Pekka Töpöhäntä
Pekka Töpöhäntä (ruots. Pelle Svanslös) on ruotsalaisen Gösta Knutssonin luoma lastenkirjasarja, joka kertoo samannimisestä kissasta. Kirjasarja on julkaistu vuosina 1939–1972.
Gösta Knutsson osti lapsena maalla ollessaan hännättömän kissanpennun yhdellä kruunulla. Vuosia myöhemmin hän kertoi radiossa tarinoita tästä kissasta ja tarinoista syntyi kirja. Ensimmäinen Pekka Töpöhäntä -kirja julkaistiin vuonna 1939 ja sen suomennos ilmestyi vuonna 1943. Kirjan henkilöhahmot ovat pääasiassa kissoja. Kirjasarjan päähenkilö on Pekka-niminen kissa. Pekka sai liikanimen ”Töpöhäntä”, koska hänen ollessaan vain muutaman päivän ikäinen pentu rotta puraisi hänen häntänsä poikki.
Pekka on kotikissa, mutta useimmat hänen kissaystävistään ovat kujakissoja. Pekka on kotoisin maalta, mistä uppsalalainen perhe ottaa hänet lemmikikseen. Ensimmäisessä kirjassa Pekka on perheen lemmikkikissana Åsgränd-kujalla Uppsalassa. Perheessä on kaksi lasta, Olli ja Pirkko. Myöhemmin Pekka muuttaa asumaan kellariin. Pekka on hyväsydäminen ja luottavainen kissa. Ilkeä Monni-kissa ja tämän tyhmät seuraajat, Pilli ja Pulla, ovat aina kiusaamassa Pekkaa ja pyrkivät saamaan Pekan näyttämään typerältä muiden silmissä. Usein Monnin kepposet kääntyvät kuitenkin häntä itseään vastaan ja hän tulee itse nolatuksi. Pekka saa myös puolisokseen suloisen Maija Maitoparran.
Useimpien kirjojen tarina sijoittuu Uppsalaan. Monet kissoista on nimetty seudun paikannimien mukaan. Kirjoja voidaan myös pitää avainromaaneina, sillä Knutsson kuvasi kissoissa usein oman aikansa Uppsalan henkilöitä ja tapahtumia. Knutsson opiskeli Uppsalan yliopistossa ja oli mukana Tukholman osakunnan ja Uppsalan ylioppilaskunnan toiminnassa. Monien kissojen esikuvat ovatkin hänen osakuntatovereitaan. Koska kirjojen tapahtumapaikkana on Uppsala, on kaupunkiin merkitty kävelyreittejä, jotka kuljettavat Knutssonin kissojen maille.[1]
Kirjoja on käännetty useille Euroopan kielille. Lastenooppera Pekka Töpöhäntä, jonka musiikin oli säveltänyt Erland von Koch, esitettiin vuonna 1949 Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa. Joissakin suomennoksissa tapahtumat on siirretty Suomeen; esimerkiksi kirjassa Yliveto Pekka Töpöhäntä mainitaan tapahtumapaikkoina Lundin ja Malmön sijasta Jyväskylä ja Savonlinna, vaikka Knutssonin alkuperäisromaanien mukaan kyseiset tapahtumat eivät missään vaiheessa sijoittuneet Suomeen.
Hahmot
muokkaa| Henkilö | Kuvaus | Kuviteltu asuinpaikka | Esikuva todellisessa elämässä |
|---|---|---|---|
| Pekka Töpöhäntä (Pelle Svanslös) | Päähenkilö, lempeä ja rehellinen kissa, joka ei kanna kaunaa. | Tarina sijoittuu usein Åsgrändille ja Övre Slottsgatanille, jotka risteävät 250 metriä lounaaseen tuomiokirkosta. | Gösta Knutsson itse. Knutsson toimi johtotehtävissä sekä Uppsalan yliopiston ylioppilaskunnassa sekä Tukholman osakunnassa. Myöhemmin Knutssonista tuli lastenkirjailija ja lastenohjelmien juontaja.
