Kajaani

Kajaani Kajana
vaakuna	sijainti
Sijainti	64°13′30″N, 027°44′00″E
Maakunta	Kainuun maakunta
Seutukunta	Kajaanin seutukunta
Kuntanumero	205
Hallinnollinen keskus	Kajaanin keskustaajama
Perustettu	1651
Kuntaliitokset	Kajaanin mlk (1977) Vuolijoki (2007)
Kokonaispinta-ala	2 263,82 km² 37:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	1 834,73 km²
– sisävesi	429,09 km²
Väkiluku	36 501 32:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	19,89 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	15,6 %
– 15–64-v.	60,4 %
– yli 64-v.	24,0 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	93,0 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	6,8 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste	13,4 % (2017)
Kaupunginjohtaja	Jari Tolonen[6]
Hallituksen puheenjohtaja	Teuvo Hatva (kesk.)[7]
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
– puheenjohtaja	Eila Aavakare (ps.)[8]
2021–2025[9]  • Kesk.  • PS  • Vas.  • Kok.  • SDP  • Vihr.  • KD	12 11 9 8 6 4 1
www.kajaani.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kajaani (ruots. Kajana) on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.

Kajaanin naapurikunnat ovat Paltamo, Pyhäntä, Siikalatva, Sonkajärvi, Sotkamo, Vaala ja Vieremä, joista Paltamo ja Sotkamo kuuluvat Kainuuseen, Pyhäntä, Siikalatva ja Vaala Pohjois-Pohjanmaahan, Sonkajärvi ja Vieremä Pohjois-Savoon.

Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833–1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin suuriin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa^[10].

Kajaanissa sijaitsee Kainuun prikaati, jonka vahvuus on noin 4 000 varusmiestä, henkilöstöä on noin 500.

Pääartikkeli: Kajaanin historia

Kajaanin seudun asutuksen juuret ovat vuosituhansien takaisessa menneisyydessä.

Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651 vapaaherrakuntansa keskukseksi. Erillinen Kajaanin maalaiskunta oli olemassa vuosina 1655–1786 ja 1897–1977. Sen keskus oli kaupungin ja joen pohjoispuolella.^[11] Kajaanin väkiluku oli 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä. Vuonna 1815 väkiluku oli 313 ja vielä vuonna 1900 se oli vain 1 264 henkeä^[11].

1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta. Toisen maailmansodan aikana Kajaani joutui kokemaan kovia, sillä huomattava osa sen asuinrakennuksista tuhoutui useissa pommituksissa. Myös monet ydinkeskustan liiketalot tuhoutuivat. Rakentaminen ja väestönkasvu oli erityisen voimakasta varsinkin jatkosodan jälkeisenä aikana. Kaupunki on 1990-luvun puolivälistä alkaen kärsinyt muuttotappiosta, kun erityisesti nuoret ikäluokat ovat muuttaneet muun muassa Ouluun.^[12][13]

Kajaanin luonnonmaisemat ovat vaihtelevat, sillä kaupunki sijaitsee Kainuun vaara-alueen ja Suomenselän vaihettumisvyöhykkeellä. Maisemien rungon muodostavat kivilajikoostumukseltaan kirjava kallioperä ja mannerjäätikön aikaiset muodostumat.

Kallioperältään Kajaanin alue jakaantuu kahteen selväpiirteiseen osaan. Länsiosassa Kajaaninjoen eteläpuolella on laaja yhtenäinen graniittialue. Itä- ja pohjoisosa taas ovat liuskekivien muodostamaa aluetta. Kaupungin keskustan kohdilta ulottuu muutaman kilometrin mittainen graniittikiila myös joen pohjoispuolelle. Sitä kiertää liuskevyöhyke, jossa on erilaisia gneissejä ja migmatiittia. Gneissivyöhyke jatkuu joen eteläpuolelle, jossa tavataan laajoja alueita myös kvartsiittia, kiilleliusketta ja fylliittiä. Kvartsiittia esiintyy erityisesti korkeimpien kohoumien kuten Lehtovaaran kallioperässä. Lehtovaaran alueella tavataan hieman myös dolomiittikallioperää. Kunnan länsiosassa on peridotiitti-, gabro- ja amfiboliittiesiintymiä.

