Ranua

Ranua
vaakuna	sijainti
Sijainti	65°55′45″N, 026°31′00″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Rovaniemen seutukunta
Kuntanumero	683
Hallinnollinen keskus	Ranuan kirkonkylä
Perustettu	1917
Kokonaispinta-ala	3 694,79 km² 18:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	3 453,39 km²
– sisävesi	241,40 km²
Väkiluku	3 571 202:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	1,03 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	17,5 %
– 15–64-v.	52,8 %
– yli 64-v.	29,7 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	98,1 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,7 %
Kunnallisvero	7,10 % 286:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Tuomas Aikkila
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021–2025[6]  • Kesk.  • Kok.  • PS  • SDP	10 4 2 1
www.ranua.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa Simojoen ylä- ja keskijuoksulla Rovaniemen eteläpuolella. Kunnassa asuu 3 571 ihmistä^[2], ja sen pinta-ala on 3 694,79 km², josta 241,40 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 1,03 asukasta/km².

Ranuan naapurikunnat ovat Ii lounaassa, Simo ja Tervola lännessä, Rovaniemi pohjoisessa, Posio idässä ja Pudasjärvi etelässä. Ranua rajautuu etelässä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Ranuan seudulle jo kivikaudella. Alueen ensimmäiset asukkaat olivat saamelaisia, jotka 1600-luvulle tultaessa joutuivat vetäytymään etelästä saapuneiden suomalaisten eränkävijöiden tieltä. Ranuan eteläisiä, Siuruanjoen vesistöalueen erämaita pitivät hallussaan iiläiset, ja kemiläiset ja simolaiset hallitsivat Simojoen ympäristöä. Alueiden rajat olivat pitkään eränkävijöiden keskisten kiistojen kohteina.^[7]

Eränkäynti antoi sysäyksen pysyvän asutuksen syntymiselle. Asutuksen eteneminen oli kuitenkin hidasta – 1600-luvulla Ranuan ainoa asutettu alue oli luultavimmin Kuhan kylän seutu Ranuanjärven itäpuolella. Vasta 1800-luvulla asukasluku alkoi kasvaa toden teolla. Vuonna 1910 Ranualla asui noin 1 700 asukasta. Alueen asukkaiden toimeentulo perustui 1900-luvun alkuun asti maanviljelyyn ja karjatalouteen sekä metsästykseen ja kalastukseen.^[7]

Ranuan alue jakautui seurakunnallisesti kolmeen kuntaan: Pudasjärveen, Simoon ja Rovaniemeen. Pitkät kirkkomatkat saivat asukkaat kannattamaan täysin oman seurakunnan perustamista. Hanke eteni kuitenkin nihkeästi, sillä epäselvyyksiä oli mm. kirkon paikan ja seurakunnan alueellisen laajuuden määrittämisessä. Ranuan seurakunta perustettiin vihdoin vuonna 1899, Ranuan kirkko rakennettiin vuosina 1911–1914.^[7]

Ranuan kunta perustettiin vuonna 1917. Ranuaan liitettiin alueita suurimmaksi osaksi Pudasjärvestä, mutta myös Simosta ja Rovaniemestä. Kunnan itsenäistymisen jälkeisinä vuosina metsien hakkuut ja uitot tarjosivat runsaasti töitä, ja kunnan väkiluku kasvoi nopeasti. Vuonna 1920 asukasluku oli miltei 2 900.^[7]

Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi koululaitoksen kehittyminen oli hidasta. Simon kunta perusti Ranuan ensimmäisen kansakoulun Saukkojärven kylään vuonna 1894. Kaksi vuotta myöhemmin Pudasjärven kunta perusti oman koulunsa Ranuan kirkonkylään. Ensimmäinen Ranuan kunnan perustama kansakoulu aloitti Ylimaan kylässä vuonna 1930.^[7]

Vuosina 1944–1945 Lapin sota aiheutti Ranualla mittavat vahingot, kun alueella käytiin kiivaita taisteluja suomalaisten ja saksalaisten kesken. Väestöä jouduttiin lähettämään evakkoon. Sodan tuhojen jäljiltä Ranualla jouduttiin aloittamaan laaja jälleenrakennus.^[7]

Sodan jälkeen Ranuan väkiluku kasvoi tasaisesti. Vuonna 1947 väkiluku lähenteli jo 4 800 asukasta; 20 vuotta myöhemmin vuonna 1967 ylitettiin jo 7 000 asukkaan raja.^[8] Tämän jälkeen asukasluku kääntyi laskuun, kun elinkeinorakenteen muutoksen aiheuttama kaupungistuminen alkoi.

