Pudasjärven lentokenttä

Pääosa lentopaikka-alueesta on kuulunut Pudasjärven kunnan vuodesta 1917 lähtien omistamaan Törrön tilaan.

Kenttä on rakennettu toisen maailmansodan aikana. Kentällä on ollut neljä erisuuntaista, noin 500–900 metrin pituista sorapintaista kiitotietä. Kenttää käytti saksalainen Kommando Flughafenbereich 27/III Rovaniemi varatukikohtanaan. Maahan kaivetut lentokoneitten sirpalesuojat ovat edelleen nähtävissä maastossa.

Suomen valtio lunasti alueen 10. lokakuuta 1944 annetun lain mukaisesti käytettäväksi puolustustarkoituksiin lentokenttäalueena.

Sodan jälkeen kenttä jäi käyttämättömäksi ja se vuosien mittaan metsittyi. Oulun Ilmailukerho sai 1950-luvulla puolustusministeriöltä luvan käyttää kenttää kerhonsa harrastustoimintaan. Ilmailukerho raivasi ja kunnosti kenttää harrasteilmailun vaatimusten mukaiseksi.

Toimintaansa varten kerho rakensi alueelle kerhorakennuksen, lentokonekatoksen, majoittumistilat sekä Kivarinjoen rantaan rantasaunan.

Toiminnan laajetessa ja muidenkin kuin kerholaisten tultua kentän käyttäjiksi, Ilmailuhallitus (Ilmailulaitos) vaati kenttää hyväksyttäväksi yleiseksi lentopaikaksi. Ilmailuhallitus suoritti tätä koskevan tarkastuksen 20. syyskuuta 1983.

Pudasjärven kunta laati kentälle parantamissuunnitelman, joka lähetettiin lausunnolle muun muassa puolustusministeriöön. Tätä voidaan pitää osaltaan yhtenä alkusysäyksenä uuden kentän rakentamiselle.

Nykyisen kentän suunnittelu käynnistyi useiden vaiheiden kautta 10. heinäkuuta 1984 järjestetyn neuvottelun jälkeen. Neuvottelussa olivat edustettuina Pudasjärven kunnan lisäksi puolustusministeriö, Ilmavoimien esikunta ja Ilmailulaitos.

Samalla puolustusministeriö hankki omistukseensa lisäalueita, jolla mahdollistettiin nykyisten mitoitusten mukaisen kentän rakentaminen. Suunnitelma sisälsi 2 500 metrin pituisen kiitotien rakentamisen kiitotieluokituksen mukaisine suoja- ja esterajoituksineen, asematason, yhdystien, ja ympärysaidan sekä sotilasilmailun hälytyspaikkoja.

Monien vaiheiden jälkeen työministeriö myönsi tarvittavan määrärahan liikenneministeriölle käytettäväksi Pudasjärven lentokentän rakentamiseen. Rakentajana toimi Ilmailulaitos. Kentän rakentaminen alkoi talvella 1988–1989, ja kenttä valmistui vähäisiä viimeistelytöitä lukuun ottamatta syksyllä 1990.

Kiitotie rakennettiin suunnitellun 2 500 metrin sijaan 2 000 metrin pituisena ja 45 metrin levyisenä. Kiitotien pääty- ja reuna-alueet mukaan lukien päällystetty pituus on 2 120 metriä ja päällystetty leveys 55 metriä. Asematason koko on 110 metriä × 80 metriä ja yhdystie on kooltaan 200 × 22 metriä. Uuden kentän avajaiset pidettiin 31. elokuuta 1991.

Rakentamisaikainen toimistorakennus jätettiin niin sanotuksi asemarakennukseksi joka nykyisin toimii lähinnä harrasteilmailun lennonvalmistelutilana.

Vuoden 2002 aikana Pudasjärven kaupunki rakensi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen tuella lentokenttävaloja sekä mittarilentolaitteita varten laiterakennuksen. Vuonna 2003 valmistuivat kaapeliputkitukset kenttävaloille. Tuolloin suunniteltiin myös kentän parantamista siten, että tilauslennot olisivat olleet mahdollisia,^[2] mutta suunnitelmat eivät ole toteutuneet.