Tärkein kivennäismaalaji Kajaaninkin alueella on luonnollisesti moreeni. Moreenipeitteen paksuus vaihtelee ja se on kohoumien kohdalla ohuempi kuin alavammilla alueilla. Kuitenkin esimerkiksi Kajaanin kaakkoisosissa moreeni esiintyy paikoin drumliinimaisina muodostumina. Myös kumpumoreeneja tavataan Kajaanin eteläosassa. Kohoumien väliset notkelmat, samoin kuin laajemmat tasaiset alueet etenkin kaupungin länsi- ja eteläosissa ovat turvekerrostumien peitossa. Turvemaita on Kajaanin alueen eteläpuolella huomattavasti enemmän kuin pohjoisosassa. Glasifluviaalinen aines esiintyy harvoissa kohdin selväpiirteisinä harjumuodostumina. Yleisimmin sitä esiintyy laajoina tasanteina tai kuoppakenttinä. Kajaanin laajimmat lajittuneiden maalajien esiintymät liittyvät harjujaksoon. Hiekkaesiintymiä on myös muun muassa Koutalahdessa ja Vuoreslahden perällä. Savimaalajeja on pieninä esiintyminä esimerkiksi Paltaniemessä, Koutaniemessä ja Kajaaninjoen rannalla.

Kajaanin läpi kulkee huomattava harjujakso. Se alkaa Pohjois-Karjalan puolelta, kulkee Sotkamon kirkonkylän ja Vuokatin kautta Kajaaniin ja suuntautuu sieltä edelleen Manamansalon ja Rokuan kautta luodetta kohti. Kajaanin alueella harjujakson kuuluvat Matinmäen – Mustikkamäen alue, Paltaniemi, Koutaniemi ja Ärjänsaari. Pekonkankaan – Salmijärven harjujakso kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Suhteellisilta korkeussuhteiltaan pääosa Kajaanin alueesta on loivasti kumpuilevaa, lähinnä kankaremaata. Korkeusvaihtelut kasvavat itään ja pohjoiseen päin ja osassa aluetta avataan vuorimaatakin. Absoluuttinen korkeus kohoaa Oulujärven rannasta kohti itään ja kaakkoa. Kaupungin kaakkoisosassa Karsikkovaaran-Lahnasjärven seudulla keskikorkeus on yli 220 m, koillisosassa keskikorkeus on lähes 200 m. Yksi Kajaanin korkeimmista vaaroista on Sotkamon vastaisella rajalla kohoava Leihunvaara (263 m). Myös tunnettu Lehtovaara kohoaa yli 270 metrin. Kajaanin korkein vaara on Sotkamon vastaisella rajalla, jossa Vaaranmäen Kajaanin puoleinen korkein kohta on noin 293 metrin korkeudessa merenpinnasta. Kunnan länsiosassa maasto viettää loivasti etelästä pohjoiseen. Täällä myös on paljon ylävää kumpumaata, mutta alueen korkein kohouma Saaresmäki on vain 229 m.

Kajaaninjoen eteläpuolella, suunnilleen linjan Sarvivaara-Hoikankankaan eteläpuolisella alueella, maasto on poikkeuksellisen kivistä ja huuhtoutunutta. Muinaisen Sotkamon jääjärven purkausuomasto sijaitsi todennäköisesti juuri näillä kohdin. Uomia esiintyy koko Kattilamäen ja Sarvivaaran välisellä alueella ja viimeinen niistä on Sarvivaaran länsipuolella. Sotkamon jääjärven purkautuminen on alkanut noin 200 m nykyiseltä tasolta^selvennä ja putouskorkeutta silloiselle Itämeren tasolle oli 25 m, joten alueella on täytynyt olla mahtavia koskia. Tämä selittää alueen nykyisen maaston kivisyyden ja huuhtoutuneisuuden.