Ranuan maisema on yleispiirteiltään melko tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Noin 80 prosenttia kunnan pinta-alasta on alankoa (alle 200 m merenpinnan yläpuolella). Maasto nousee loivasti lounaasta koilliseen. Etelä- ja länsiosat ovat alavia ja tasaisia, ja maasto levittäytyy siellä monin paikoin mahtaviksi suolakeuksiksi. Itä- ja pohjoisosia luonnehtivat suuremmat korkeuserot ja vaihtelevammat pinnanmuodot – Simojärven itäpuolella kohoaa vaarajonojen alue merkkinä muinaisista vuoristoista, jotka ovat kuluneet satojen miljoonien vuosien aikana puolitasangoksi, peneplaaniksi. Korkein kohta Palovaara (277 m merenpinnasta) sijaitsee tällä vaara-alueella lähellä Posion rajaa. Muita mainittavia Simojärven itäpuolisia kohoumia ovat Petäikkö-Mustakumpu, Paasonvaara, Haisukummut, Pajuvaara ja Muljuvaara. Omat ylänköalueensa lännempänä muodostavat Palovaaran kohouma Portimojärven luoteispuolella, Kuoppelikko Näskäjärven eteläpuolella ja Hervanvaara Luiminkajoen itäpuolella.

Ranuan maisemassa näkyy monia jääkauden merkkejä. Moreenista syntyneitä, pitkittäisiä pohjois–etelä-suuntaisia kohoumia, drumliineja, on etenkin etelässä Ranuanjoen ympäristössä. Luoteessa maisemaa rikkovat soiden keskellä kohoavat kumpumoreenit. Kunnan pohjoisosassa sijaitsee laaja kumpumoreenikenttä. Alueen huomattavin harju halkoo kuntaa kaakosta Kelankylästä Kuukasjärven kautta kirkonkylään. Pieniä harjuja on myös idässä Penämönjärven eteläpuolella sekä lännessä Ruonajoen varrella ja Näätäaavan suolakeudella.^[7]

Ranuan kallioperä on muun Suomen tavoin ikivanhaa prekambrista (yli 570 miljoonaa vuotta vanhaa) kallioperää eli peruskalliota. Se muodostuu pääosin muuttuneista kivilajeista, graniittigneisseistä, jotka ovat jäänteitä muinaisista vuorenpoimutuksista. Idässä Simojärven ympäristössä esiintyy graniitin ja gneissin seoskivilajeja, järven koillispuolella taas pelkästään graniittia. Paikoin tavataan emäksisiä kivilajeja. Kunnan lounaisosassa Käärmevaaran tienoilla sekä kirkonkylän koillispuolella Simojoen ja Luiminkajoen varsilla vallitsevia kivilajeja ovat amfiboliitti ja metabasaltti. Kunnan luoteisessa osassa Palovaaran itäpuolella on pieni esiintymä tummaa syväkiveä, gabroa.^[7]

Ranuan yleisimmät maalajit ovat moreeni ja turve (soiden osuus pinta-alasta on huomattava). Turve on eloperäinen maalaji, jota syntyy kosteissa ja hapettomissa oloissa nimenomaan soilla sekä kosteikoilla. Moreeni on jäätikön synnyttämä maalaji, jossa on sekaisin raekooltaan erilaisia maalajeja, kuten savea, hiekkaa ja soraa. Etenkin kunnan pohjois- ja itäosien maaperä on moreenia, kun taas lännempänä alavilla suoalueilla kallioperää peittää paksu turvekerros. Lajittuneita maalajeja on niukasti, lähinnä harjualueilla kunnan kaakkoisosissa sekä Simojärven itäpuolisella vaara-alueella. Simojoella tulvavedet ovat kasanneet rannoille hienojakoista hiekkaa sekä viljavaa silttiä. Siellä onkin parhaat edellytykset maanviljelyn harjoittamiselle.^[7]

Sisävedet peittävät Ranuan kokonaispinta-alasta 241 km² eli noin 6,5 prosenttia. Pääosa Ranuasta kuuluu Simojoen vesistöalueeseen, mutta myös Iijoen, Kuivajoen ja Kemijoen vesistöalueet ylettyvät kunnan alueelle.

