Demis Roussos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Demis Roussos
Αρτέμιος ”Ντέμης” Βεντουρής-Ρούσσος
Ntémis Roússos Bakıssa 2013.
Ntémis Roússos Bakıssa 2013.
Henkilötiedot
Koko nimi Artémios Ventourís-Roússos
Syntynyt15. kesäkuuta 1946
Kuollut25. tammikuuta 2015 (68 vuotta)
Ammatti laulaja
Muusikko
Taiteilijanimi Demis Roussos, Ntémis Roússos
Aktiivisena 1963–2015
Tyylilajit pop, maailmanmusiikki, folk, progressiivinen rock
Soittimet kitara, bassokitara
Yhtyeet Aphrodite’s Child
Vangelis
The Idols
Levy-yhtiöt Philips Records ja Mercury RecordsView and modify data on Wikidata

Artémios ”Ntémis” Ventourís-Roússos (kreik. Αρτέμιος ”Ντέμης” Βεντουρής-Ρούσσος, kansainvälisesti usein Demis Roussos, 15. kesäkuuta 1946 Aleksandria, Egypti – 25. tammikuuta 2015 Ateena, Kreikka)[1] oli kreikkalainen laulaja, joka tunnettiin korkeasta ja käheästä lauluäänestään, muhkeasta olemuksestaan ja esiintymisasuina käyttämistään pitkistä kaftaaneista. Hän nousi kuuluisuuteen ensin kreikkalaisen Aphrodite’s Child -rockyhtyeen laulusolistina ja sitten 1970-luvun alkupuolella soolouransa viihteellisillä lauluilla kuten ”Forever and Ever” ja ”My Only Fascination”.[2][3]

Roússoksen ura alkoi 17-vuotiaana vaihtuvissa kokoonpanoissa, sen jälkeen kun perhe oli muuttanut Suezin kriisin aikaan Egyptistä Kreikkaan. Vuonna 1968 perustettu progressiivisen rockin yhtye Aphrodite’s Child toi hänelle julkisuutta yhtyeen laulajana. Yhtye saavutti myös kansainvälistä huomiota, eikä vähiten Roússoksen vokaaliosuuksien ansiosta. Yhtyeen viimeisestä albumista 666 on sanottu muodostuneen jopa eräänlainen kulttiklassikko. Yhtyeen lopetettua Roússos teki vielä satunnaisia levytyksiä entisen yhtyekaverinsa Vangeliksen kanssa.

Aphrodite’s Childin jälkeen Roússos siirtyi soolouralle. Hänen tunnetuin kappaleensa ”Forever and Ever” nousi useissa maissa myyntilistojen kärkisijoille vuonna 1973. Muita kappaleita ovat muun muassa ”My Friend The Wind”, ”My Only Fascination”, ”My Reason”, ”Velvet Mornings”, ”Goodbye, My Love, Goodbye”, ”Someday” ja ”Lovely Lady of Arcadia”. Roússoksen suosio oli 1970-luvulla yhtä vankkaa ympäri Eurooppaa kuin latinalaisen Amerikan maissakin. Roussos vetäytyi vuosikymmenen lopulla esiintymislavoilta asumaan muutamaksi vuodeksi Kaliforniaan, mutta palasi pian Eurooppaan ja esiintyväksi artistiksi[4]. Kesäkuussa 1985 hän joutui yhtenä matkustajista libanonilaisten lentokonekaappareiden panttivangiksi matkallaan Ateenasta Roomaan Trans World Airlinesin lennolla 847. Hänet vapautettiin puolisoineen viiden päivän jälkeen, kun koko kaappaus päättyi verisesti vasta kestettyään yli kaksi viikkoa[3][5].

Roússos konsertoi Suomessa 23. ja 24. lokakuuta 1974 Helsingin Finlandia-talossa keräten 6 300 kuulijaa[6]. Pian hän esiintyi uudelleen Suomessa, 14. ja 15. maaliskuuta 1975 Finlandia-talossa sekä 16. maaliskuuta 1975 Turun VPK:n talossa.[7] Huhtikuussa 1990 Roussos vieraili esiintymässä ystävänsä, ravintolayrittäjä Rabbe Grönblomin syntymäpäivillä Vaasassa[4].

Roússos kuoli 25. tammikuuta 2015 sairaalassa Ateenassa ollessaan hoidettavana vatsa-, maksa- ja haimasyöpien takia. Hänet haudattiin Ateenan ensimmäiselle hautausmaalle, jonne on haudattu monia kreikkalaisia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä.

Timo Kahilainen parodioi Demis Roussosta sketsisarjassa Kummeli vuonna 1994[8]. Mike Leigh käytti satiirisessa televisionäytelmässään Pienet hauskat illanvietot (Abigail’s Party, 1977) Roussosin musiikkia eräänä keskiluokkaisuuden ilmentymänä[9].

Levytykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Chilton, Martin: Demis Roussos, the celebrated Greek singer, dies aged 68 The Telegraph. 26.1.2015. Viitattu 26.1.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Vatanen-Batis, Leena: Plakaa siivotaan. Helsingin Sanomat, 17.2.1984, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
  3. ↑ a b Demis Roussos uDiscover Music. 19.2.2020. Viitattu 28.9.2023.
  4. ↑ a b Palm, Eeva: Demis Roussos piipahti Vaasassa. Helsingin Sanomat, 27.4.1990, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
  5. ↑ Kaappaajat surmasivat panttivangin. Helsingin Sanomat, 16.06.1985, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
  6. ↑ Ylänen, Helena & Möysä, Raimo: Demis Roussos eli miten tehdään viikon henkilö. Helsingin Sanomat, 27.10.1974, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
  7. ↑ Huhtamäki, Mikael: Live In Finland - Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955-1979, s. 368-370
  8. ↑ Matilainen, Ville: Kummelin kreikkalaislaulaja oli taustanauhan uhri Yle. 26.01.2015. Viitattu 28.9.2023.
  9. ↑ Abigail's Party - Forever and Ever - Demis Roussos (Play For Today 1977) BBC YouTube. 2022. Viitattu 28.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Demis_Roussos&oldid=22638462”