Kajaanin alueen vedet kuuluvat pääasiassa Oulujärven vesistöön. Vain hyvin pieni osa vesistä kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Oulujärven rantaa kuuluu pitkän matkaa Kajaaniin, pohjoisesta Jormuanlahden seudulta etelään aina Kouraniemen eteläpuolelle. Välillä sijaitsee muun muassa ennen jyrkistä vyöryvistä rannoistaan tunnettu Paltaniemi. Idässä Kajaanin alueeseen kuuluvat Sotkamon reitin länsipäässä Nuasjärvessä olevat Kuluntalahti ja pääosa Rehjanselkää. Kaupungin keskustan läpi virtaa Kajaaninjoki juoksuttaa Sotkamon reittiä pitkin tulevat vedet Oulujärveen. Sotkamoon saakka ulottuvan Nuasjärven vedenpinnan korkeus on 137 m ja Oulujärven vedenpinta 122 m joten putousta on lyhyellä matkalla lähes 15 m. Kaupungin kohdalla on kaksi vesivoimalaa, Koivukosken ja Ämmänkosken voimalat. Lännessä huomattavimmat joet ovat Vuolijoki ja Vuottojoki. Kaupungin alueella on myös lukuisia pikkujärviä ja -jokia. Suurin osa kaupungin alueen vesistöistä kuuluu Kajaaninjoen valuma-alueeseen, mutta on myös pienempiä jokia tai puroja, jotka purkavat valuma-alueensa suoraan Oulujärveen. Maininnan ansaitsee Kajaanin alueen lounaisosassa sijaitseva Mainuanjoki.

Oulujärven rannalla sijaitsevat Kajaanin harjut ovat tunnettuja korkeista ja jyrkistä törmistään. Tyrsky on kuluttanut harjun rinteisiin jyrkkiä vyörytörmiä Paltaniemessä, Koutaniemessä ja Ärjänsaaressa. Oulunjärven kallistuessa hiljalleen maankohoamisen myötä kohti kaakkoa järvenpinta on noussut ja kuluttanut rantoja. Paltaniemen vanha hautausmaakin on osittain vyörynyt aaltoihin. Oulujärven säännöstely 1950-luvulta lähtien on kuitenkin melkein keskeyttänyt eroosion ja törmät ovat alkaneet metsittyä.

Kasvitieteellisesti Kajaani sijoittuu vaihettumisvyöhykkeeseen jossa tavataan sekä pohjoista että eteläistä vaikutusta. Kasvillisuuden alueellinen vaihtelu seuraa paljolti pinnanmuotojen sekä maa- ja kalloperän vaihteluita. Tärkeimmät kasvillisuudet muodot ovat luonnollisesti metsät ja suot. Kajaani kuuluu alueeseen, jossa maa-alasta on suota yli kolmannes. Eteläosan vedenjakajaseuduilla ja länsiosan alavilla mailla suota on jopa yli 60 % maapinta-alasta. Merkittävä osa suoalasta on kuitenkin samalla luettava metsämaahan.

Kajaani ilmastodiagrammi
T	H	M	H	T	K	H	E	S	L	M	J
19   -8 -14	19   -7 -14	19   -1 -10	16   5 -4	23   12 2	39   18 8	43   20 11	47   17 9	29   12 5	31   5 0	24   -2 -6	21   -7 -11
lämpötila celsiusasteina sademäärä millimetreinä Lähde: FORECA

Kajaanin alue kuuluu Pohjanmaa-Kainuun metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Suhteellisesti suurin osa metsäalasta on tuoreita kangasmetsiä, mutta myös kuivahkoja kankaita on runsaasti. Myös lehtomaisia kankaita, jopa lehtometsiä tavataan kaupungin alueella. Kuivimmilla lajittuneiden maalajien alueilla esiintyy myös variksenmarja-kanerva-tyypin kuivia kankaita. Kajaanin metsämaista on puolet mäntyvaltaisia. Näitä on paitsi kuivien kankaiden metsät myös varsin kaupungin eteläosassa yleisesti esiintyvät rämeet. Kuusimetsiä on runsaasti ja lehtipuuvaltaisia metsiä noin viisi prosenttia metsäalasta loppujen ollessa puuttomia.

Kajaani kuuluu Pohjanmaan aapasuoalueeseen. Tutkittujen soiden turvekerrosten keskipaksuudet ovat vaihdelleet 0,5–2,3 metrin välillä. Valtaosa soista on ojitettu. Lännessä entisen Vuolijoen pitäjän alue on runsassoinen. Alueen suurimpia soita ovat Humpinsuo, Kaakkurisuo, Lämpsänneva ja Väyryneva.

