Lähdekoodi sivulle Ergatiivi

Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä:

IP-osoitteesi on alueella, joka on estetty kaikissa Wikimedia-säätiön wikeissä.

Eston asetti ‪Hasley‬. Annettu syy on Open proxy/Webhost: See the help page if you are affected: .

Esto alkoi: 18. joulukuuta 2022 kello 18.21
Esto päättyy: 18. joulukuuta 2025 kello 18.21

Tämänhetkinen IP-osoitteesi on 62.210.136.28. Estetty alue on 62.210.0.0/16.

Liitä kaikki yllä olevat tiedot kun teet kyselyjä. Jos uskot, että sinut estettiin vahingossa, löydät lisätietoja ja ohjeita Ei avoimia välityspalvelimia -käytännöstä.

Muussa tapauksessa keskustellaksesi estosta lähetä tarkistuspyyntö Meta-Wikissä. Voit myös lähettää sähköpostia ylivalvojien VRT-jonoon osoitteeseen stewards@wikimedia.org. Kerro viestissäsi kaikki yllä mainitut tiedot.

Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.

'''Ergatiivi''' on [[transitiiviverbi]]en [[Agentti (kielioppi)|agentin]] sija [[ergatiivikielet|absolutiivi-ergatiivikielissä]], joissa [[intransitiiviverbi]]en agentin ja transitiiviverbien patientin sijana käytetään [[absolutiivi]]a. Ergatiivi-absolutiivikielet siis merkitsevät transitiivilauseen agentin ja jättävät patientin merkitsemättä, kun taas nominatiivi-akkusatiivikielet, kuten [[Suomen kieli|suomi]], merkitsevät transitiivilauseen patientin ja jättävät vastaavasti agentin merkitsemättömään muotoon. Vertailuksi esimerkkilauseet akkusatiivikieliin kuuluvasta suomesta ja ergatiivikieliin kuuluvasta [[Baskin kieli|baskista]]: suom. "'''Mies-ø näkee poja-n'''", bask. "'''Gizona-k mutil-a ikusi du'''". Suomen lauseen agentti (mies) on merkitsemättömässä nominatiivisijassa ja patientti (poika) "'''-n'''"-suffiksilla merkityssä akkusatiivissa. Baskin patientti (''mutil'' ’poika’) on merkitty absolutiivisuffiksilla "'''-a'''", kun taas agentti (''gizona'' ’mies’) on merkitty ergatiivisuffiksilla "'''-k'''". Baskin kielen lause sanatarkasti käännettynä on siis suurin piirtein "mieheltä näkee poika". Baskin lisäksi ergatiivikieliin kuuluvat mm. Kaukasian kansojen, maya-intiaanien sekä Australian aboriginaalien puhumat kielet.

Baski on johdonmukaisesti ergatiivinen kieli, mikä on melko harvinaista. Yleisempiä ovat niin sanotut halkaistut ergatiivikielet ({{k-en|split ergative languages}}), joissa transitiiviverbit ovat joissakin yhteyksissä ergatiivisia ja toisissa yhteyksissä akkusatiivisia. Esimerkiksi [[Georgian kieli|georgian kielessä]] on halkaistu ergatiivi. Halkaistua ergatiivisuutta esiintyy [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisissakin kielissä]].

==Ergatiivi eri kielissä==
===Sumeri===

[[Sumerin kieli|Sumerissa]] normaali transitiivisen finiittiverbin sisältävä lause, kuten ''di&#285;ir-ra-ni-ir lugal-le é mu-na-dù'' "Kuningas rakensi jumalalleen temppelin" voidaan analysoida seuraavasti:

* '''/di&#285;ir-ani-ra lugal-e é mu-na-n-dù/''' | (jumala-3SG-DAT kuningas-ERG temppeli-ABS rakensi)

Ergatiivin käyttö ei kuitenkaan rajoitu pelkästään verbilausekkeisiin. Myös partisiippirakenteissa käytetään toisinaan ergatiivia, jolloin se näennäisesti toimii suomen kielen näkökulmasta genetiivin funktiossa. Alla "Kuninkaan rakentama temppeli" kirjoitettuna käyttäen ergatiivia (ns. mes-anne-padda -rakenne) ja genetiiviä (normaali partisiippirakenne):

* '''/é lugal-e dù-a/''' (talo-ABS kuningas-ERG rakentama) vrt.

* '''/é dù-a lugal-ak/''' (talo-ABS rakentama kuningas-GEN)

===Suomi===
Suomi ei ole ergatiivikieli. Muun muassa partitiivisubjektin saavia tunnekausatiiveja voidaan kuitenkin pitää ergatiivin kaltaisina rakenteina. Niissä intransitiivilauseen ainoa argumentti on samassa sijassa (partitiivissa) kuin transitiivilauseen objekti. 

Äiti nukuttaa lasta.

Lasta nukuttaa.

Tällaiset esimerkkiparit ovat kuitenkin hyvin harvinaisia, ja ergatiivisuus onkin suomessa enemmän esimerkinomaista kuin laajamittainen ilmiö.

==Aiheesta muualla==
* [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:ergatiivi Ergatiivi] Tieteen termipankki
* Terho Itkonen: Ergatiivisuutta Suomessa [https://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1974_379.pdf Osa I] Virittäjä 1974: 379. – [https://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_3.pdf Osa II] Virittäjä 1975:3 Kotikielen seura

{{Sijamuodot}}
{{tynkä/Kieli}}
[[Luokka:Sijamuodot]]

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Palaa sivulle Ergatiivi.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ergatiivi”

Lähdekoodi sivulle Ergatiivi

Navigointivalikko

Haku