Lilántion tasanko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lílas-joki ja Lilántion tasankoa.
Lilántion tasanko kartalla (merkitty vihreällä).

Lilántion tasanko (kreik. Ληλάντιο πεδίο, Lilántio pedío), antiikin Lelantonin tasanko (myös Lelantionin/Lelantoksen tasanko, m.kreik. Λέλαντον/Λήλαντον/Ληλάντιον/Ληλάντου πεδίον, Lelanton/Lēlanton/Lēlantion/Lēlantū pedion, lat. Lelantus campus), on tasanko Euboian saarella Kreikassa. Se sijaitsee saaren länsirannikolla Chalkídan ja Erétrian kaupunkien välillä.[1][2][3]

Lilántion tasanko on ilmeisesti vulkaanisen toiminnan tulosta ja syntynyt kuumien mutavirtojen valumisen seurauksena. Alueella on myös kuumia lähteitä.[3] Tasangolla virtaa Lílas-joki eli antiikin Lelantos, josta se on saattanut saada nimensä. Kreikkalaisessa mytologiassa tasangon nimi yhdistyi Lelantos-nimiseen titaaniin.[4] Antiikin aikana tasanko tunnettiin viinitarhoistaan, joita ylistetään jo Homeerisessa hymnissä Apollonille.[1]

Helladisella kaudella ja varhaisella rautakaudella tasangon rannikolla sijaitsi nykyisin nimellä Lefkantí tunnettu merkittävä asutus. Geometrisen ja arkaaisen kauden taitteessa noin 710–650 eaa. Khalkiin ja Eretrian kaupunkivaltiot kävivät hedelmällisen tasangon hallinnasta Lelantoksen sodan. Sota oli varhaisia tunnettuja kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välisiä sotia, johon otti osaa myös suuri joukko kyseisten kaupunkien liittolaisia eri puolilta Kreikkaa. Keskiajalla venetsialaisvallan aikana tasanko tunnettiin nimimuodossa Lilanto.[2][3]

Alueen nykyisin käsittävä Chalkídan kunnan osa Lilántian kunnallisyksikkö, entinen itsenäinen kunta, on saanut nimensä tasangosta.

  1. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Lelantonin tasanko”, Antiikin käsikirja, s. 299. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. a b Lelantion pedion Brill’s New Pauly. BrillOnline Reference Works. Viitattu 5.6.2018.
  3. a b c Smith, William: ”Lelantus campus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Lelantos Theoi Greek Mythology. Viitattu 5.6.2018.