Eretria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Erétria on myös nykyinen kaupunki.
Eretria
Ἐρέτρια
Eretrian arkeologista aluetta.
Eretrian arkeologista aluetta.
Sijainti

Eretria
Koordinaatit 38°23′50″N, 23°47′24″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Erétria, Euboia, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 700-luku–87 eaa.
Huippukausi 300-luku–198 eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Euboia

Eretria (m.kreik. Ἐρέτρια) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Euboian saarella Kreikassa.[1][2][3][4] Se sijaitsi nykyisen Erétrian kaupungin paikalla, ja sen arkeologisia kohteita on eri puolilla kaupunkia.

Maantiede

Eretria sijaitsi Euboian etelärannikolla Eteläisen Euboianlahden rannalla ja hedelmällisen Lelantoksen tasangon (nyk. Lilántion tasanko) etelälaidalla noin 18 kilometriä kaakkoon Khalkiista (ja nykyisestä Chalkídan kaupungista). Kaupungin pohjoislaidalla on korkea akropolis eli linnavuori. Kaupungin koko on ollut noin 80 hehtaaria.[2][3]

Historia

Varhaishistoria

Eretria on ollut olemassa kaupunkina jo mykeneläisellä kaudella ja varhaisella rautakaudella eli nk. Kreikan pimeinä vuosisatoina, mutta tuolloin asutus on mahdollisesti sijainnut eri paikassa. Esihistoriallisen Eretrian paikaksi on ehdotettu muun muassa Lefkantía, mutta toisaalta sitä on ehdotettu myös esihistoriallisen Khalkiin paikaksi.[2][3] Toisaalta myös nykyisen Eretrian alueelta on tehty löytöjä neoliittiselta ja helladiselta kaudelta lähtien.[5] Varhaisin maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä euboialaisista kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[6]

Eretrian akropoliin muureja.
Eretrian lyömä tetradrakhma, n. 180 eaa.

Eretrialaiset esitettiin joonialaisina, ja näiden sanottiin tulleen Euboialle alun perin Attikasta. Toisaalta kaupungissa vaikuttaa kuitenkin olleen merkittävästi myös muuta alkuperää ollutta väestöä. Strabon mainitsee kaupungin vanhoiksi nimiksi Melaneis ja Arotria.[4] Myöhempi nimi Eretria viittaa ”soutajiin” (erettō/eressō, ”soutaa”).[5]

Antiikin aika

Varhaisimmat löydöt kaupungista sen antiikin aikaiselta paikalta ovat peräisin myöhäiseltä geometriselta kaudelta. Eretria oli nimensä mukaisesti varhainen kreikkalainen kauppa- ja merimahti, ja sen alaisuuteen kuuluivat laajimmillaan muun muassa pohjoisten Kykladien Andros, Tenos ja Keos. Kaupunki oli Khalkiin ohella yksi keskeisimpiä kreikkalaisia siirtokuntien perustajia, ja asutti muun muassa nykyistä Chalkidikín niemimaata sekä perusti Fanagorian, Pantikapaionin ja Pithekussain. Tämä tuotti myös vihollisuuksia Khalkiin ja Eretrian välille. 700-luvulla eaa. kaupungit sotivat Lelantoksen tasangon hallinnasta Lelantoksen sodassa, joka on varhaisimpia historiallisesti tunnettuja sotia kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välillä. Sota oli mahdollisesti syynä Eretrian siirtämiseen sen nykyiselle paikalle.[2][3][4][5]

Arkaaisella ja klassisella kaudella Eretria oli yksi Euboian neljästä merkittävimmästä kaupunkivaltiosta. 500-luvulla eaa. Eretria tuki Joonian kapinaa kiitoksena Miletokselle avusta Lelantoksen sodassa. Tämän seurauksena persialaiset tuhosivat kaupungin persialaissotien ensimmäisessä hyökkäyksessä Kreikkaan vuonna 490 eaa. Toisen hyökkäyksen aikaan 480 eaa. kaupunki oli kreikkalaisten puolella ja osallistui Artemisionin, Salamiin ja Plataiain taisteluihin. 400-luvulla eaa. kaupungista oli kotoisin tragediakirjailija Akhaios.[2][3][4][5]

Persialaissotien jälkeen Eretria liittyi Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon ja pysyi siinä vuoteen 411 eaa. saakka. Vuonna 411 eaa., peloponnesolaissodan aikaan, kaupungin edustalla käytiin Eretrian meritaistelu, jonka Sparta voitti. Siinä Eretria liittyi euboialaisten kaupunkien kapinaan Ateenaa vastaan, ja se tuki Spartaa sodan loppuajan. Kaupunki oli nyt osa Euboian liittoa ja saattoi myös toimia sen johtajana. Seurannut aika oli kaupungin suurinta kukoistuskautta. 300-luvulla eaa. kaupunki oli vuoroin Ateenan ja vuoroin Theban puolella. Tuohon aikaan kaupunkia hallitsivat tyrannit, joihin lukeutuvat Themison ja Plutarkhos.[2][3][4]