Vuoden keskilämpötila on Kajaanissa n. +1,1…+2,0 °C^[14]. Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on n. +15 °C^[15] ja kylmimmän kuukauden, helmikuun −16…−18 °C^[16]. Termisen kasvukauden pituus on Kajaanissa n. 145 vuorokautta.^[17] Pysyvän lumipeitteen Kajaani saa keskimäärin 15. marraskuuta ja lumipeite häviää aukeilta mailta 30. huhtikuuta ja 10. toukokuuta välisenä aikana. Lumipeitteen syvyys maaliskuussa on keskimäärin 75 cm.^[18]

Kajaanin lentoaseman ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,3 −6,0 −0,9 5,5 12,7 17,9 20,9 18,3 12,5 5,0 −0,4 −3,8 ka. 6,3 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −13,7 −14,3 −10,0 −3,6 2,1 7,9 11,1 9,4 5,1 0,1 −5,3 −10,2 ka. −1,8 Vrk:n keskilämpötila (°C) −9,5 −9,7 −5,0 1,2 7,8 13,4 16,2 14,0 8,9 2,8 −2,4 −6,4 ka. 2,6 Sademäärä (mm) 34 27 27 26 50 66 82 69 60 53 46 44 Σ 584 Sadepäivät (d) 10 9 8 7 9 10 11 10 10 11 11 11 Σ 117 L ä m p ö t i l a −6,3 −13,7 −6,0 −14,3 −0,9 −10,0 5,5 −3,6 12,7 2,1 17,9 7,9 20,9 11,1 18,3 9,4 12,5 5,1 5,0 0,1 −0,4 −5,3 −3,8 −10,2 S a d a n t a 34 27 27 26 50 66 82 69 60 53 46 44 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020

Kajaanissa asui 31.12.2021 yhteensä 36 493 henkeä. Näistä suomenkielisiä oli 34 841 eli 95,5% väestöstä. Ruotsinkielisiä oli 39 eli 0,1%. Saamea puhui kaksi henkeä. Vieraskielisiä oli kunnassa 1 611 eli 4,4%.^[19] Näihin kieliin kuuluivat ainakin venäjä (622 puhujaa), arabia (186 puhujaa), kurdi (68 puhujaa), somali (67 puhujaa), englanti (53 puhujaa), thai (48 puhujaa), viro (40 puhujaa), farsi (34 puhujaa), tigrinja (33 puhujaa), espanja (28 puhujaa), kiina (26 puhujaa), puola (25 puhujaa), ukraina (22 puhujaa), swahili (21 puhujaa), portugali (19 puhujaa), vietnam (19 puhujaa), amhara (18 puhujaa), ruanda (18 puhujaa), turkki (18 puhujaa), tagalog (17 puhujaa), turkmeeni (17 puhujaa), saksa (14 puhujaa) ja albania (10 puhujaa).^[20]

Väestöstä 67,9 % kuului vuonna 2023 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 2,7 % muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. 29,5 % ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.^[21]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Kajaanissa oli 37 239 asukasta, joista 32 518 asui taajamissa, 4 393 haja-asutusalueilla ja 328:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kajaanin taajama-aste on 88,1 %.^[23] Kajaanin taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken^[24]:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kajaanin keskustaajama	30 028
2	Otanmäki	650
3	Kirkkoaho	622
4	Kuluntalahti	512
5	Vuolijoen kirkonkylä	410
6	Paltaniemi	296

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Škoda Transtech Oy on suomalainen kiskokaluston valmistaja, jonka tehdas on Kajaanin Otanmäessä.

Kajaanilaisia nykyisiä, entisiä ja suunniteltuja yrityksiä ovat muun muassa:

• Antti Arola Oy
• Imagon Oy (entinen Kymppineon)
• Kainuun Energia Oy
• Kainuun Etu Oy
• Kainuun Osuusmeijeri, Kajaanin meijeri
• Kainuun pintakäsittely Oy
• Kainuun prikaati, varuskunta Kajaanissa
• Kainuun Voima Oy
• Kajaani Oy (myöh. UPM-Kymmene Oyj Kajaani), sellutehdas lopetti toimintansa 1982, paperitehdas 2008, Pölkky oy:n saha jatkaa toimintaansa toistaiseksi
• LVI-Aitta Oy
• Pohjan Sellu Oy
• Rockseri Oy
• RTG-Yhtiöt
• Sunit Oy
• Suomen RH-yhtiö
• Eurolla Oy (entinen Suomi-Soffa)
• Škoda Transtech Oy
• Ykkösmetalli Oy
• Ltl-Kainuu
• Suomen Kalustemyynti Oy
• Koneistamo Alm
• Pohjolan pienkone
• Valmet Automation Oy