Pekka Töpöhännällä on myös oikea kissa esikuvanaan. Knutsson asui lapsena kesäisin maatilalla Luoteis-Smålandissa. Siellä hän osti kerran hännättömän kissan kruunulla. Hänen mielestään muut kissat halveksivat hännätöntä. Kuten kirjassa, myös esikuvana olleen oikean kissan hännän oli purrut poikki rotta. |
| Maija Maitoparta (Maja Gräddnos) | Kiltti ja suloinen nuori kissaneiti. Hän esiintyy ensimmäistä kertaa kirjassa Pekka Töpöhäntä ja Maija Maitoparta. Myöhemmissä kirjoissa hän on Pekan puoliso. | Erna Knutsson, syntynyt Englannissa. Gösta Knutssonin puoliso. Knutssonit tapasivat toisensa vuonna 1946, mikä selittää sen, että Maija Maitoparta on mukana kirjoissa vuodesta 1947 alkaen. | |
| Mai, Muh ja Murre (Maj, Muff och Murre) | Pekan ja Maijan lapset. Mailla ei ole häntää, Muhilla on keskipitkä häntä ja Murrella pitkä häntä. | ||
| Ilkeä Monni (Elaka Måns) | Tarinan antagonisti ja Pekka Töpöhännän arkkivihollinen, joka aina sanoo ilkeitä ja julmia asioita toisille. | Kiusaajan arkkityyppi, jossa voidaan nähdä monia piirteitä Hitleristä, Mussolinista ja näiden kannattajista[2].
Monnin nimi on lainattu latinanopettajalta, josta Gösta Knutsson ei pitänyt. Toisen teorian mukaan kyseessä olisi kielitieteilijä Måns Dalsjö, joka kritisoi Knutssonin radio-ohjelmaa Upsala Nya Tidning -lehdessä. | |
| Pilli ja Pulla (Bill och Bull) | Pilli ja Pulla ovat kaksi tyhmää kissaa, jotka aina kulkevat Monnin vanavedessä ja toistavat koomisia versioita siitä, mitä Monni kulloinkin sanoo.
Pilli ja Pulla ovat riippuvaisia toisistaan. Ilman toisiaan he ovat aika pelkureita ja etsivät turvaa jopa kiusaamastaan. Heissä voi nähdä koulukiusaajien ryhmän. |
Pillin esikuvana on Bengt Lindberg, Tukholman osakunnan jäsen, josta tuli myöhemmin lentoyhtiön johtaja.
Pullan esikuva on Olof Rydbeck, joka toimi Tukholman osakunnan johdossa (1937–1938) ja josta tuli myöhemmin Ruotsin radion päällikkö 1955–70, YK-lähettiläs ja UNRWA:n komissaari. Toisen teorian mukaan Pullan esikuva olisi Tord Hagen, josta tuli myöhemmin suurlähettiläs. Kahden muun lähteen mukaan asia on toisinpäin: Pilli olisi Olof Rydbeck ja Pulla puolestaan Bengt Lindberg. Rydbeck ja Lindberg kuuluivat kilpailevaan osakuntaan. Knutsson koki, että Lindbergillä oli tapana toistella asioita, joita Rydberg oli jo sanonut. | |
| Alice "Jams" Karlsson | laulajatar | Alice Babs | |
| Buldogi Berntsson. (Joulukalenterissa buldogi on nimetty uudelleen Pettersoniksi). | Koira. | Viettää aikaansa Kyrkogardsgatanilla. | |
| Paksu Trisse (Trisse inte tjock) | Iso kissa, jolla on hyvä ruokahalu ja hyvä sydän. | Gallie Åkerhielmin omistama lihava kissa. Kyseessä voi olla myös Knutssonin isäpuolen uuden vaimon omistama lihava kissa. | |
| Rauha (Frida) | Rauha ja Risto ovat Pekan naapurit, jotka saavat uuden lapsen joka vuosi (yhteensä neljä lasta). Rauha on hieman haaveileva ja on helposti johdeltavissa. Riston tassut puolestaan ovat tukevasti maassa.
