Nathan Söderblom
Lars Olof Jonathan (Nathan) Söderblom (15. tammikuuta 1866 Trönö, Ruotsi – 12. heinäkuuta 1931 Uppsala, Ruotsi) oli ruotsalainen teologi ja uskontotieteilijä sekä Uppsalan arkkipiispa. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1930.[1] Hänen muistopäiväänsä vietetään Ruotsin kirkossa 12. heinäkuuta.
| Nathan Söderblom | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. tammikuuta 1866 Trönö, Ruotsi |
| Kuollut | 12. heinäkuuta 1931 (65 vuotta) Uppsala, Ruotsi |
| Ura | |
| Uskontokunta | Ruotsin kirkko |
| Kirkollinen arvonimi | arkkipiispa |
 Nimikirjoitus |
|
Elämäkerta
muokkaaSöderblom syntyi Gävleborgin läänissä Trönön kunnassa, nykyiseltä nimeltään Söderhamn. Hänen isänsä oli syvästi uskonnollinen pappi.
Söderblom opiskeli Uppsalan yliopistossa. Hän ei aluksi tiennyt mitä ryhtyisi opiskelemaan, mutta päätyi lopulta seuraamaan isänsä jälkiä. Söderblom oli Uppsalan yliopiston oppilaskunnan puheenjohtajana vuodet 1892–1893. Käytyään Yhdysvalloissa hän suoritti 1892 teologian kandidaatin tutkinnon ja hänet vihittiin papiksi.
Vuodet 1894–1901 Söderblom toimi pappina Pariisissa, jossa hänen seurakuntalaisinaan olivat myös Alfred Nobel ja August Strindberg sekä useat pohjoismaiden tunnetut taiteilijat. Tänä aikana hän myös väitteli vertailevan uskontotieteen alalta zarathustralaisuudesta Sorbonnen yliopiston protestanttisessa tiedekunnassa, johon hän kirjoittautui opiskelijaksi ensimmäisenä ulkomaalaisena. Vuonna 1897 hänet kutsuttiin San Remoon, jossa hän johti Nobelin muistomessun.
Palattuaan Ruotsiin Söderblomista tuli Uppsalan yliopiston uskontohistorian professori, ja vuonna 1912 hänestä tuli Leipzigin yliopiston uskontotieteen professori. Hän päätti kuitenkin vuonna 1914 valita kokonaan Ruotsin ja otti vastaan Uppsalan arkkipiispan viran. Arkkipiispana hän tuli tunnetuksi rauhantyöstään, johon hän sai herätteen ensimmäisestä maailmansodasta. Vuonna 1921 hänet valittiin Ruotsin akatemian jäseneksi ja vuonna 1930 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
Hän kuoli sydänkohtaukseen Uppsalassa, ja hänet on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon lähelle arkkipiispa Laurentius Petrin hautaa. Myös hänen vaimonsa Anna on haudattu hänen vierelleen ja he ovat viimeiset Uppsalan tuomiokirkkoon haudatut henkilöt.[2]
Perhe
muokkaaSöderblom avioitui 29. huhtikuuta 1894 Anna Forsellin kanssa, ja heillä oli lapset:
- Helge Söderblom, 8.1.1896–7.1.1932
- Brita Brilioth o.s. Söderblom, 31.12.1896–16.1.1989, avioitui arkkipiispa Yngve Briliothin kanssa
- Sven Söderblom, 24.1.1898–toukokuu 1976, upseeri
- Ingrid Söderblom, 10.2.1899–23.10.1900
- Staffan Söderblom, 14.7.1900–11.12.1985, diplomaatti
- Lucie Söderblom, 16.1.1902–10.12.2002, avioitui 1924 piispa Arvid Runestamin kanssa
- Yvonne Söderblom, 30.10.1903–8.1.1990, avioitui 1929 piispa Algot Anderbergin kanssa
- Jon Olof Söderblom, 27.6.1906–15.1.1981
- Carl Söderblom, 7.4.1908–1968
- Lag Söderblom, 4.6.1912–helmikuu 1989
- Gustaf Söderblom, 6.7.1914–27.6.1998
Suomennetut julkaisut
muokkaa- Maailman uskonnot, suomentanut Lauri Hendell. Helsinki : Otava, 1907.
