[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Meilahden tornisairaala

sairaala Helsingissä

Meilahden tornisairaala (ent. Meilahden sairaala) on HYKS-sairaanhoitoalueeseen kuuluva sairaala. Sairaalan nimi vaihdettiin vuonna 2010 jotta sairaala erottuisi alueen monista muista HUS-sairaaloista. Sairaala sijaitsee Helsingissä Meilahden kaupunginosassa, ja sen katuosoite on Haartmaninkatu 4.[1]

Meilahden tornisairaala
Meilahden sairaala
Meilahden sairaala elokuussa 1965, Volker von Bonin valokuva
Meilahden sairaala elokuussa 1965, Volker von Bonin valokuva
Osoite Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki
Sijainti Meilahti
Rakennustyyppi yliopistollinen sairaala
Valmistumisvuosi 1965
Suunnittelija Jaakko Paatela ja Reino Koivula
Rakennuttaja Hyks
Haltija HUS
Tyylisuunta modernismi
Runkorakenne paikalla valettu teräsbetoni
Julkisivumateriaali lasinen verhoseinä
Korkeus 54-60 m
Kerrosluku 18
Bruttoala 5,5 ha
Tilavuus 220 000 m
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Meilahden tornisairaala ennen vuoden 2015 peruskorjausta. Julkisivun alkuperäiset tumman siniharmaat lasipinnat ovat muuttuneet harmaiksi alumiinilevyiksi 1980-1990 -lukujen peruskorjauksissa.
Meilahden tornisairaala vuonna 2020. Vuoden 2015 peruskorjauksen jälkeen kaksinkertainen julkisivu on lisätty ja lasisen verhoseinän alkuperäinen tumman siniharmaa väri on palautettu.

Meilahden sairaala kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin, ja on HUSin suurin sairaala, jossa hoidetaan usean sydän- ja rintakehäkirurgian, verisuonikirurgian, vatsaelinkirurgian ja neurologian erikoisalojen[1] potilaita. Sairaalaan on myös keskitetty kaikki Suomessa tehtävät aikuisten elinsiirrot.[1] Sairaalassa tehtiin professori Severi Mattilan johdolla Suomen ensimmäinen sydämensiirtoleikkaus vuonna 1985.[2]

Sairaala sijaitsee samassa suuressa korttelissa, jossa ovat myös Puistosairaala (ent. Lastenklinikka), Uusi lastensairaala, Naistenklinikka, Silmäsairaala, Haartmannin sairaala, Kolmiosairaala, Siltasairaala, Syöpätautien klinikka ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan rakennuksia mm. Biomedicum ja Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko. Saman korttelin luoteiskulmassa sijaitsee myös entinen Sairaanhoito-opiston rakennus. Lisäksi viereisessä korttelissa Haartmaninkadun toisella puolella sijaitsevat muun muassa Hammaslääketieteen laitos[3] ja Suu- ja hammaskeskus (ent. Työterveyslaitoksen vuosina 1948-1951 rakennetuissa tiloissa)[4] sekä Haartman-instituutti (Lääketieteellisen tiedekunnan teoreettiset laitokset).[5]

Sairaalan uusi sisäänkäynti ja aula valmistuivat toukokuussa 2010. Aluksi aulasta pääsi vain Meilahden Tornisairaalaan, mutta saman vuoden marraskuussa avattiin uusi Kolmiosairaala, johon kuljetaan saman sisäänkäynnin kautta ja vuodesta 2023 lähtien myös Siltasairaalaan.

Historia

muokkaa

Nykyinen sairaalarakennus vihittiin käyttöön 20. marraskuuta 1965.[6] Hyksin I ja II Sisätautien klinikat muuttivat Helsingin Yleisestä sairaalasta Unioninkatu 38:sta ja Uudelta klinikalta Unioninkatu 33:sta[7][8] ja kaikki osastot otettiin käyttöön lokakuuhun 1966 mennessä.[6] Sairaalan valmistuminen oli niin suuri asia, että rakennuksen vihki käyttöön silloinen Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen. Sairaalaa myös esiteltiin mielellään valtiovierailujen yhteydessä.[2]

Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jaakko Paatela ja Reino Koivula. Se edustaa niukkaa modernismia. Se oli ensimmäinen pilvenpiirtäjämäisyyttä tavoitellut sairaalarakennus Suomessa. Muotoon vaikutti käytettävissä ollut tila, mutta myös pyrkimys luoda lyhyet liikenneyhteydet sairalaan eri osien välille sekä ”otollinen tilaisuus avata ihastuttavat näköalat potilashuoneista Suomenlahdelle ja saaristoon”, kuten konseptia on sen suunnittelun yhteydessä kuvailtu.[2] Meilahden sairaalan alkuperäinen kokonaisuus rakentui matalasta jalustasta eli toimenpide- ja laboratorio-osasta sekä niiden päälle toteutetusta 16-kerroksisesta vuodeosastotornista. Rakennustyyppi edustaa tyylipuhdasta ”torni jalustalla” -ratkaisutapaa.[9]