193 kilometriä pitkä Simojoki on Ranuan huomattavin joki. Se saa alkunsa kunnan itäosassa sijaitsevasta Simojärvestä, ja sen ylä- ja keskijuoksu mutkittelee Ranuan alueen halki länteen. Simojoki laskee Perämereen naapurikunta Simon puolella. Simojoki on Tornionjoen ja Kiiminkijoen ohella Suomen ainoita jokivesistöjä, johon Itämeren lohi nousee vielä luontaisesti kutemaan. Simojoessa on varsin paljon koskia, vaikka suuria putouksia ei olekaan. Simojoen sivujokia Ranuan puolella ovat muun muassa Kelukkajoki, Kämäjoki, Majavajoki, Ylijoki ja Ruonajoki.

Simojoen lisäksi muita mainittavia jokivesistöjä Ranualla ovat kunnan eteläosassa virtaavat Ranuanjoki, Luiminkajoki ja Siuruanjoki, jotka ovat Iijoen sivuhaaroja. Pohjois-Ranualla virtaavat Paattinkijoki ja Piittisjoki kuuluvat Kemijoen vesistöalueeseen. Lounaassa laajojen suoalueiden halki virtaa Kuivajokeen laskeva Kivijoki, jonka pieniä sivuhaaroja ovat Nuupasjoki ja Heinijoki.

Ranuan suurin järvi on lähes 90 km² laaja ja 30 kilometriä pitkä Simojärvi kunnan itäosassa, johon laskevat muun muassa Näskänjoki, Vohonjoki, Paasonjoki, Korvajoki, Penämönjoki ja Impiönjoki. Muita Ranualla sijaitsevia mainittavia järviä ovat Näskäjärvi, Penämönjärvi, Impiönjärvi ja Ranuanjärvi sekä puoliksi Rovaniemen puolella sijaitseva Paattinkijärvi. Näskäjärvi ja Ranuan pohjoisimpien osien muut järvet (esim. Paattinkijärvi ja Piittisjärvi) laskevat Kemijokeen; Penämönjärvi, Impiönjärvi sekä muut itäisen Ranuan pienet järvet puolestaan Simojärveen. Simojoen keskijuoksulla Ranuan kirkonkylältä pohjoiseen sijaitsee joukko pieniä järviä, kuten Toljanjärvi, Kuopasjärvi, Saukkojärvi ja Portimojärvi. Ranuan kirkonkylältä kaakkoon sijaitsee jono pitkänomaisia pikkujärviä. Niitä ovat esimerkiksi Kuhajärvi, Luiminkajärvi, Petäjäjärvi ja Kuukasjärvet. Nämä järvet ja kunnan eteläosien vesistöt – Ranuanjärvi mukaan lukien – laskevat Siuruan-, Luiminka- ja Ranuanjokien kautta etelään Iijokeen. Kunnan lounaisosien järvet, kuten Kivijärvi, Nuupasjärvi ja Käärmejärvi, laskevat Kuivajokea pitkin Perämereen.

Ranuan pintavesien tilaa arvioi Suomen ympäristökeskus. Vuonna 2013 suoritettujen mittausten mukaan vedenlaadultaan erinomaisessa kunnossa ovat Ranualla Simojoki kokonaisuudessaan, Kaitajärvi ja Sääskijärvi Simojoen keskijuoksulla sekä Simojärven eteläosa. Simojoen sivujoet ja Simojärven Näskänselkä, Pajuselkä ja Välttämönselkä ovat hyvässä kunnossa. Hyvässä kunnossa ovat myös muun muassa Kivijoki, Kemijoen vesistöön kuuluvat pohjoiset järvet, Toljanjärvi ja Portimojärvi Simojoen varressa sekä Penämönjärvi ja muut Simojärven läheisyydessä sijaitsevat pienet järvet. Tyydyttävässä kunnossa puolestaan ovat Ranuanjärvi, Luiminkajärvi ja muut Iijokeen laskevat vesistöt Ranuan eteläisissä osissa, lukuun ottamatta Kuukasjärviä ja Kuhan Takajärveä, jotka ovat hyvässä kunnossa.^[9]