Kajaanissa on 14 peruskoulua: Jormuan koulu, Kajaanin lyseo, Keskuskoulu, Kuluntalahden koulu, Kätönlahden koulu, Lehtikankaan koulu, Lohtajan koulu, Nakertajan koulu, Otanmäen koulu, Palokankanaan koulu, Seminaarin koulu, Soidinsuon koulu, Teppanan koulu ja Vuolijoen koulu.^[25] Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto muodostavat Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen.^[26] Yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa toimivat Kajaanin yliopistokeskus ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.^[27]

Kajaanissa ilmestyy kuusipäiväinen viikkolehti Kainuun Sanomat (1918) ja paikallislehti Koti-Kajaani. Näitten lisäksi lukuisat yhteisöt ja yhdistykset toimittavat omia tiedotuslehtiään, säännöllisimmin ilmestyy Kajaanin luterilaisen seurakunnan Seurakuntalehti (1958).

• Kajaaninjoen kulttuurimaisema
  • Kajaanin linnan rauniot (1604)
  • Lussitupa 1880 ja tervakanava 1846
  • Kajaaninjoen voimalaitokset (Koivukosken voimalaitos 1943 ja Ämmäkosken voimalaitos 1917)
  • Karolineburgin kartano 1836
• Kajaanin kirkko Jac. Ahrenberg 1896
• Kajaanin ortodoksinen kirkko Ilmari Ahonen 1959
• Vuolijoen kirkko J. Stenbäck 1906
• Paltaniemen maisema-alue
  • Paltaniemen kuvakirkko 1726
  • uusi ja vanha (vainajien varvikko) hautausmaa
  • Keisarintalli (Aleksanteri I:n vierailun muisto)
  • Eino Leinon talo Hövelö (rekonstruktio Paltaniemen kirkon lähellä 1978)
  • Paltaniemen museotie
  • vanhojen maalaistalojen kunnostetut pihapiirit (KUMARA, Museovirasto, EU, LUMO)
  • Paltaniemen koulumuseoaitta
• Raatihuone C. L. Engelin intendentinkonttori 1831
• Kainuun Museo
• Kajaanin rautatieasema Gustaf Nyström 1905
• Seminaarialue (alkuperäiset rakennukset Jac. Ahrenberg 1900–1904, nykyinen päärakennus 1930)
• Eino Pitkäsen funktionalistinen arkkitehtuuri (esim. Koskikara, Ipatin talo, Taidemuseo ja Keskuskansakoulu)
• Kainulan kansalaisopisto (arkkitehti Alvar Aalto 1956–1957)
• Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus
• Urho Kekkosen koti 1906 ja koulu 1880-l.
• Urho Kekkosen muistomerkki Pekka Kauhanen 1990
• Elias Lönnrotin maja
• Pekka Heikkisen leipomo (puu-uunissa paistettua ruisleipää)
• Otanmäen kaivosyhteisö 1950-luvulta
• Otanmäen lintuvesiallas
• Talaskankaan luonnonsuojelualue
• Riihipihan talonpoikaismuseo
• Ase- & varusmuseo Kajaani

Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty 1980-luvulta alkaen.

Teatteritoimintaa Kajaanissa harrastettiin koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Kajaanin kaupunginteatteri. Se on nykyisin myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana.

Osana Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmaa käynnistettiin syksyllä 2003 Generaattori-hanke. Hankkeen tavoitteena oli luoda seudun taiteilijoille toimintaedellytyksiä ja kouluttaa sekä nuoria että ammattimaisia taiteen tekijöitä. Näkyvin osa Generaattoria oli vilkas toiminta omalla näyttämöllä sekä useat eri tapahtumat.^[28] Kulttuuriprojektia on jatkanut vuonna 2006 perustettu kulttuuriosuuskunta G-voima.^[29] G-voima on Generaattorin, Routa ry:n^[30], Kajaanin harrastajateatterin^[31] sekä paikallisten esittävän ja visuaalisen taiteen ammattilaisten muodostama osuuskunta.

Kainuun musiikkiopisto on perustettu vuonna 1957. Se on Kajaanin kaupungin omistama maakunnallinen taideoppilaitos. Opisto on osa Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskusta. Oppilaskonsertteja on vuosittain noin 60. Kainuun musiikkiopiston tanssiosasto Ballet Kaukametsä järjestää luovan tanssin ja taidetanssin perusopetusta eri-ikäisille tanssijoille. Taiteita opetetaan myös kansalaisopistossa, Kaukametsän opistossa.

