksiin sitoutunut Eerik Pommerilainen tunnustettiin uudelleen Ruotsin kuninkaaksi, mutta Engelbrekt säilytti edelleen valtakunnan päämiehen asemansa.

Kuninkaan rikottua lupauksensa kapina alkoi uudelleen vuoden 1436 alussa. Engelbrekt onnistui taas valtaamaan muutamassa kuukaudessa lähes koko Ruotsin. Ylhäisaateliston vaatimuksesta hän joutui kuitenkin jakamaan valtansa Kaarle Knuutinpoika Bonden kanssa.

4. toukokuuta 1436 Engelbrektin murhasi henkilökohtaisista syistä Hjälmaren-järven saarella Natt och Dag -sukuun kuuluva Maunu Pentinpoika. Hänet haudattiin Örebron kirkkoon.

Seuraavien vuosikymmenten aikana Engelbrektiä alettiin pitää Ruotsin kansallissankarina. Hänen panoksensa Eerik Pommerilaisen itsevaltaisten pyrkimysten torjujana olikin epäilemättä ratkaiseva, vaikka kansallismielisellä historiankirjoituksella onkin ollut taipumusta ylikorostaa hänen asemaansa.

Kuvanveistäjä Carl Gustaf Qvarnströmin (1810–1867) pronssipatsas Engelbrektistä paljastettiin Örebrossa vuonna 1865. Engelbrektiä esittäviä patsaita on myös Tukholmassa, Arbogassa ja Falunissa. Säveltäjä Nathaniel Berg (1879–1957) laati vuonna 1928 Engelbrektiä kuvaavan oopperan.^[2][3]

• Grinder-Hansen, Poul (toim.): Margareeta – Pohjolan rouva ja valtias. Tanskan kansallismuseo, 1997. ISBN 87-89384-51-2

• J. A. Sumelius : Engelbrekt Engelbrektinpoika. Ruotsin talonpoikaisen kansallissankarin 500-vuotismuisto, Helsingin Sanomat, 23.12.1934, nro 346, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

n k m Ruotsin hallitsijat ja valtionpäämiehet Munsöt (970–1060) Eerik Voittoisa ~(970–995) Olavi Sylikuningas ~(995–1022) Anund Jakob ~(1022-1050) Emund Vanha ~(1050–1060) Stenkilit (1060–1130) Stenkil ~(1060–1066) Eerik Stenkilinpoika ja Eerik Pakana ~(1066–1067) Halsten Stenkilinpoika ~(1067–1070) Anund Gardarikilainen ~(1070) Haakon I Punainen ~(1070–1079) Inge I Stenkilinpoika ~(1079–1083) Uhri-Sven ~(1083–1085) Inge I Stenkilinpoika ~(1085–1110) Filip Halsteninpoika ~(1110–1118) Inge II Halsteninpoika ~(1110–1125) Ragvald Tuittupää ~(1125–1126) Maunu I Niilonpoika Vahva ~(1125–1130) Sverkerit ja Eerikit (1130–1250) Sverker vanhempi (~1130–1156) Eerik pyhä (~1156–1160) Maunu II Henrikinpoika (1160–1161) Kaarle Sverkerinpoika (~1161–1167) Burislev (~1167–1169) Kol (~1167–1173) Knuut Eerikinpoika (~1167–1195) Sverker II Kaarlenpoika (~1195–1208) Eerik X Knuutinpoika (1208–1216) Juhana Sverkerinpoika (~1216–1222) Eerik XI Eerikinpoika (~1222–1229) Knuut Pitkä (1229–1234) Eerik XI Eerikinpoika (1234–1250) Folkungat (1250–1363) Birger-jaarli (1250–1266) Valdemar Birgerinpoika (1250–1275) Maunu Ladonlukko (1275–1290) Birger Maununpoika (1290–1318) Matias Kettilmundinpoika (1318–1319) Maunu Eerikinpoika (1319–1364) Eerik Maununpoika (1356–1359) Haakon II Maununpoika (1362–1364) Mecklenburgit (1364–1389) Albrekt Mecklenburgilainen (1364–1389) Unionikuninkaat (1389–1523) Estridsenit Margareeta I (1389–1412) / Eerik XIII Pommerilainen (1396–1439) Pfalz-Neumarktit Kristoffer Baijerilainen (1441–1448) Bondet Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde (1448-1457, 1464–1465, 1467–1470) Oxenstjernat Pentti Jönsinpoika Oxenstierna (1448) Niilo Jönsinpoika Oxenstierna (1448) Jöns Pentinpoika Oxenstierna (1457) Jöns Pentinpoika Oxenstierna (1465–1466) Oldenburgit Kristian I Oldenburgilainen (1457–1464) Hannu I (1497–1501) Kristian II (1520–1521) Muut Engelbrekt Engelbrektinpoika (1435–1436) Eerik Akselinpoika Tott (1457, 1466–1467) Kettil Kaarlenpoika Vaasa (1464–1465) Sten Sture vanhempi (1470–1497, 1501–1503) Svante Niilonpoika (1504–1512) Eerik Trolle (1512) Sten Sture nuorempi (1512–1520) Vaasat (1521–1654) Kustaa Vaasa (1521–1560) Eerik XIV (1560–1568) Juhana III (1568–1592) Sigismund (1592–1599) Kaarle IX (1599–1611) Kustaa II Aadolf (1611–1632) Kristiina (1632–1654) Pfalz-Saarbrückenit (1654–1720) Kaarle X Kustaa (1654–1660) Kaarle XI (1660–1697) Kaarle XII (1697–1718) Ulriika Eleonoora (1719–1720) Hessenit (1720–1751) Fredrik I (1720–1751) Holstein-Gottorpit (1751–1818) Aadolf Fredrik (1751–1771) Kustaa III (1771–1792) Kustaa IV Aadolf (1792–1809) Kaarle XIII (1809) Bernadottet (1818–) Kaarle XIV Juhana (1818–1844) Oskar I (1818–1844) Kaarle XV (1859–1872) Oskar II (1872–1907) Kustaa V (1907–1950) Kustaa VI Aadolf (1950–1973) Kaarle XVI Kustaa (1973–)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi Henkilöt Deutsche Biographie Kansallisbiografia