Suurimmat pohjavesialueet sijaitsevat Simojärven itäpuolella ja kunnan kaakkoisosan harjualueilla. Ranuan pohjavesivarat ovat kuitenkin melko vaatimattomat verrattuna esimerkiksi naapurikuntien, Posion ja Pudasjärven, pohjavesivarantoihin.^[10]

Ranua kuuluu lauhkean havumetsäilmaston vyöhykkeeseen, kuten suurin osa muutakin Suomea. Talvet ovat kylmiä ja kesät lauhkean lämpimiä. Etelälappilaisen Ranuan ilmastoon vaikuttaa suuresti sijainti pohjoisessa ja ns. väli-ilmastossa meri- ja mannerilmaston välissä. Atlantin lämpimällä merivirralla, Golfvirralla on huomattava lämmittävä vaikutus Ranualla, Suomessa ja koko Pohjois-Euroopassa, sillä samoilla leveysasteilla esim. Grönlannissa on ikijäätä.^[11]

Vuotuinen sademäärä on Ranualla noin 600 millimetriä; sateisin kuukausi on yleensä elokuu, vähäsateisin huhtikuu. Vuoden keskilämpötila on Ranualla tavallisesti 0–1 °C, joskin vuotuista vaihtelua tietenkin on. Kylmintä on tavallisesti tammikuussa (keskilämpötila −12 °C), lämpimintä heinäkuussa (keskilämpötila +15 °C). Terminen talvi, jossa vuorokauden keskilämpötila on pakkasen puolella, kestää lokakuun lopusta huhtikuun alkuun (170–180 vuorokautta). Ranuan pakkasennätys −44 °C mitattiin 5. helmikuuta 1953. Terminen kesä, jossa vuorokauden keskilämpötila pysyy +10 °C:n yläpuolella, alkaa touko–kesäkuun vaihteessa ja kestää syyskuun alkuun (80–90 vuorokautta). Ranuan lämpöennätys, 32 °C, mitattiin 29. heinäkuuta 2010. Yhden kesän aikana Ranualla on tavallisesti 6–8 hellepäivää. Lapin kesälle tyypillinen yötön yö, jolloin aurinko paistaa keskiyölläkin, kestää Ranualla kolmisen viikkoa, alkaen hieman ennen kesäkuun puoliväliä ja kestäen kesäkuun loppuun saakka. Yöttömän yön vastakohtaa, talvista kaamosta, ei Etelä-Lapissa eikä siis myöskään Ranualla koeta.^[12][13]

Ranua on talvisin muun pohjoisen Suomen tavoin hyvin runsaslumista aluetta. Keskimääräinen lumensyvyys maaliskuussa saattaa monin paikoin etenkin kunnan itäosissa olla yli 70 senttimetriä. Paksut lumikerrokset ja tykkylumi saattavat aiheuttaa pahoja tuhoja metsissä. Pysyvä lumipeite sataa Ranualle ja Etelä-Lappiin marraskuun alkupuolella, ja viimeiset lumet sulavat tavallisesti toukokuun alussa.^[14]

Termisen kasvukauden alku ajoittuu normaalisti toukokuun alkuun, ja kasvukausi päättyy syyskuun lopulla. Näin kasvukauden pituus on Ranualla 135–140 vuorokautta.^[15]

Ranua kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Ranuan metsät ovat kunnan etelä- ja länsiosissa keskiboreaalisia ja toisaalta pohjois- ja itäosissa pohjoisboreaalisia, suurimmalta osin vähäravinteisia kuivahkoja kangasmetsiä. Lehtomaisia metsiä on hyvin vähän. Tuoreita kangasmetsiä on eniten lännessä Simojoen seudulla sekä toisaalta aivan kunnan pohjois- ja koilliskolkassa Piittisjärven ja Teerivaaran ylävillä alueilla. Karuimmat metsät löytyvät kunnan lounais- ja keskiosien suovaltaisilta alueilta.