Eretria sai joksikin aikaa demokraattisen hallinnon, mutta lopulta Makedonia nosti tyranniksi Kleitarkhoksen, joka hallitsi Makedonian alaisuudessa vuoteen 341 eaa. Khaironeian taistelun vuonna 338 eaa. jälkeen Eretria jäi kokonaan Makedonian vallan alle. Seuranneen sadan vuoden aikana kaupungin kukoistus jatkui. Se oli Euboian merkittävin ja hallitsi pääosaa saaren eteläosasta. Eretriassa toimi muun muassa sieltä kotoisin olleen Menedemoksen johtama eretrialainen filosofikoulukunta. Kaupungista oli kotoisin myös taidemaalari Filoksenos. Roomalaiset tuhosivat kaupungin vuonna 198 eaa., minkä jälkeen se taantui, vaikkakin rakennettiin uudelleen. Lopullisesti Eretria tuhoutui Mithridateen sodissa 87–86 eaa., ja autioitui tämän jälkeen.[2][3][5]

Myöhempi historia ja kaivaukset

Cyriacus Anconalainen (Ciriaco de' Pizzicolli) vieraili paikalla vuonna 1436 ja teki huomioita ja piirustuksia antiikin aikaisista jäännöksistä. Kaupungin paikka säilyi asumattomana, kunnes vuonna 1824 paikalle syntyi Psarálta paenneiden perustama Néa Psarán kylä.[2] Se on sittemmin kehittynyt nykyiseksi kaupungiksi, joka on ottanut nimen Erétria antiikin aikaisen kaupungin kunniaksi.

Antiikin Eretrian arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1886 Chrístos Tsoúntaksen johdolla. Vuosina 1891–1895 niitä jatkoi American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu Charles Waldsteinin johdolla. Kreikkalaiset jatkoivat kaivauksia vuosina 1897–1917 sekä 1952–1956. Vuodesta 1964 kaivauksia ovat suorittaneet yhdessä École Suisse d'Archéologie en Grèce eli Sveitsin arkeologinen koulu sekä kreikkalaiset arkeologit.[2]

Rakennukset ja löydökset

Eretria oli rakennettu lähes suorakulmionmuotoiselle alueelle ja ympäröity muurein. Kaupungin keskellä oli Apollon Dafneforoksen temppeli. Temppelin ja rannikolla olleen sataman välissä sijaitsi agora eli kauppapaikka. Temppelin ja kaupungin pohjoislaidalla olleen akropoliin välisellä alueella sijaitsi puolestaan joukko muita pyhäköitä sekä teatteri, stadion ja gymnasion.[2][3] Kaupungin pääkadut jakoivat sen suurin piirtein kolmeen osaan. Itä-länsisuuntainen katu yhdisti kaupungin pääportit. Pohjois-eteläsuuntainen pääkatu kulki tältä kadulta Apollonin temppelin suuntaan.[5][7]

Eretrian rauniot ovat koko Euboian laajimmat. Pääosa antiikin kaupungista on kuitenkin nykyisen Erétrian kaupungin alla.[2][3] Laajimman arkeologisen alueen muodostaa teatterin ympäristö nykyisen kaupungin pohjoislaidalla. Apollonin temppeli sijaitsee siitä kaakkoon, ja agoran alueen yksittäiset kohteet temppelin eteläpuolella.

Kaupungin vanhimpiin löytöihin kuuluvat myöhäisen geometrisen kauden muurien osat ja heroon, jotka sijaitsevat muurien länsiportilla eli Khalkiiseen johtaneen tien suunnassa.[2][3]

Ylemmän gymnasionin rauniot.

Akropolis ja kaupunginmuurit

Akropolis eli linnavuori sijaitsi kaupungin pohjoispuolella. Siellä on jäljellä muurien ja tornien jäänteitä. Kaupunginmuuri rakennettiin arkaaisella kaudella ja kunnostettiin 300-luvulla eaa. Sen kokonaispituus oli noin neljä kilometriä, ja se ympäröi suurin piirtein suorakulmionmuotoisen alueen. Parhaiten säilynyt osa muurista kulkee akropoliilta kaupungin länsipuolitse ohittaen teatterin lounaispuolelta. Se eteni rannalle jatkuen siellä aallonmurtajana. Samanlainen aallonmurtajaan päättynyt muuri kulki kaupungin itäsivulla. Vanhimmat muurien osat ovat peräisin 600-luvulta eaa. ja edustavat näin varhaisinta tunnettua kreikkalaista linnoitusrakentamista sitten mykeneläisen kauden. Muurin tärkein portti on länsisivun portti, josta kulki tie Khalkiiseen ja Lelantoksen tasangolle. Toinen tärkeä portti oli itäsivulla.[3][7]

Apollon Dafneforoksen temppeli

Apollon Dafneforoksen temppelin rauniot ilmasta.

