Siirappi
Siirappi (arab. شراب, sharāb, juoma, latinan kielen kautta surrepo[1]) on paksun viskositeetin omaava makea neste. Perinteinen siirappi on sokerista ja vedestä koostuva väkevöitynyt sokeriliuos, joka on yleensä yli 80-prosenttista.[2][3]
Tärkkelyssiirappi valmistetaan teollisesti esimerkiksi vehnätärkkelyksestä, ja sen hiilihydraatit koostuvat vain pieneksi osaksi sokereista. Glukoosisiirappi sisältää sekä glukoosia että mallassokeria eli maltoosia ja sillä on poikkeuksellisen korkea glykemiaindeksi.[4][5][6]
Perinteinen sokereista valmistettu siirappi sisältää sakkaroosia, glukoosia ja fruktoosia sekä kivennäis- ja hivenaineita, kuten kaliumia, suolaa ja kalsiumia.[2][7] Tummassa siirapissa väri, maku ja aromi tulevat pääasissa sokeriruo’on melassista. Vaaleissa siirapeissa on näitä vähemmän ja ne ovat sen vuoksi miedompia.[2] Tummissa siirapeissa eri sokerilajien ja kivennäisaineiden yhdistelmä estää niiden kiteytymisen.[2][3] Vaaleissa sokereissa näitä aineita on vähemmän ja sen vuoksi niihin lisätään tärkkelyssiirappia, jotteivät ne kiteytyisi.[2]
Sokeri- ja tärkkelyssiirappien lisäksi on olemassa myös muita harvemmin käytettyjä siirappeja, jotka nekin koostuvat kyllä sokereista, kuten agavesiirappi[8], palmusiirappi[9][10] ja vaahterasiirappi.[11]
Siirapin kemia
muokkaaSiirapin viskositeetti johtuu useista vetysidoksista veden ja monia hydroksyyliryhmiä (OH) sisältävän liuenneen sokerin välillä. Tekniikassa ja tieteessä termi siirappi voi tarkoittaa myös muita viskoottisia liuoksia kuin sokeriliuoksia.
Siirappilajeja
muokkaaTumma siirappi
muokkaaTumma siirappi on voimakkaan siirapinmakuista ja tummanväristä. Sitä käytetään yleensä leipomiseen esimerkiksi piparkakkuihin ja maustekakkuihin. Muussa ruoanlaitossa sitä käytetään muun muassa uunissa laitettavissa ruoissa, uuniomeniin, kaalikääryleisiin, pataruokiin ja joululaatikoihin. Laatikoihin sillä saadaan ruskea väri pintaan.[3][12]
Leipäsiirappi
muokkaaLeipäsiirappi on sokerijuurikkaista ja mallasuutteesta valmistettua siirappia, jota käytetään yksinomaan leivontaan.[3][12]
Muscovadosiirappi
muokkaaMuscovadosiirappia tehdään Mauritiuksella kasvatetusta ruokosokerista. Siinä on hieman lakritsin kaltainen aromi ja se sopii jälkiruokiin. Ruoanlaitossa sitä käyteään muun muassa tummiin kastikkeisiin, marinadeihin, wokkeihin ja erilaisiin itämaisiin ruokiin.[3][12]
Vaalea siirappi
muokkaaVaalea siirappi valmistetaan eri sokerilajeista sokerista (sakkaroosista), rypälesokerista (glukoosista) ja hedelmäsokerista (fruktoosista), joiden lisäksi siihen lisätään pieni määrä tärkkelyssiirappia. Eri sokerilajien yhdistelmä estää kiteytymistä. Sen sokeripitoisuus on 80 prosenttia, minkä vuoksi se säilyy hyvin. Vaaleaa siirappia käytetään jälkiruokiin, kuten jäätelöön, ohukaisiin ja marjoihin.[3][13] Vaalea siirappi on kullankeltainen melko juokseva neste, joka maistuu tummaa siirappia miedommalta.[14]
Glukoosisiirappi
muokkaaGlukoosisiirappi on sokerisiirapeista eroten valmistettu vehnätärkkelyksestä. Se on tavallista siirappia vähemmän makeaa ja kirkasta, väritöntä ja jähmeän paksua. Glukoosisiirappi sisältää tärkkelystä, glukoosia ja maltoosia eli mallassokeria. Sillä pystytään estämään suurien jääkiteiden muodostuminen jäädytetyissä jälkiruuissa, kuten sorbetti ja jäätelö. Sitä voi myös käyttää ruuanlaittoon kuten sokerisiirappeja.[4]
Melassi
muokkaaMelassi on ruokopohjaista, sen olemus on siirappimainen ja siinä on noin 60 prosenttia sokeria, jonka lisäksi se sisältää vähän kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia, vitamiineja sekä omega-6-rasvahappoja. Melassia syntyy sokerin tuotannossa sivutuotteena ja sitä käytetään rehun, hiivan ja alkoholin tuottamisessa sekä muun muassa lakritsin makeuttamisessa.[3][7]
Vaahterasiirappi
muokkaa- Pääartikkeli: Vaahterasiirappi