1950-luvun lopulla Kajaanissa aloitti toimintansa orkesteri, joka laajeni, kun Kuopion varuskuntasoittokunta siirtyi Kajaaniin 1963. Vuoteen 1968 mennessä hahmottui paikallisten tanssimuusikkojen kanssa yhteistyönä big band. Vuonna 1974 aloitettiin aluemusiikkitoiminta ja tuolloin Kajaani Big Band muuttui ensimmäisenä Suomessa kunnalliseksi päätoimiseksi kevyenmusiikin ammattiorkesteriksi. Se työllisti aluksi neljä päätoimista ammattimuusikkoa. Laajimmillaan toiminnassa oli kapellimestari, 3 äänenjohtajaa ja 14 muusikkoa. Puuhamiehinä olivat muun muassa Ilpo Saastamoinen, Sakari Kukko ja Arto Piispanen. Kajaani Quartetin solisteina vierailivat muun muassa Richie Cole, Bob Stewart, M. A. Numminen, J. Karjalainen, Pepe Ahlqvist, Ailu Gaup, Raoul Björkenheim ja Carola. Toimintaa jatkoi Kainuun Sotilassoittokunta vuodesta 1990 vuoteen 2013, jolloin se lakkautettiin puolustusvoimien rakenneuudistusten yhteydessä.

Kajaanissa vaikuttaneita säveltäjiä ovat muun muassa Martti Hela ja Eero Sipilä. ^lähde?

Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko ja Kajaani tanssii.

Kajaanissa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kajaanissa kuusi kertaa, vuosina 1913, 1923, 1930, 1938, 1960 sekä 1978.^[32] Herättäjäjuhlat on järjestetty Kajaanissa kaksi kertaa: 1932 ja 1998.^[33]

Jokavuotinen Kainuun kennelpiirin järjestämä Kajaanin kansainvälinen Tamminäyttely on merkittävä tapahtuma. Kainuun Rastiviikko juostaan noin joka viides vuosi Kajaanissa, vetovastuu vaihtuu kainuulaisten urheiluseurojen välillä vuosittain. Kajaanissa järjestetään myös joka kesä Markkinakatu, jolloin Kauppakadun valtaa 150 myyntikojua.

Kajaanin Hevosharrastekeskus ja Kajaanin Ratsastusseura järjestävät yhteistyössä vuosittain Lady Meeting -kouluratsastustapahtuman, jossa yli 18-vuotiaat naiset ratsastavat kouluratsastusohjelmia kuten tavallisissa kouluratsastuskilpailuissa, ainoana erona jokaisen ratsastajan ladymainen asu. Lady Meetingin lisäksi KRS ja KHK järjestävät Kainuun Pojjaat -esteratsastuskilpailu, joka on avoin kaikille mies- ja poikaratsastajille.

Syksyllä 2010 Kajaanin Ratsastusseura järjesti tempauksen Ponikuninkuusravien yhteydessä. Kajaanin raviradalle kerättiin 845 keppihevosratsastajaa, jotka kirmailivat raviradalla 5 minuuttia. Tapahtumalla yritettiin saada eri-ikäisiä ihmisiä liikkumaan uudella tavalla, sekä samalla saatiin maailmanennätys, joka pääsi myös Guinnessin ennätyskirjaan.^lähde?

Kesän suurin yleisötapahtuma Kajaanissa ovat Seppälän Maalaismarkkinat elokuun lopussa, jotka kokoavat koulutilalle yli 13 000 ihmistä. Kaksipäiväisessä tapahtumassa on mahdollista ostaa paikallisten tuottajien ja käsityöläisten tuotteita, tutustua kymmeniin erilaisiin maatilan eläimiin ja harvinaisempiin lemmikkeihin sekä näytöksiin. Tapahtuma on Kainuun ammattiopiston opettajien ja opiskelijoiden järjestämä.