Alkuperäisessä vuoden 1951 suunnitelmassa[2] oli kaavailtu jopa 3 000 paikkaista,[6] tähdenmuotoista kolmisakaraista suursairaalaa, jossa yhteen siipeen olivat sijoitettuina vuodeosastot, toiseen poliklinikat ja kolmanteen toimenpidetilat,[2] mutta kokonaisuus toteutui huomattavasti vaatimattomampana[6] vuoden 1956 jälkeen tehdyissä suunnitelmissa. Urakkasopimus Suomen suurimman sairaalarakennuksen rakentamistyöstä allekirjoitettiin marraskuussa 1962.[2] Vuodepaikkoja oli lopulta lähes tuhat jakautuneena 30 osastoon, joissa jokaisessa oli 32 potilaspaikkaa.[6]

Rakennuksen korkeus on 54-60[2] metriä ja siinä on 18 kerrosta, joista kolme maan alla. Vaikuttavan kokoinen ja hotellimainen sairaalarakennus sai heti tuoreeltaan liikanimen ”Meilahden Hilton tai Hotelli Hilton”.[10] Siihen sijoitettiin seitsemän yliopistollista klinikkaa, kaksi poliklinikkaa, sairaalan keskuslaboratorio sekä opetustiloja. Suunnitelmista puuttunut teho-osasto lisättiin leikkaussalien viereen vasta rakennuksen valmistuttua. Paikalla valetun[9] teräsbetonirunkoisen rakennuksen tummat siniharmaat lasijulkisivut olivat Suomen ensimmäisiä rasterimaisia verhoseiniä (curtain wall).[9] Ikkunarakenteita jouduttiin vuosien 1980–1996 aikana[9] useaan otteeseen korjaamaan työskentelyä ja viihtyvyyttä haittaavan vetoisuuden vuoksi. Valmistuessaan sairaalaa kuvattiin seuraavasti: tilavuutta 220 000 m², ikkunoita 4 721, julkisivulasia 8 000 m² ja siivottavaa lattiapinta-alaa 5,5 ha.[6][2]

Kaikki vuodeosastot olivat 32-paikkaisia,[11] potilashuoneissa oli jopa kuusi vuodepaikkaa ja yhteiset wc- sekä kylpyhuonetilat olivat käytävillä.[12] Aluksi noudatettiin nais- ja miesosastojakoa niin, että eteläpäädyn osastot varattiin naisille ja pohjoispäädyn osastot miehille. Sairaalaan kutsutut potilaat tulivat kylpyosaston kautta, missä alkuvuosina peseydyttiin ennen vuodeosastolle tuloa. Osastoilla ei ollut henkilökunnalle taukotilaa, vaan päiväkahvit juotiin lääkärin kansliassa, missä lääkäri työskenteli usein samanaikaisesti. Potilaat saivat tupakoida joko osaston parvekkeella tai hissiaulassa aina 1980-luvulle asti.[11]

Populaarikulttuurissa

muokkaa

Meilahden sairaalan sisääntuloaulassa on kuvattu takaa-ajokohtaus Matti Kassilan vuonna 1969 ohjaamaan elokuvaan "Vodkaa komisario Palmu".[2]

Peruskorjaus 2011-2015

muokkaa

Meilahden Tornisairaalassa alkoi kesällä 2011 peruskorjaus. Tämä vaati koko valtavan sairaalan tyhjentämistä ja muutot sairaalasta Hyksin muihin sairaaloihin mm. juuri valmistuneeseen Kolmiosairaalaan[9] alkoivat jo syksyllä 2010. Peruskorjaus valmistui marraskuussa 2014.[12] Tornisairaalan tyhjentämistä varten sen viereen rakennettiin väliaikainen vuodeosastosairaala, joka valmistui kesällä 2011, kun Tornisairaalan peruskorjaus alkoi. Myös maanalaisen tunneliverkoston laajennusta jatkettiin. Peruskorjauksen suunnittelivat Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy.[9]

Uudistuksen jälkeen potilastornissa on keskenään identtisiä vuodeosastoja 11 kerroksessa, joissa on yhteensä 336 vuodepaikkaa[9] eli vain runsas kolmannes 1960-luvun määrästä. Tehohoito- ja tehovalvontapaikkoja on lisätty 51 paikkaan ja monet kliiniseen toimintaan liittyvät tukitoiminnot on suunniteltu uudelleen kuten kaksi teho-osastoa, neurologian poliklinikka sekä toimisto-, opetus- ja neuvottelutiloja.[9] Potilashuoneissa on enimmillään kolme vuodepaikkaa ja jokaisessa huoneessa on oma wc- ja suihkutila. Näin potilailla on enemmän yksityisyyttä ja infektioturvallisuus on parantunut.[6]