Vaahterasiirappi on vaahteroiden mahlasta saatavaa makeutusainetta. Sitä syödään useimmiten jälkiruokien, esimerkiksi ohukaisten, vohvelien ja jäätelön kanssa.[11] Vaahterasiirappi kiteytyy helposti huoneenlämmössä ja se pitäisi säilyttää jääkaapissa.[15] Vaahterasiirappia valmistetaan Kanadassa, jossa valmistettiin vuonna 2019 82,5 prosenttia maailman vaahterasiirapista, ja Yhdysvalloissa valmistettiin 6,3 prosenttia. Loput valmistettiin hieman yli kymmensessä Euroopan maassa.[16]
Sokerisiirappi
muokkaaCocktailien valmistukseen käytettävää siirappia kutsutaan ”sokerisiirapiksi”. Sokerisiirappi tehdään liuottamalla kidesokeria kuumaan veteen ja jäähdyttämällä seos, kun sokeri on täysin liuennut. Sekoitussuhde on tyypillisesti välillä 1:1–2:1.[17][18]
Kidesokeri ei sellaisenaan helposti liukene kylmiin juomiin, jotka kuuluvat joihinkin drinkkiresepteihin. Nestemäinen sokerisiirappi sekoittuu helposti toisten nesteiden kanssa, mikä tekee siitä käytännöllisen vaihtoehdon kidesokerille.
Makusiirappi
muokkaaMakusiirappeja käytetään juomien, jälkiruokien, jäätelön, leivonnaisten, säilykkeiden, kastikkeiden ja kaikenlaisen ruuan valmistuksessa maustamiseen.[19] Niitä saa valmiina[20], mutta niitä voi myös valmistaa itse. Alkuvalmistus on suunnilleen samanlaista kuin sokerisiirapin valmistus. Maku niihin saadaan hedelmistä, marjoista, mausteista ja yrteistä. Itse valmistetut siirapit on hyvä säilyttää jääkaapissa, kun ne ovat jäähtyneet.[21][22][23]
Lähteet
muokkaa- ↑ Surrepo in English. Surrepo Meaning and Latin to English Translation www.indifferentlanguages.com. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ a b c d e Emilia: Vaalea ja tumma siirappi Meillä Kotona. 11.5.2010. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ a b c d e f g Siirapit Nordic Sugar. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ a b Siirapit Sokerioppi.fi. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ http://praxis-kaessner.de/files/2514/6659/2319/GL-GI-KH100.pdf
- ↑ a b Vieno, Ursula: Leivonta ja ruoanlaitto – valitse sokerit oikein MTV3 Uutiset. 15.10.2013. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Agave syrup BBC GoodFood. Viitattu 26.7.2020. (englanniksi)
- ↑ La Miel de Palma Vallehermoso.info. Viitattu 26.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Stevens, Tara: The Palm Honey of La Gomera – A Sweet Specialty from the Canary Islands The Art of Eating Magazine. 77/2008. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 26.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Sokeri ja hunaja Ruokatieto. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ a b c Tummat sokerit ja siirapit Dan Sukker. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Vaalea siirappi Dan Sukker. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja, s. 527. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8
- ↑ Matilainen, Laura: Viisi tavallista ruokaa-ainetta, jotka tulisi aina säilyttää jääkaapissa – olisitko arvannut? MTV3 Uutiset. 20.2.2019. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ 30.6.2020: Maple Syrup Exporters by Country World's Top Exports. Workman, Daniel. Viitattu 26.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Sokerisiirappi Gloria Ruoka&Viini. 24.3.2017. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Jensen, Hanna: Sokerisiirappi Gloria Ruoka&Viini. 12.9.2014. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Samuli, Marja: Vuoden 2012 cocktail-baarimikko Greta Grönholm antaa neuvonsa näppärien makusiirappien valmistamiseen Me Naiset. 26.4.2012. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Juomat ja mixerit Labetto. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Makusiirapit Kotikokki. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Omatekoinen makusiirappi maustaa kuumat juomat Dan Sukker. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Kiiski, Joonatan: Drinkkiklubi: Tee oma makusiirappi HeartBeatsJournal. 6.5.2017. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 26.7.2020.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siirappi Wikimedia Commonsissa
- Kotimaisen vaahterasiirapin valmistus Saukkolan Voima. Arkistoitu 17.2.2020. Viitattu 26.7.2020.