Rauha on erittäin hyveellinen, mutta esimerkiksi poliittisesti täysin johdateltavissa oleva hahmo. Hänessä voisi nähdä esimerkiksi Mussolinin ajan idealisoivien perheenemäntien piirteitä. |
Bridget Liljencrantz, kirjastonhoitaja, naimisissa Axel Liljencrantzin kanssa. Knutsson ei aikonut alun perin kuvata puolisoita Liljencrantz, mutta kun nämä osoittivat hänelle samankaltaisuuksia, alkoivat hahmot muistuttaa Liljencrantzeja yhä enemmän. | |
| Risto (Fritz) | Axel Liljencrantz, Tukholman osakunnan johtaja (1938–1939) ja kirjastonhoitaja. Toimi myöhemmin ylikirjastonhoitajana Carolina Redivivassa. | ||
| Rolle, Ralli, Rulla & Röllö (Fridolf, Fridolfina, Fridolin & Friskus) | |||
| Tusse Patukka (Tusse Batong) | Virkaintoinen ja kritiikitön poliisikissa, joka heittää Pekan vankilaan | ||
| Tuomiokirkontornin Vanha-Maija (Domkyrkotornets Gamla Maja) | Viisas vanhempi kissarouva. Umpikuuro vuosien kellonsoiton vuoksi. | Anna Söderblom, arkkipiispa Nathan Söderblomin vaimo. Vaihtoehtoisesti arkkipiispa Gunnar Hultgrenin äiti, Maria, joka kutsuttiin nimellä Gammel-Maja. | |
| Gangsterikaverit, GK (Gangstergänget, GG), esiintyvät kirjassa Pekka Töpöhäntä Amerikassa | Joukko gangsterikissoja, jotka ahdistelevat Pekkaa hänen Amerikan-vierailunsa aikana. | Mafia | |
| Arkadian Ulla (Gullan från Arkadien) | Sivistynyt seurapiirikaunotar. Ennen kuin Pekka tapasi Maijan, hänellä oli joitakin romanttisia tunteita Ullaa kohtaan. Arkadian Ulla on useimmiten reilu ja tarvittaessa suorasanainen. | Arkadialla tarkoitetaan luultavasti tuolloin huippumodernina pidettyä opiskelija-asuntolaa, joka kuului Södermanland-Nerikesin osakunnalle. Opiskelija-asuntola sijaitsee Sankt Lars- ja Sankt Johannes -katujen risteyksessä, 250 metriä tuomiokirkosta luoteeseen. | Maj Odelberg, o.s. Gullbring. Tukholman osakunnan jäsen ja sittemmin Historiallisen Museon kuraattori. Puoliso Silli-Ville (William Odelberg). |
| Silli-Ville (Ville med Sillen) | William Odelberg, Tukholman osakunnan johtaja (1941–1942) ja kirjastonhoitaja. Myöhemmin hänestä tuli Tukholman yliopiston ylikirjastonhoitaja. Puoliso Arkadian Ulla (Maj Odelberg). | ||
| Hilda ja Hulda (Hilda och Hulda) | Kaksi kissatätiä, sisarukset. | ||
| Kulmakaupan Kunilla (Hilda av Hörnet) | Ystävällinen vanha kissarouva, joka pitää kauppaa. | ||
| Kanava-Kalle (Kanal-Kalle) | Monnin serkku. Asuu kanavalaivalla, joka liikennöi pitkin Götan kanaalia. Kutsui Monnin, Pillin, Pullan sekä Pekan laivamatkalle. | Götan kanava ei sijaitse Uppsalassa, vaan kulkee Itä-Götanmaalla sijaitsevien Söderköpingin ja Motalan lävitse, sekä Länsi-Götanmaalla sijaitsevien Karlsborgin, Törebodan ja Sjötorpin lävitse. | Carl Fredrik Thulin, Tukholman osakunnan apulaisjohtaja (1935–1936) ja sittemmin pankkiiri. Hän ja Knutsson tekivät todellakin yhdessä laivamatkan. |
