Ergatiivi

Ergatiivi on transitiiviverbien agentin sija absolutiivi-ergatiivikielissä, joissa intransitiiviverbien agentin ja transitiiviverbien patientin sijana käytetään absolutiivia. Ergatiivi-absolutiivikielet siis merkitsevät transitiivilauseen agentin ja jättävät patientin merkitsemättä, kun taas nominatiivi-akkusatiivikielet, kuten suomi, merkitsevät transitiivilauseen patientin ja jättävät vastaavasti agentin merkitsemättömään muotoon. Vertailuksi esimerkkilauseet akkusatiivikieliin kuuluvasta suomesta ja ergatiivikieliin kuuluvasta baskista: suom. "Mies-ø näkee poja-n", bask. "Gizona-k mutil-a ikusi du". Suomen lauseen agentti (mies) on merkitsemättömässä nominatiivisijassa ja patientti (poika) "-n"-suffiksilla merkityssä akkusatiivissa. Baskin patientti (mutil ’poika’) on merkitty absolutiivisuffiksilla "-a", kun taas agentti (gizona ’mies’) on merkitty ergatiivisuffiksilla "-k". Baskin kielen lause sanatarkasti käännettynä on siis suurin piirtein "mieheltä näkee poika". Baskin lisäksi ergatiivikieliin kuuluvat mm. Kaukasian kansojen, maya-intiaanien sekä Australian aboriginaalien puhumat kielet.

Baski on johdonmukaisesti ergatiivinen kieli, mikä on melko harvinaista. Yleisempiä ovat niin sanotut halkaistut ergatiivikielet (engl. split ergative languages), joissa transitiiviverbit ovat joissakin yhteyksissä ergatiivisia ja toisissa yhteyksissä akkusatiivisia. Esimerkiksi georgian kielessä on halkaistu ergatiivi. Halkaistua ergatiivisuutta esiintyy indoeurooppalaisissakin kielissä.

Sumerissa normaali transitiivisen finiittiverbin sisältävä lause, kuten diĝir-ra-ni-ir lugal-le é mu-na-dù "Kuningas rakensi jumalalleen temppelin" voidaan analysoida seuraavasti:

• /diĝir-ani-ra lugal-e é mu-na-n-dù/ | (jumala-3SG-DAT kuningas-ERG temppeli-ABS rakensi)

Ergatiivin käyttö ei kuitenkaan rajoitu pelkästään verbilausekkeisiin. Myös partisiippirakenteissa käytetään toisinaan ergatiivia, jolloin se näennäisesti toimii suomen kielen näkökulmasta genetiivin funktiossa. Alla "Kuninkaan rakentama temppeli" kirjoitettuna käyttäen ergatiivia (ns. mes-anne-padda -rakenne) ja genetiiviä (normaali partisiippirakenne):

• /é lugal-e dù-a/ (talo-ABS kuningas-ERG rakentama) vrt.

• /é dù-a lugal-ak/ (talo-ABS rakentama kuningas-GEN)

Suomi ei ole ergatiivikieli. Muun muassa partitiivisubjektin saavia tunnekausatiiveja voidaan kuitenkin pitää ergatiivin kaltaisina rakenteina. Niissä intransitiivilauseen ainoa argumentti on samassa sijassa (partitiivissa) kuin transitiivilauseen objekti.

Äiti nukuttaa lasta.

Lasta nukuttaa.

Tällaiset esimerkkiparit ovat kuitenkin hyvin harvinaisia, ja ergatiivisuus onkin suomessa enemmän esimerkinomaista kuin laajamittainen ilmiö.

• Ergatiivi Tieteen termipankki
• Terho Itkonen: Ergatiivisuutta Suomessa Osa I Virittäjä 1974: 379. – Osa II Virittäjä 1975:3 Kotikielen seura