Kajaanin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla muikkukeitto.^[34]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kajaanissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat^[35]:

• Kajaanin seurakunta (ent. Kajaanin kaupunki- ja maaseurakunta)

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kajaanin kunnan nykyisellä alueella.^[35]

• Vuolijoen seurakunta (liitetty Kajaanin seurakuntaan 2007)

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys^[36] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kajaanin rauhanyhdistys.^[37] Myös evankelisuutta esiintyy paikkakunnalla^[38]. Viidesläisyyttä edustavat Kansanlähetys, jolla toimii paikkakunnalla alueosasto Kainuun Ev.lut. Kansanlähetys ry, joka omistaa muun muassa paikkakunnalla kristillisen päiväkodin Pikku Karitsan^[39], sekä Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys, joka järjestää Kajaanissa opiskelija-iltoja Kansanlähetyksen tiloissa^[40]. Kajaanissa toimii Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Filippuksen luterilainen seurakunta^[41].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Kainuun ortodoksinen kappeliseurakunta, joka muodostui vuonna 2022 Kajaanin, Lapin ja Oulun ortodoksisten seurakuntien yhdistyttyä Pohjois-Suomen ortodoksiseksi seurakunnaksi. Vuonna 1950 perustettu Kajaanin ortodoksinen seurakunta käyttää nykyisin nimeä Kainuun ortodoksinen kappeliseurakunta.^[42], helluntaiherätykseen lukeutuva Kajaanin helluntaiseurakunta^[43], Suomen vapaakirkkoon kuuluva Kajaanin Vapaaseurakunta^[44], Suomen Baptistikirkon seurakunta^[45], Suomen Adventtikirkon Kajaanin Adventtiseurakunta^[46] sekä Kajaanin Cityseurakunta^[47].

Muita uskontoja edustaa islamilainen Kainuun islamilainen yhdyskunta Suomessa, jolla oli 185 jäsentä vuonna 2022 ja jonka moskeija sijaitsee Kajaanissa.^[48] Myös mormoneilla on oma seurakunta kaupungissa.^[49] Lisäksi kaupungissa on Jehovan Todistajien seurakunta.

Pääartikkeli: Kajaanin kaupunginvaltuusto

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat										äänestys- aktiivisuus
	SKDL Vas.	Kesk.	Kok.	SDP	LKP	SKL KD	SMP PS	Vihr.	sit.	Muut
1976	18	11	9	9	3	1	−				80,4 %
1980	16	12	10	9	1	1	2			−	78,6 %
1984	15	13	10	8		1	3	1			71,3 %
1988	14	15	9	8	−	1	2	2			65,9 %
1992	14	13	7	10	−	1	2	3		1a	66,0 %
1996	14	17	8	8	−	−	−	3		1b	56,6 %
2000	11	19	7	7		1	−	3	3c	−	49,5 %
2004	11	18	8	9		1	−	2	2c	−	50,9 %
2008	10	17	8	6		1	4	2	3		52,7 %
2012	8	13	8	7		1	9	2	3		51,5 %
2017	10	14	8	7	−	1	6	5			49,3 %
2021	9	12	8	6		1	11	4			46,5 %
a Kajaanin asukasliiton yhteislista b Kajaani nyt c Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat
Lähteet: Tilastokeskus,[50] Oikeusministeriö,[51] Yleisradio[52] Yleisradio[53]

Kajaanin nykyinen kaupunginjohtaja on Jari Tolonen.^[6] Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Eila Aavakare^[8] ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Teuvo Hatva^[7].

Kajaanissa on monipuolinen urheilutarjonta. Vimpelinlaakson ulkoilu- ja urheilukeskuksessa on monitoimikenttä muun muassa yleisurheilulle ja jalkapallolle, Kajaanin jäähalli ja tennishalli.^[54] Kajaanin liikuntapuistossa on hiekkatekonurmi pesäpalloilijoille ja uusi ajanmukainen jalkapallokenttä keinonurmella varustettuna. Kajaanin uusi vesiliikuntakeskus, Kaukavesi otettiin käyttöön 29.11.2013. Vesiliikuntakeskus sijaitsee Hotelli Kajanuksen ja Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksen välittömässä läheisyydessä. Sisälajien harrastajille yksi vaihtoehto on Kajaanihalli.^[55] Omat paikkansa on myös keilaajille^[56] ja golfaajille.^[57] Jalka- ja pesäpalloilijoilla sekä golfaajilla on mahdollisuus talviharjoitteluun Kajaanin pallohallissa.^[58] Kaupunki ylläpitää myös laajaa latuverkostoa maastohiihdon harrastajille, talvisin on latuyhteys jäätilanteen salliessa Vuokatin Katinkultaan ja Vuokatinvaaran latureiteille.