| Tähtitorninmäen Laaban (Laban från Observatorieparken) | Musiikintuntija- snobikissa. | Tähtitorni sijaitsee puistossa, puoli kilometriä länteen tuomiokirkolta. Yliopiston laitos Musicum on sijainnut puistossa vuodesta 1930 lähtien. | Sven E. Svensson, Director musices Musicumissa. Svensson pyysi Knutssonin mukaan itse saada olla mukana tarinassa. |
| Lillkryssen från Erikslund | Erikslund on kaupunginosa, joka tuolloin ympäröi tehdasta nimeltään St. Eriks Lervarufabriker (1888–1962). Nykyään tiloissa toimii Tiundaskolan. Rakennukset sijaitsevat noin kilometrin länteen tuomiokirkolta. Aluetta palveli pitkään oma raitiovaunulinja, jonka raitiovaunuissa oli kyltti "Erikslund" (1912–47). | Louis Chrysander, toimittaja. | |
| Metsäkulman Murre (Murre från Skogstibble) | Maalaiskissa, joka haisee navetalle. (Mikä on luonnollista, sillä hän asuu navetassa.) | Skogstibble on kylä ja seurakunta, joka sijaitsee kaksi kilometriä länteen Uppsalasta. | Einar Haglund, Tukholman osakunnan toiminnassa mukana, mutta Itä-Götanmaan osakunnan jäsen. Radiotoimittaja, näyttelijä, konserttipianisti, filosofian kunniatohtori ja viisaana pidetty henkilö. |
| (Präktiga Martha) | Märta Tallroth, suurlähettiläs Tore Tallrothin puoliso. Toisen teorian mukaan kyseessä olisi Märta Thulin, o.s. Hellner. Toimi New Yorkin maailmannäyttelyn emäntänä. Knutsson vieraili opiskelijoiden kansantanssiryhmän jäsenenä esiintymässä näyttelyssä. Kansantanssiryhmän nimi oli Philochoros. | ||
| Konrad | Monnin serkku, joka esiintyy joissakin kirjoista. Konrad pyrkii antamaan itsestään viisaan kuvan eikä sorru samanlaisiin ilkeyksiin kuin Monni, vaikka tämä yleensä hakee tukea juuri Konradilta. | ||
| Rikkovaaran Riku (Rickard från Rickomberga) | Meluisa, yritteliäs kissasetä. | Rickomberga on alue, joka sijaitsi tuolloin heti Erikslundin ulkopuolella. Aluetta on rakennettu 1990-luvulla. Alue sijaitsee kaksi kilometriä länteen tuomiokirkolta. | Rickard Englander, dosentti. |
| Iso-Miina (Stor-Stina) | Pekan isäntäperheen kesäpaikan kissa | ||
| Teatterikissa Sissi (Teaterkatten Sissi) | Agneta Prytz | ||
| Kissojen lauluyhdistys (Katternas Allmänna Sångförening) | Laulaa kevätjuhlassa muun muassa laulua "Glad såsom katten vid middagsmjölken". | Opiskelijakuoro Allmänna Sången, joka esittää vappuaattoisin laulun "Glad såsom fågeln". | |
| Ragge på Backen | Ragnar Edenman, maaherra. | ||
| Mauri Mäyräkoira (Taxen Max) | Koira, joka esiintyy osassa kirjoista. Myös hän joutuu toveriensa kiusaamaksi, sillä häneltä puuttuu korva. Pekasta ja hänestä tulee hyvät ystävät, mikä herättää paheksuntaa kissayhteiskunnassa. | Gösta Knutssonilla oli oma mäyräkoira, Sophie. | |
| Kalle Kyy (Kalle Huggorm från Upplands Väsby) |
Kirjat
muokkaaAlkuperäinen kirjasarja:
- Pekka Töpöhännän seikkailut, 1943 (Pelle Svanslös på äventyr, 1939)
- Pekka Töpöhännän uudet seikkailut, 1943 (Pelle Svanslös på nya äventyr, 1940)
- Pekka Töpöhäntä Amerikassa, 1944 (Pelle Svanslös i Amerika, 1941)
- Pekka Töpöhäntä pääsee pälkähästä, 1944 (Pelle Svanslös klarar sig, 1942)
- Mitenkähän Pekka Töpöhännän käy?, 1945 (Hur ska det gå för Pelle Svanslös?, 1943)
- Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira, 1945 (Pelle Svanslös och taxen Max, 1944)
- Pekka Töpöhäntä koulussa, 1946 (Pelle Svanslös i skolan, 1945)
- Kiri kiri Pekka Töpöhäntä, 1946 (Heja Pelle Svanslös, 1946)
- Pekka Töpöhäntä ja Maija Maitoparta, 1948 (Pelle Svanslös och Maja Gräddnos, 1947)
- Pekka Töpöhännän kolmoset, 1949 (Trillingarna Svanslös, 1948)
- Yliveto Pekka Töpöhäntä, 1952 (Alla tiders Pelle Svanslös, 1951)
Myöhempiä lyhennelmiä ja mukaelmia:
- Pekka Töpöhäntä Amerikassa (Pelle Svanslös i Amerika)
- Pekka Töpöhäntä ja Pikku-Mai (Pelle Svanlös och Lilla Maj)
- Pekka Töpöhäntä Kööpenhaminassa (Pelle Svanslös i Köpenhamn)
- Pekka Töpöhäntä teatterissa (Pelle Svanslös på teatern)
- Pekka Töpöhännän jännittävä juhannus (Pelle Svanslös firar midsommar)
- Pekka Töpöhäntä käy koulua (Pelle Svanslös i plugget)
- Pekka Töpöhäntä suksilla (Pelle Svanslös åker skidor)
- Pekka Töpöhännän laivaretki (Pelle Svanslös åker båt)
- Pekka Töpöhäntä ja kummitus (Pelle Svanslös och spöket)
- Pekka Töpöhännän silakkaretki (Pelle Svanlös fiskar strömming)
- Pekka Töpöhännän ystävä / Pekka Töpöhäntä saa ystävän (Pelle Svanslös får en kompis)
- Pekka Töpöhäntä ja lumiukko (Pelle Svanslös och snögubben)
- Pekka Töpöhäntä naamiaisissa (Pelle Svanslös på maskerad)
- Pekka Töpöhäntä ja joululahjavarkaat / Pekka Töpöhäntä pelastaa joulun (Pelle Svanslös räddar julen)
- Pekka Töpöhäntä ja Maijan kruunu (Pelle Svanslös och Majas krona)
- Pekka Töpöhäntä urheilukilpailuissa (Pelle Svanslös på tävling)
- Pekka Töpöhäntä tivolissa (Pelle Svanslös på tivoli)
- Pekka Töpöhäntä ja rikas Monni (Pelle Svanlös och Mans arv)
- Pekka Töpöhäntä opettajana
- Pekka Töpöhäntä, kevätkeikari
- Minä, Pekka Töpöhäntä
- Pekka Töpöhännän joulu
- Pekka Töpöhäntä ei anna periksi (Pelle Svanslös ger sig inte)
- Pekka Töpöhännän kootut. ((Pelle Svanslös på äventyr.) Suomentanut Terttu Liukko) Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5434-5
- Sis. Pekka Töpöhännän seikkailut; Pekka Töpöhäntä Amerikassa; Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira; Pekka Töpöhäntä ja Maija Maitoparta.
Elokuvat
muokkaa- Pekka Töpöhäntä (Pelle Svanslös, animaatio, 1981)
- Pekka Töpöhäntä Amerikassa (Pelle Svanslös i Amerikatt, animaatio, 1985)
- Pekka Töpöhäntä ja suuri aarrejahti (Pelle Svanslös och den stora skattjakten, 2000)
- Pekka Töpöhäntä (Pelle Svanslös, animaatio, 2020)
TV-sarjat
muokkaa- Pekka Töpöhäntä (Pelle Svanslös, 1964–1965)
- Pekka Töpöhäntä (Pelle Svanslös (julkalender), 1997)
Lähteet
muokkaa- ↑ Missä Peppi asuu?
- ↑ Pelle Svanslös Uppsalaguide.com. Arkistoitu 8.1.2017. Viitattu 7.1.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa- Missä Peppi asuu? Ruotsalaisten lastenkirjojen hahmojen kotipaikkoja
- 70-vuotias Pekka Töpöhäntä on säilyttänyt suosionsa Yle Uutiset 17.12.2009
- Pekka Töpöhäntä täyttää 80 vuotta – lastenkirjaklassikot on nähty jopa vastalauseeksi Hitlerille ja Mussolinille Ilta-Sanomat 26.5.2019