Mänty on valtapuu; noin 83 % metsistä on mäntyvaltaisia.^[16] Vallitsevat metsätyypit ovat puolukka- ja variksenmarja−puolukkatyypin männiköt sekä mustikkatyypin kuusikot. Kuusimetsien osuus metsäpinta-alasta on noin 12 %, ja niitä on eniten pohjoisessa Portimojärven ja Piittisjärven ympäristössä sekä lännessä Simojoen seudulla.^[16] Ranualla tavataan sekä eteläistä tuuheakasvuista euroopankuusta että pohjoista kapeaoksaista siperiankuusta. Lehtimetsien osuus on 4,5 %, ja niitä on eniten Simojoen seudulla.^[16]

Metsien kasvu on hidasta ilmaston ja maaperän vuoksi. Laajimmat metsäalueet sijaitsevat kunnan itä- ja pohjoisosissa, joissa hyvin vanhoista metsistä on tehty luonnonsuojelualueita. Peltojen osuus on vähäinen, eniten niitä on raivattu Simojoen varteen hedelmällisille kasvupaikoille.^[13][7]

Soiden osuus maapinta-alasta on suuri, yli 60 prosenttia – tähän on vaikuttanut mm. haihduntaa suurempi sademäärä, ilmaston viileys ja alueen tasaisuus. Suot kuuluvat yleisesti suoyhdistymätyypiltään Pohjanmaan aapasoihin; ne ovat pääasiassa kituliasta mäntyä kasvavia rämeitä tai vetisiä nevoja. Suurimmat suoalueet sijaitsevat lounaassa. Soiden vuoksi vesistöt ovat usein runsashumuksisia. Suurin osa soista on ojitettu metsien kasvun parantamiseksi, pientä osaa soista hyödynnetään turvetuotannossa. Luonnonarvoiltaan merkittäviä suoalueita on lisäksi rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi, kuten kunnan lounaisosassa sijaitseva Litokaira, joka ulottuu etelämpänä myös Iin ja Pudasjärven puolelle. Ranuan laajat suot tuottavat vuosittain runsaasti heleän oranssia marjaa, lakkaa eli hillaa. Hilla onkin valittu kunnan nimikkokasviksi.^[13]

Alueen metsistä ja soilta toisinaan tavattavia suurpetoja ovat mm. karhu, ilves ja ahma. Nämä aiheuttavat usein taloudellisia vahinkoja poronhoidolle. Hirvikanta on runsas. Suot ja järvet ovat arvokkaita elinympäristöjä monipuoliselle lintu- ja kalalajistolle. Simojoki on Suomen harvoja luontaisia lohijokia.

Ranuan kunnanvaltuustossa on 17 jäsentä. Kaudella 2021–2025 keskustalla on kymmenen valtuutettua, kokoomuksella neljä, perussuomalaisilla kaksi ja SDP:llä yksi.^[6] Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä.^[17]

Ranuan kunnanjohtaja on Tuomas Aikkila. Hänet valittiin tehtävään elokuussa 2021. Hänen edeltäjänsä oli Sirpa Hakala,^[18] joka aloitti kunnanjohtajana keväällä 2013.^[19]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ranuan asukasluku on 3 571.^[2] Asukastiheys on 1,03 as./km², joten kunta on hyvin harvaan asuttu. Kunta on pinta-alaltaan laaja, joten asutustiheys vaihtelee suuresti eri alueilla. Tiheimmin asutut alueet ovat kunnan keskustaajama ja vesistöjen läheiset alueet. Kunnan reuna-alueilla asutus on kaikkein harvinta, ja laajat alueet ovat täysin asumattomia erämaita (esim. lounaisosan suoalueet ja pohjoisosien laajat metsät). Ranualla vapaa-ajan asuntojen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, ja vuoden 2013 lopulla kunnan alueella oli 1 497 kesämökkiä. Kesäaikaan kunnan asukasluku saattaa jopa kaksinkertaistua.^[21]

Noin puolet kunnan väestöstä on keskittynyt Ranuanjärven rannalle Ranuan kirkonkylään, joka on kunnan keskus ja ainoa taajama. Taajama-aste, eli taajamissa asuvan väestön osuus oli 48,2 prosenttia vuonna 2012.^[21] Kirkonkylän lisäksi mainittavia väestökeskittymiä ovat Rovastinahon, Raiskion, Portimon, Saukkojärven ja Toljan kylät Simojoen varressa; Pohjaslahden ja Piittisjärven kylät pohjoisessa; Impiön ja Sääskenperän kylät idässä Simojärven tuntumassa; Kuhan ja Kelankylän kylät kaakossa sekä Asmuntin kylä aivan kunnan eteläosassa lähellä Pudasjärven rajaa.

