[go: up one dir, main page]

Mine sisu juurde

Sima Cän'

Vikipedii-späi
Sima Cän'
Lua-petuz: expandTemplate: template "lang-zh-hans" does not exist.
Sima Cän'
Sima Cän'
radmižen toižend:

istorik, runokirjutai, kirjutai, astroloog, filosof, matematikanmez', astronoom

sündundan dat:

ei ole möhemba mi 135 edel m.e.

sündundan sijaduz:

Hejin[d], Kitai

valdkund:

Western Han[d]

kolendan dat:

ei ole aigemba mi 87 edel m.e.

kolendan sijaduz:

Kitai

tat:

Sima Tan[d]

 Sima Cän' VikiAitas
Om sädusid VikiPurtkiš VikiPurde

Sima Cän' (kit.: 司馬遷, kebn. 司马迁, pin'jin' Sīmǎ Qiān; sünd. vl 145 vai läz 135 EME, Lunmen' (nüg. Heczin'-makundas, Šan'si), Han'-imperii — kol. läz 86 vot EME) oli Kitain Han'-dinastijan istorik, kirjutai da astrolog. Sädi «Ši czi»-tedotöd (kit. 史記 / 史记, Istorižed kirjutesed), se kogoneb pol'millionaspäi ijeroglifoid 130 lugos — hronologižed tabluded kahtes voz'tuhas, Kitain ohjandajiden, elokahiden i valdkundmehiden biografijad, tedotraktatad kul'turas.

Cänin tat oli Sima Tan-istoriograf U-imperatoran (Han' U-di) ohjandusen aigan: hänen velgused oliba imperatoran kirjišton ohjanduz i kalendarin tedoidused. Sikš kümnevozne Sima Cän' tezi amuižid kirjoid, tetabad konfucijanistad Kun An'go (孔安國 / 孔安国) i Dun Čžunšu (董仲舒) oliba hänen opendajikš.

Sima Tan zavetoiči poigale šingotada da vaumita valdkundan istorijan tedoidusid. Sima Cän' oti radho vl 109 EME. Oigenzi imperatoran nevojan-ki funkcijoid kut üläarvon valdkundmez'.

Sima Cän' radoi mugažo astrologaks hänen tatan kartte imperatoran tanhanno. Vl 105 EME tedomez' oli valitud tehmaha kalendarin järedad reformad, i sädi uden täuden Taiču-kalendarin (太初历) nenidenke mehidenke ühtes: Tan Du (唐都), Den Pin (邓平) i Lo Sä-hun (落下闳). Aigan uz' lugendsistem tuli väghe vll 104−101 EME U-imperatoran ohjandusel. Taičun voz' lugi 365,25 päiväd i oli jagadud 12 kuks, kaikutte vedihe 29,52 päiväd.

Tedomez' nimitab pätärtusid, ned märitas rahvahan istorižen elonradmižen strukturad: avoinmel'žuz (čžun), arvostuz (czin) i kul'turižuz (ven' ). Sima Cän' kändihe Kitain ezmäižeks, ken tegeškanzi istorijan analizad, edel händast kitajižed tedomehed vaiše fiksiruiba i kogoziba andmusid.


Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.