Jääkiekossa Kajaania edustaa Kajaanin Hokki, joka voitti Mestiksen vuonna 2007. Pesäpallon lippulaiva Kajaanissa on Kajaanin Pallokerho.^[59] Jalkapallossa Kajaanin miesten mainetta ylläpitävät AC Kajaani,^[60] FC Tarmo,^[61] Kajaanin Haka, Kajaanin Palloilijat sekä uusimpana tulokkaana Spartak^[62]. Naisten jalkapallojoukkueena toimii vuoden 2007 lopussa perustettu FC Wimma.

Salibandyssa Kajaania edustaa Papas, joka pelasi kaudella 2013–2014 2. divisioonassa Pohjois-Suomen lohkossa.^[63] He pelaavat Kajaanihallissa.^[64]

Kajaanissa toimii myös Kajaanin Ratsastusseura^[65], joka on Nuori Suomi Sinettiseuran ansainnut ratsastusseura. Seura on valittu useita kertoja Suomen parhaaksi ratsastusseuraksi. KRS:n kanssa yhteistyötä tekee Kuluntalahdessa sijaitseva Kajaanin Hevosharrastekeskus.^[66] Kuluntalahdessa on kaksi maneesia, Kajaanin ravirata, kaksi suurta hiekkakenttää, suuri soramurskakenttä maastoratsastusmahdollisuudet sekä pyöröaitauksia.

Kajaanissa toimii useita tanssi- ja voimisteluseuroja, kuten Kajaanin Elo, Kajaanin Casamba, Kajaani Dance ja Kajaani Gymnastic.

Kajaanin Honka on koripallon kasvattajaseura, jonka edustusjoukkue pelaa III-divisioonassa.^[67]

• Donin Rostov, Venäjä
• Marquette, Yhdysvallat
• Nyíregyháza, Unkari
• Schwalm-Eder-piiri, Saksa
• Östersundin kunta, Ruotsi
• Jiujiang, Kiinan kansantasavalta

Lähde:^[68]

• Valtatie 5 ([Helsinki]–Heinola–Kuopio–Kajaani–Kuusamo–Sodankylä)
• Valtatie 6 ([Helsinki]–Koskenkylä–Kouvola–Imatra–Joensuu–Nurmes–Kajaani)
• Valtatie 22 (Kajaani–Oulu)
• Valtatie 28 (Kajaani–Kärsämäki–Kokkola)
• Kantatie 76 (Kajaani–Kuhmo)
• Kantatie 78 (Paltamo–Pudasjärvi–Rovaniemi)
• Kantatie 89 (Kontiomäki–Vartius–Kostamus)
• Rautatieyhteys Iisalmeen (1904) ja Kontiomäelle. Rautatie- ja linja-autoliikenteen yhteinen matkakeskus valmistunut 2019.^[69]
• Lentokentän rakennustyöt Paltaniemellä alkoivat 1939, kenttä avattiin 1956, ensimmäinen terminaali 1959.

Matkat laskettu maanteitä pitkin lyhimpiä reittejä käyttäen.

7. heinäkuuta 1951 Suomessa julkaistiin ruskea 20 markan arvoinen postimerkki Kajaanin kaupungin 300-vuotisjuhlien kunniaksi. Postimerkissä näkyvät Ämmäkosken saaressa oleva Isak Rasmuksenpojan johdolla 1604-1619 rakennettu Kajaanin linna (1619-1717), Koivukosken voimalaitos ja Jac Ahrenbergin Kajaanin kirkko (1896) sekä Engelin suunnitteleman Kajaanin raatihuoneen tornit.

• Luettelo tunnetuista kajaanilaisista
• Luettelo Kajaanin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
• Pulma, Panu & Turpeinen, Oiva: Pikkukaupungin unelmia: Kajaani 1906–1976. Kajaani: Kajaanin kaupunki, 1994. ISBN 951-800-201-0

• Kajaanin kaupunki
• VisitKajaani.fi
• Tilastokeskus - Kuntien avainluvut

• Kajaanin kaupungin historia. 1, Isonvihan loppuun. 1931.
• Kajaanin kaupungin historia. 2, Vv. 1717–1809. 1948.
• Kajaanin kaupungin historia : 3 : vv. 1810-1905. 1961.