Tornisairaalan julkisivu on vuonna 2006 suojeltu asemakaavalla sr-2 merkinnällä,[9] joten uudistettuun sairalaan rakennettiin kaksoisjulkisivu. Sillä saatiin parannetuksi rakennuksen energiatehokkuutta että säilytetyksi alkuperäinen ulkoasu. Lisäksi rakennukseen vaihdettiin nykyaikaiset ikkunat.[6] Uusi kaksoisjulkisivu eristeineen on vanhaa ulkoseinärakennetta noin 30 cm paksumpi. Suhteessa rakennuksen kokoon on muutoksen vaikutus kaupunkikuvassa varsin pieni.[9]

Ennen peruskorjausta sairaalassa on työskennellyt noin 1 840 hoitajaa ja noin 730 lääkäriä sekä noin 1 100 muuta sairaalatyön ammattilaista. Arvioitu henkilömäärä vuorokauden aikana sairaalassa on noin 700 henkilökuntaan kuuluvaa ja noin 600 potilasta.

Sairaalan laboratoriosiipi on purettu. Tornisairaalan ja Paciuksenkadun väliin on rakennettu vuonna 2023 valmistunut Siltasairaala.[13] Syöpätautien klinikkaa peruskorjataan vuosina 2020–2025. [14]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c HUS: Meilahden tornisairaala hus.fi. Viitattu 24.10.2017.
  2. ↑ a b c d e f g h i Haapiainen, Reijo & Rintala, Paula & Lehtonen, Timo: Meilahden sairaala. 50 vuotta kirurgiaa ja anestesiologiaa Hyksissä. Toimituskunta Reijo Haapiainen, Caj Haglund, Eero Hirvensalo, Krister Höckerstedt, Olli Kirvelä, Johanna Kojola, Timo Lehtonen, Ari Leppäniemi, Vesa Perhoniemi, Paula Rintala, Arto Sivula, Pär Slätis, Minna Sutinen, Olli Takkunen, Tapani Tammisto, Arja Tuokko & Märta Wessman. HYKS operatiivinen tulosyksikkö, HUS-kuntayhtymä, Yliopistopaino Helsinki 2008. s. 45-56. ISBN 978-952-5778-00-7.
  3. ↑ Hammaslääketieteen laitos helsinki.fi. Viitattu 26.2.2024.
  4. ↑ SUU- JA HAMMASKESKUS 2018-2021 – VPL Arkkitehdit vpl.fi. Viitattu 14.5.2024. (englanti)
  5. ↑ Haartman instituutti tilavaraus.helsinki.fi. Viitattu 26.2.2024.
  6. ↑ a b c d e f g h Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Meilahden sairaala”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., ss. 146-151. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. ISBN 9789523010994.
  7. ↑ Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Unioninkatu 38 - Venäläisestä sotilassairaalasta sisätautiklinikaksi”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., ss. 24-28. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. ISBN 9789523010994.
  8. ↑ Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Unioninkatu 33 - Uusi klinikka”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., s. 29. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. ISBN 9789523010994.
  9. ↑ a b c d e f g h i j Meilahden tornisairaala – näkökulmia peruskorjaukseen - Rakennettu hyvinvointi www.rakennettuhyvinvointi.fi. Viitattu 25.2.2024.
  10. ↑ Meurman, J. H.: HYKS 50 vuotta. Suomen Hammaslääkärilehti, 2008, nro 4, s. 66. Suomen Hammaslääkäriliitto. ISSN 0355-4090 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.8.2015.
  11. ↑ a b Rintala, Paula & Häkämies, Raili: Kirurginen hoitotyö Meilahden sairaalassa. 50 vuotta kirurgiaa ja anestesiologiaa Hyksissä. Toimituskunta Haapiainen, Reijo et al. HYKS operatiivinen tulosyksikkö, HUS-kuntayhtymä, Yliopistopaino Helsinki 2008. ss. 57-65. ISBN 978-952-5778-00-7.
  12. ↑ a b Rakennushankkeet: Meilahden tornisairaalan peruskorjaus HUS. Arkistoitu 18.5.2016. Viitattu 4.8.2015.
  13. ↑ Maija Aalto: Kaikkien aikojen sairaalahanke – Hus korvaa Töölön sairaalan ja osan syöpäklinikasta Siltasairaalalla. Helsingin Sanomat, 14.12.2016. Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ Syöpätautien klinikan peruskorjaus HUS. Viitattu 26.11.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Meilahden_tornisairaala&oldid=22672805”