Apollon Dafneforokselle eli ”Laakeria kantavalle Apollonille” omistettu temppeli oli Eretrian merkittävin. Se oli rakennettu myöhäisellä arkaaisella kaudella noin 530–520 eaa. ja se tuhoutui persialaissodissa jo vuonna 490 eaa. Se oli peripteraalitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä. Sen paikalla oli ollut varhaisempi, noin 670–650 eaa. rakennettu hekatompedon- eli sata jalkaa pitkä temppeli, joka edusti joonialaista tyyliä, ja tätä ennen 700-luvulla eaa. apsis-päätyinen temppeli. Niiden kaikkien oletetaan olleen saman Apollonin kultin käytössä.[3][8]

Teatteri ja muut akropoliin rinteen rakennukset

Eretrian teatteri.

Teatteri sijaitsi akropoliin lounaispuolella. Se oli rakennettu alun perin 400-luvun eaa. lopulla tai 300-luvun eaa. alussa, ja sai lopullisen muotonsa 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla. Teatteri oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Teatterin lounaispuolella oli pieni Dionysokselle omistettu temppeli ja alttari.[3][5]

Akropoliin ja agoran välisellä alueella sijaitsivat teatterin lisäksi niin kutsuttu ylempi gymnasion sekä stadion. Ylempänä rinteessä sijaitsivat Thesmoforeion eli Demeter Thesmoforokselle omistettu temppeli, joka oli rakennettu 200-luvulla eaa., sekä tätä vanhempi Artemiin temppeli.[2][3][5][7]

Agora

Lattiamosaiikki Eretriasta.

Agora eli kauppapaikka oli reunustettu stoilla eli pylväshalleilla sen neljältä sivulta. Agoralla oli myös pyöreä tholos-rakennus sekä pyhäköitä ja lähdekaivorakennuksia.[5][7]

Heroon ja palatsit

Länsiportin eteteläpuolelta on löydetty heroon, joka on alun perin geometrisella kaudella ollut jonkun heeroksena pidetyn hautapaikka. Hellenistisellä kaudella se on muutettu osaksi jonkinlaista palatsin kaltaista rakennusta (nk. Palatsi I), jonka ajatellaan olleen kyseisen heeroksen myöhempien sukulaisten omistama. Etelämpää on löydetty toinen, vielä suurempi palatsin kaltainen rakennus (nk. Palatsi II) 300-luvulta eaa.[3]

Muut rakennukset ja rakennelmat

Pääkatujen risteyksen tienoilla sijaitsi Mosaiikkien taloksi kutsuttu rakennus noin vuodelta 370 eaa. Se on saanut nimensä lukuisista mytologisia aiheita, kuten nereidejä sekä arimaspien taistelua griippejä vastaan, esittävistä lattiamosaiikeistaan.[5][7][9]

Niin sanottu alempi gymnasion tai palaistra sijaitsi lähellä satamaa, samoin kuin Isikselle omistettu pyhäkkö.[2][3][5][7][9]

Kaupungin hautausmaat sijaitsivat muurien ulkopuolella, arkaaisen ajan hautausmaa länsipuolella ja myöhempi hautausmaa itäpuolella.[7] Vajaa kaksi kilometriä kaupungista sijaitsi Artemis Amarynthokselle omistettu temppeli.[4]

Esinelöydöt

Alueen esinelöytöjä esittelee Erétrian arkeologinen museo. Siellä ovat muun muassa Apollonin temppelin veistoskoristelun säilyneet osat.

Lähteet

  1. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”370 Eretria”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Eretria Perseus. Viitattu 28.8.2017.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Eretria”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f Smith, William: ”Eretria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k Eretria: History Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 23.8.2009. Viitattu 28.8.2017.
  6. ↑ Homeros: Ilias II.537–546.
  7. ↑ a b c d e f g Eretria: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 28.8.2017.
  8. ↑ Eretria, Temple of Apollo Daphnephoros Perseus. Viitattu 28.8.2017.
  9. ↑ a b Archaeological Site of Eretria Greek Travel Pages. Viitattu 28.8.2017.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eretria&oldid=22774174”