Vuonna 2013 kunnan ikärakenne oli melko edullinen verrattuna muihin Lapin maakunnan kuntiin ja koko Suomeen siinä suhteessa, että lasten ja nuorten (0–14-vuotiaiden) osuus väestöstä on 19,5 prosenttia eli noin viidennes. 15–64-vuotiaita on väestöstä 58,8 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 21,8 prosenttia. Lapsia ja nuoria, mutta myös vanhuksia, on siis suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin.^[21] Tulevaisuuden ennusteet näyttävät kuitenkin synkemmiltä: lasten ja nuorten osuus väestöstä pienenee ja vanhusten kasvaa. Väestön ikääntyminen on ongelma koko Suomessa.

Vuoden 2017 lopussa Ranualla oli 3 972 asukasta, joista 1 969 asui taajamassa, 1 974 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ranuan taajama-aste on 49,9 %.^[22] Kunnassa on vain yksi taajama, Ranuan kirkonkylä.^[23]

Kunta on ollut pitkään muuttotappioinen. Väkiluku laski 1970-luvulla, mutta kääntyi uudelleen nousuun 1980- ja 1990-luvuilla. 2000-luvulle tultaessa väestö on alkanut taas vähentyä. Tulo- ja paluumuuttoa on ollut, mutta se ei ole korvannut lähtömuuttoa. Väkiluku on parissakymmenessä vuodessa vähentynyt melkein 25 prosentilla.^[24] Viime vuosina poismuutto on kääntynyt hivenen laskuun. Vuosina 2012–2013 väkiluvun muutos oli −1,7 %.^[21] Muuttoliike Ranualta kohdistuu ylivoimaisesti eniten Rovaniemelle ja Ouluun; myös tulomuutto Ranualle on suurimmaksi osaksi lähtöisin näistä kaupungeista.^[25]

Kunnan korkea syntyvyys on jo pitkään tasannut muuttoliikkeen aiheuttamaa väkiluvun laskua. Syntyvyys on Ranualla huomattavasti suurempaa kuin useimmissa muissa Lapin kunnissa. Viime vuosina syntyvyys on kuitenkin kääntynyt laskuun ja kuolleisuus on viime vuosina noussut syntyvyyttä suuremmaksi. Mikäli muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu ovat tulevina vuosina edelleen negatiivisia, kunnan väkiluku jatkaa laskuaan. Vuonna 2040 Ranuan väkiluvun ennustetaan olevan 3 300 asukkaan paikkeilla.^[26]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ranualla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[27]

• Ranuan seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ranuan alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.^[28]

Ranuan työttömyysaste on suhteellisen korkea, kesäkuussa 2015 se oli 17,4 prosenttia (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2015). Vajaat 80 prosenttia työssäkäyvistä käy töissä oman kunnan alueella. Ulkopaikkakunnille kohdistuva työssäkäynti kohdistuu pääasiassa Lapin maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonka vaikutusalueeseen Ranua vahvasti kuuluu.^[21]

Suomi on rikas teollisuusmaa, ja joka puolella maata nautitaan hyvästä elämisen tasosta – näin myös ranualaisten elintaso sekä koulutustaso on korkea. Vuonna 2011 ranualaisen tulonsaajan veronalaiset tulot olivat keskimäärin 19 832 euroa, mikä on jonkin verran matalampi kuin muualla Suomessa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on 15,3 %.^[21] Taloudellinen huoltosuhde, eli montako työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa on yhtä työllistä kohti, oli vuoden 2012 lopussa 2,09.^[21]

Ranualla alkutuotannon eli primaarituotannon osuus elinkeinojakaumasta on 20,6 prosenttia eli hyvin suuri verrattuna muuhun maahan (3,4 %).^[21] Alkutuotantoon luetaan kuuluviksi maatalous, metsätalous ja kalastus sekä kaivannaistoiminta ja louhinta.

Ranuan ilmaston ja maaperän vuoksi maanviljelyn edellytykset ovat huonot, ja parhaat mahdollisuudet siihen ovat Simojoen silttialueilla. Yleinen viljalaji on ohra. Koska maanviljelyn mahdollisuudet ovat Ranualla rajalliset, on karjatalouden harjoittaminen alueella kannattavampaa. Kunnan alueella sijaitsee lukuisia suuria lypsy- ja lihakarjatiloja. Ranualla etenkin maidon tuotanto on suurta. Karjatalouden lisäksi Ranualla harjoitetaan poronhoitoa. Kunnan alueelle ulottuu useita paliskuntia, kuten Kuukkaan paliskunta.

