Olvassuon luonnonpuisto

Olvassuon luonnonpuisto (5 958,3 ha) ja Oravisuon-Näätäsuon-Sammakkosuon soidensuojelualue (6 456,3 ha) perustettiin vuonna 1982. Leväsuon–Kärppäsuon soidensuojelualue (2 251,2 ha) perustettiin 1988. Näiden lisäksi Natura 2000 -alueeseen kuuluu vuonna 1984 perustettu Kälväsvaaran–Iso Palovaaran harjujensuojeluohjelma-alue (1 251,2 ha) ja joitakin muita soidensuojeluohjelma-alueita. Natura 2000 -alueen kokonaispinta-ala on noin 27 037 hehtaaria.^[2][3] Alue kuuluu myös maailmanlaajuiseen kosteikkoluontoa suojelevaan Ramsarin sopimukseen.^[1]

Olvassuon pohjois- ja itälaidalla virtaa pohjoiskoilliseen Piltuanjoki, eteläpuolella taas ovat Juorkunan Marttisjärven kylä sekä Iso Olvasjärvi ja Pikku Olvasjärvi.

Olvassuo on laaja ja luonnontilainen aapasuo, jota halkovat lukuisat joet ja purot, kuten merkittävimmät Nuorittajoki ja sen sivuhaara Piltuanjoki. Alueella sijaitsee myös useita pieniä järviä ja lampia. Suon erityispiirteenä ovat laajat pohjavesivaikutteiset suot, joilla kasvaa arvokkaita lettoja. Lisäksi alueella on runsaasti metsiä. Alueen monimuotoisuutta rikastuttavat Kälväsvaara ja Iso Palovaaran alue, jotka edustavat harjuluontoa.^[2]

Luonnonpuistoon on Olvassuon etelälaidalle rakennettu lintutorni, jonne johtaa pitkospuista rakennettu polku Kirkaslammen laavupaikalta.^[6] Polun varrella on nähtävissä ennallistettua suota, jossa suuret valtaojat on palautettu luonnontilaan. Suojelualueen pohjoisosassa Sammakkosuolla on toinen lintutorni, jolle johtaa myös polku^[6]. Saunakankaalla Piltuanjoen törmällä on Metsähallituksen ylläpitämä autiotupa^[7]. Luonnonpuiston alueella liikkuminen on kielletty merkittyjen reittien ulkopuolella.

•  
  Luontopolun alkupiste
•  
  Suon etelälaitaa itään päin
•  
  Suo itäkoilliseen päin
•  
  Kolmitasanteinen lintutorni
•  
  Suomaisemaa pohjoiseen
•  
  Suon eteläisintä reunaa
•  
  Ennallistettu valtaoja
•  
  Kirkaslammen laavut

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olvassuon luonnonpuisto Wikimedia Commonsissa

• Rehell S., Pellikka K., Virta P., Rantala L., Kauppinen V., Kilpeläinen T., Sandqvist, H. Ylitulkkila S. 2002. Oulun Vesi. Viinivaaran pohjavesihanke. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Kiiminkijoen Natura-arviointi. Raportti P01432. PSV-Maa ja Vesi. 61 s.
• Heikkilä, H., Kukko-oja, K., Laitinen, J., Rehell, S., Sallantaus, T. 2001. Arvio Viinivaaran pohjavedenottohankkeen vaikutuksesta Olvassuon Natura 2000 -alueen luontoon. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 799. 55 s. ISBN 951-40-1769-2
• Utajarvi.fi — Luonnonnähtävyydet ja suojelukohteet (Arkistoitu – Internet Archive)

 

Pudasjärvi

Kylät ja alueet	Aittojärvi: Aittojärvi Hetekylä: Hetekylä – Keinäsperä Hirvaskoski: Ervasti – Hirvaskoski – Kurki – Poijula Iinattijärvi: Iinattijärvi Jaurakkajärvi: Jaurakkajärvi Kipinä: Kipinä – Kollaja – Panuma – Taipaleenharju Kurenala: Kurenalus (keskustaajama) Pintamo: Pintamo Pudasjärvi: Jaalanka – Jonku – Pudasjärven kirkonkylä – Ruottisenharju – Siivikko Puhos: Puhos Pärjänsuo: Livo – Pärjänsuo – Rytinki – Yli-Livo Sarakylä: Kipinäsuo – Ruuhensuo – Sarajärvi Siurua: Ala-Siurua – Siurua Syötekylä: Syötekylä
Järviä, jokia ja muita vesistöjä	Aittojärvi – Iijoki – Jaaskamonkoski – Jaurakaisjärvi – Jaurakkajärvi– Jongunjärvi – Mikanlampi – Ontamojärvi – Pudasjärvi – Sorvarinjärvi – Sotkajärvi
Nähtävyyksiä	Pudasjärven kirkko – Sarakylän kappeli – Syötteen kansallispuisto
Muuta Pudasjärveen liittyvää	Hirsikampus – Hirvisuo – Iijokiseutu – Iso-Syöte – Jyrkkäkoski – Kesäpilkin MM-kisat – Niemitalon Juustola – Pudasjärven lentokenttä – Litokaira – Olvassuo – Virkistysuimala Puikkari – Pudasjärven ufot – Syöte – Umpihankihiihdon MM-kisat