Sotilasilmailun osalta Lapin lennosto käyttää lentopaikkaa vuosittain koulutuksiin ja harjoituksiin. Lennosto kehittää jatkuvasti omalta osaltaan myös lentopaikan varustusta.

Siviili-ilmailu käyttää lentopaikkaa lähinnä harrastus- ja koulutustoimintaan. Käyttäjinä ovat pääosin lähialueiden ilmailu- ja laskuvarjokerhot. Pääkäyttäjänä on Oulun Ilmailukerho. Harrastustoimintoja ovat purjelento, moottorilento, riippuliidinlento, ultralento, laskuvarjohyppy ja lennokkien lennätys. Harrastus painottuu purjelentoon, jolle paikalliset ilmasto- ja lentopaikkaolosuhteet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet.

Koulutustoiminta painottuu ilmailukerhojen järjestämään purjelentokoulutukseen. Moottorilentokoulutus on vähäistä, johtuen muun muassa kouluttajaresurssien puutteesta.

Ansiolentotoimintoja ovat muun muassa geologinen ym. tutkimus, ilmakuvaus, riistalaskenta, yleisölennätys, ym.

Operaatioita (lentoonlähtöjä ja laskuja) on vuosittain 7 000–10 000 kappaletta.

Vuoden 1998 ja 2013 Suviseurat järjestettiin lentokentän alueella.^[3]

Kantatien 78 parantamisen yhteydessä Tielaitos rakensi tielle 1,5 kilometrin pituisen nousutien noin kahden kilometrin etäisyydelle kiitotien länsipäästä. Samalla Tielaitos rakensi Lapin lennoston kanssa tekemällään sopimuksella myös rullaustieyhteyden länsipään hälytyspaikoilta kantatielle.

 

Pudasjärven kaupunki rakensi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen tuella kerrosalaltaan 317 neliömetrin suuruisen koulutus- ja majoitustilarakennuksen asematason eteläpuolelle. Rakennuksessa on 30 hengen kokous- ja koulutustila, 7 kappaletta 3–5 hengen huoneita, sauna ja keittiö, jossa ruokailu- ja ruoanvalmistusvälineet 30 hengelle.

• Moskiito Ralli-purjelentokilpailu^[4]
• Jokkis-ajot
• Liukkaan kelin ajo-opetus
• Drag Racing -kisat
• Sunny Nights Fly-in
• Suviseurat 1998, 2013 ja 2024

• Pudasjärven lentokenttä
• VFR Suomi/Finland – Pudasjärven lentopaikka (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lentopaikat.fi – Pudasjärven lentopaikka
• Sunny Nights Fly-in

 

Pudasjärvi

Kylät ja alueet	Aittojärvi: Aittojärvi Hetekylä: Hetekylä – Keinäsperä Hirvaskoski: Ervasti – Hirvaskoski – Kurki – Poijula Iinattijärvi: Iinattijärvi Jaurakkajärvi: Jaurakkajärvi Kipinä: Kipinä – Kollaja – Panuma – Taipaleenharju Kurenala: Kurenalus (keskustaajama) Pintamo: Pintamo Pudasjärvi: Jaalanka – Jonku – Pudasjärven kirkonkylä – Ruottisenharju – Siivikko Puhos: Puhos Pärjänsuo: Livo – Pärjänsuo – Rytinki – Yli-Livo Sarakylä: Kipinäsuo – Ruuhensuo – Sarajärvi Siurua: Ala-Siurua – Siurua Syötekylä: Syötekylä
Järviä, jokia ja muita vesistöjä	Aittojärvi – Iijoki – Jaaskamonkoski – Jaurakaisjärvi – Jaurakkajärvi– Jongunjärvi – Mikanlampi – Ontamojärvi – Pudasjärvi – Sorvarinjärvi – Sotkajärvi
Nähtävyyksiä	Pudasjärven kirkko – Sarakylän kappeli – Syötteen kansallispuisto
Muuta Pudasjärveen liittyvää	Hirsikampus – Hirvisuo – Iijokiseutu – Iso-Syöte – Jyrkkäkoski – Kesäpilkin MM-kisat – Niemitalon Juustola – Pudasjärven lentokenttä – Litokaira – Olvassuo – Virkistysuimala Puikkari – Pudasjärven ufot – Syöte – Umpihankihiihdon MM-kisat