Metsätalous on merkittävässä asemassa. Vaikka metsät kasvavat hitaammin kuin eteläisessä Suomessa, on kunta pinta-alaltaan laaja ja metsävarat ovat suuret. Ranuan metsävarat ovat Metlan arvion mukaan noin 15,5 miljoonaa kuutiometriä eli 57,5 m³ hehtaarilla.^[16] Ranualla ja Suomessa yleensä metsien vuosittainen kasvu on tehokkaan metsänhoidon ansiosta suurempaa kuin niiden hakkuupoistuma. Metsävarojen lisäksi myös Ranuan turvevarat ovat huomattavat. Alueen soista on tehty monin paikoin turvetuotantoalueita, joista suurin lienee Näätäaavan turvetuotantoalue lännessä. Turpeennostossa suon ekosysteemi tuhoutuu, ja noston loputtua se istutetaan tavallisesti kasvamaan metsää.

Kalastus on vähäistä, koska kunta ei sijaitse meren rannalla. Simojärvellä on kalastettu ammattimaisesti jo vuosikymmeniä, tosin pienimuotoisesti.

Kaivostoimintaa Ranualla ei vielä toistaiseksi ole, vaikka geologisia luonnonvaroja on löydetty. Suhangon alueelta Ranuan luoteisosasta on löydetty mittava palladiumesiintymä, ja kaivosyhtiö Gold Fields Arctic Platinumilla on vireillä hanke kaivoksen rakentamiseksi. Koeporausten perusteella malmivarat ovat osoittautuneet runsaiksi. Suhangosta on löydetty palladiumin lisäksi mm. platinaa, nikkeliä ja kultaa.^[29]

Jalostuksen eli sekundäärituotannon työpaikkojen osuus Ranualla on 11,1 prosenttia.^[21] Siihen luetaan kuuluviksi teollisuus ja rakentaminen. Suuria teollisuus- ja rakennusyrityksiä kunnassa ei ole, ja jalostuksen työpaikat sijoittuvat pienyrityksiin. Kunnassa jalostetaan pääasiassa paikallisesta alkutuotannosta saatuja raaka-aineita, kuten puuta.

Ranuan elinkeinorakennetta tutkittaessa palvelusektorin eli tertiäärituotannon työpaikkojen osuus on 65,6 prosenttia. Se on siis ylivoimaisesti suurin tuotantosektori Ranualla, tosin sen osuus on pienempi kuin koko Suomeen verrattaessa (73,8 %).^[21]

Ranuan kuntakeskuksessa toimii mm. päivittäistavarakauppoja, myynnin pienyrityksiä, pankkeja, hotelleja, ravintoloita, terveyskeskus, apteekki, posti, poliisi- ja paloasema, linja-autoasema, kirjasto, peruskoulu ja lukio sekä kansanopisto. Lisäksi Lapin ammattiopiston muutamia koulutuslinjoja toimii Ranualla. Ranuan eläinpuisto on kunnalle tärkeä matkailun vetonaula, joka tuo alueelle turisteja ulkomailta asti. Ranuan leirintäalue sijaitsee lähellä kuntakeskusta Ranuanjärven rannalla. Niin ikään kuntakeskuksen tuntumassa sijaitsevat urheilukenttä ja jäähalli sekä Oravivaaran ulkoilualue, jossa on talvella kunnan ylläpitämät hiihtoladut. Ranuan kunnantalo ja vuonna 1914 valmistunut Ranuan kirkko sijaitsevat kirkonkylässä Ranuansalmen itäpuolella.

Ranualaisten asiointi erityispalvelujen, kuten hypermarkettien, keskussairaalan ja yliopistokoulutuksen perässä kohdistuu Rovaniemelle.