- Uskonnon uudistusko tulossa?, Tukholman Engelbrektinkirkossa toisena pääsiäispäivänä 1919 pidetty esitelmä, sitä ennen pääpiirteissään esitetty Uudella ylioppilastalolla Helsingissä, suomentanut Eelis Gulin-Pinomaa. Porvoo : WSOY, 1919. (Suomen kristillisen ylioppilasliiton julkaisuja ; 12.).
- Kristuksen kärsimisen historia: Herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimys: paastonajan kirja hiljaista viikkoa ja muita viikkoja varten, toisesta painoksesta suomeksi toim. Paavo Virkkunen. Helsinki : Otava, 1931.
Virsirunoilija ja -säveltäjä
muokkaaSöderblom on kirjoittanut, kääntänyt ja säveltänyt virsiä.
Ruotsin kirkon virsikirja
muokkaaRuotsin kirkon virsikirjassa (Den svenska psalmboken 1986[3]) on yksi hänen kirjoittamansa ja kääntämänsä virsi sekä yksi hänen sävellyksensä, jolla lauletaan viittä virttä:[4]
- För alla helgon (virsi 171) 1911 William Walsham Hown virsi vuodelta 1864. Ruotsin kirkon virsikirjassa suomeksi "Oi kiitos, että täällä taistelleet" (Suom. Pekka Kivekäs 1998)
- Se, kärlet brast, och oljan är utgjuten (445) 1928 (1. säkeistö Karl von Gerokin virren (1857) mukaan). "On tuoksuöljyn pullo särkyneenä" (Suom. Niilo Rauhala 1996)
- I denna ljuva sommartid (200) sävelmä 1916. "Taas saapui suvi pohjolaan" Paul Gerhardt 1653. (Suom. Anna-Maija Raittila 1996).
- Samalla sävelmällä lauletaan:
- Hur härligt vittna land och sjö (518). "Jää kirkas, hanget säihkyvät" Zaharias Topelius 1880. (Suom. Anna-Maija Raittila 1979, 1995)
- Likt vårdagssol i morgonglöd (198). "Kuin kevätaamu hehkuva" Nicolai F. S. Grundtvig 1848. (Suom. Niilo Rauhala 1996)
- Lär mig, du skog, att vissna glad (304) "Tahtoisin kerran kuihtua. Adam G Oehlenschläger 1813. (Suom. Niilo Rauhala 1995)
- O Gud, du mig ej överger (310) "Et, Herra, hylkää silloinkaan. Anders Frostenson 1982. (Suom. Niilo Rauhala 1997)
Suomen ruotsinkielinen virsikirja (1986) virret: [5]
muokkaa- 82 Se, kärlet brast, och oljan är utgjuten
- 129 För alla helgon
- Sävelmä:
- 499 Lär mig, du skog, att vissna glad
- 532 Likt vårdagssol i morgonglöd
- 534 I denna ljuva sommartid
- 742 O Gud du mig ej överger
Suomen ev. -lut. kirkon virsikirjassa (1986) sävelmät:[6]
muokkaa- 237 Jo nuoruuteni aikana (1 ja 3 säk. Jaakko Haavio 1962, 2, 4 ja 5 säk. Kauko Veikko Tamminen 1925)
- 826 Et Herra, hylkää silloinkaan
Lähteet
muokkaa- ↑ The Nobel Peace Prize 1930 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 15.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Jonas Jonson: Jag är bara Nathan Söderblom satt till tjänst, En biografi, s. 437-440. Verbum AB Stockholm ISBN 978-91-526-5388-9, 2014. (ruotsiksi)
- ↑ Den svenska psalmboken. Verbum förlag AB, 1986. (ruotsiksi)
- ↑ Ruotsin kirkon virsikirja. Verbum förlag AB, 2003.
- ↑ Svensk psalmbok för den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Församlingsförbundets Förlags AB, 1987. (ruotsiksi)
- ↑ Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja. Määritä julkaisija!
Aiheesta muualla
muokkaaSitaatteja aiheesta Nathan Söderblom Wikisitaateissa
- Nathan Söderblom, Projekt Runeberg