Pinta-alaltaan laajan Ranuan tieverkko on melko harva. Kunnan halki kulkee etelästä luoteeseen kantatie 78, joka toimii Kajaanin ja Rovaniemen välisenä liikenneväylänä. Se on kunnan tärkein ja vilkkaimmin liikennöity tieosuus. Muita suurempia tieväyliä ovat seututiet 858, 924, 941 ja 942. Seututie 941 kulkee Ranuan kuntakeskuksesta itään Posiolle. Seututie 858 halkoo Ranuan kaakkoisosia tullen Pudasjärven Syötteeltä Ranuan Kuhan kylään, jossa se yhtyy Posiontiehen eli seututie 941:een. Seututie 924 tulee lännestä Simosta ja yhtyy kantatie 78:aan Nuuppaan kylän kohdalla Ranuan pohjoispuolella. Seututie 942 lähtee Ranuan kuntakeskuksesta koilliseen ja kulkee Simojärven länsirantaa viistäen Rovaniemen kaupungin puolelle Juotasniemen kylään.

Ranuan linja-autoasemalta on päivittäiset bussiyhteydet Rovaniemelle, Ouluun ja Kajaaniin. Linja-autovuoroja on lisäksi mm. Posiolle ja Kemiin. Rautateitä kunnan alueella ei ole. Lähin rautatieasema ja lentoasema sijaitsevat Rovaniemellä, ja lähimmät merisatamat Kemissä ja Oulussa. Kantatie 78:n varressa noin yhdeksän kilometriä Ranuan keskustasta Rovaniemen suuntaan on Ranuan lentokenttä.^[30]

Etäisyyksiä Ranualta eri paikkakunnille:^[31]

Ranuan alueen kehitys perustuu nykyisin pääasiassa matkailuun ja palveluelinkeinoihin. Ylivoimainen vetonaula on Ranuan eläinpuisto, joka on yksi Suomen kolmesta eläintarhasta (muut eläintarhat ovat Helsingin Korkeasaaren eläintarha sekä Ähtärin eläinpuisto). Näin siitä on kehittynyt valtakunnallisestikin merkittävä matkakohde. Myös Simojärvi ja Simojoki ovat muodostuneet tärkeiksi luontokohteiksi mm. kalastajien, retkeilijöiden ja vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa.

Tulevaisuudessa matkailun lisäksi myös kaivostoiminnalla tulee todennäköisesti olemaan tärkeä rooli alueen kehityksessä. Kunnan toistaiseksi hyödyntämättömät luonnonvarat, kuten palladiummalmiesiintymä Suhangon alueella, tulevat mitä luultavimmin lisäämään työpaikkojen määrää ja alueen merkittävyyttä teollisuudessa.

Ranuan maankäyttöä ohjataan kunnan alueelle laadituilla kaavoilla, johon kuuluvat mm. Ranuan kirkonkylän asemakaava ja vesistöjen läheisyyteen laaditut rantakaavat. Simojoen ja Simojärven lisäksi rantakaavat on laadittu mm. kaakkoisille Kuhajärville ja Kuukasjärvelle. Kunnan luoteisosaan on laadittu osayleiskaava Suhangon kaivoshanketta varten. Ranuan kaavoitusta ohjaa Lapin maakuntakaava.^[32]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Ranualla vuosina 1973 sekä 1989.^[33]

Vuotuiset hillamarkkinat järjestetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna.^[34]

• Luettelo Ranuan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Hiltunen, Mauno (toim.): Ranuan historia. Ranua: Ranuan kunta ja Ranuan seurakunta, 1990. ISBN 952-90-2206-9

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranua.

• Ranuan kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Ranuan avainluvut
• Ranuan eläinpuisto

Ranua

Kylät ja alueet	Asmunti Hosio Impiö Kelankylä (Kela) Kirkonkylä Kortteenperä Kuha Kuukasjärvi Mauru Nuupas Näverrys Petäjäjärvi Peurajärvi Pohjaslahti–Piittisjärvi Portimo Putkivaara Raiskio Rovastinaho Saariharju Saukkojärvi Sääskilahti Teerivaara Telkkälä Tolja
Muuta Ranuaan liittyvää	Eläinpuisto Hillamarkkinat Kirkko Kristillinen kansanopisto Litokaira Porosaari Ranuanjärven leirintäalue Saukkojärven kotiseutu- ja koulumuseo
Järvet ja joet	Kivijärvi Kuhajärvi Kuhan Takajärvi Nuupasjärvi Pikku Kuukasjärvi Portimojärvi Ranuanjärvi Saukkojärvi Simojärvi Takajärvi Kivijoki Nuupasjoki Ranuanjoki Ruonajoki Simojoki