UNRWA

UNRWA aloitti toimintansa vuonna 1950, ja sen päämaja oli alun perin Beirutissa, Libanonissa, mutta se siirrettiin Wieniin, Itävaltaan, vuonna 1978. Vuonna 1996 yleiskokous siirsi viraston Gazan alueelle osoittaakseen yleiskokouksen sitoutumista arabien ja Israelin rauhanprosessiin.^[3]

UNRWA:n toiminnallisen määritelmän mukaan Palestiinan pakolaiset ovat ihmisiä, joiden "normaali asuinpaikka" oli Palestiina kesäkuun 1946 ja toukokuun 1948 välillä, ja jotka menettivät sekä kotinsa että toimeentulonsa vuoden 1948 arabien ja israelilaisten konfliktin seurauksena. Palestiinalaispakolaisten miespuolisten jälkeläiset ovat oikeutettuja rekisteröitymään Palestiinan pakolaisiksi.^[2][5] Laajennus koskemaan lapsia vastaa PLO:n peruskirjassa vuonna 1964 annettua palestiinalaisen määritelmää.^[8]

 

UNRWA on YK:n suurin operaatio Lähi-idässä ja sillä on toimintaa Jordaniassa, Libanonissa, Syyriassa, Länsirannalla ja Gazan kaistalla. UNRWA tarjoaa leirejä, ruokaa, vaatteita, kouluja, ammatillista koulutusta ja terveysklinikoita. UNRWA toimii yhteistyössä Maailman terveysjärjestön, Unicefin, UNFPA:n ja Unescon kanssa.^[3]

Kolmannes pakolaisista asuu Länsirannalla ja Gazassa. Vajaa kolmannes asuu Jordaniassa 17 % Syyriassa ja Libanonissa^[9] ja loput 15 % muissa arabimaissa tai lännessä. Noin miljoonalla Palestiinan pakolaisella ei ole muuta henkilöllisyyspaperia kuin UNRWA:n myöntämä henkilökortti.^[10]

UNRWA:n mukaan Palestiinan pakolaiset elävät jatkuvan kriisin oloissa, jota luonnehtii köyhyys aina ruoan puutteeseen asti. Nuorten työttömyys on erittäin korkea ja toimeentulon vaikeudet ovat sääntönä. Pakolaisten uhkana ovat myös aseelliset konfliktit.^[11]

UNRWA:n neuvoa-antavan komission jäseniä ovat seuraavat valtiot.

Jäsenvaltio	Vuosi
Australia	2005
Belgia	1953
Brasilia	2014
Kanada	2005
Tanska	2005
Egypti	1949
Suomi	2008
Ranska	1949
Saksa	2005
Irlanti	2008
Italia	2005
Japani	1973
Jordania	1949
Kazakstan	2013
Kuwait	2010
Libanon	1953
Luxemburg	2012
Alankomaat	2005
Norja	2005
Qatar	2018
Saudi-Arabia	2005
Espanja	2005
Ruotsi	2005
Sveitsi	2005
Syyria	1949
Turkki	1949
Yhdistyneet arabiemiraatit	2014
Yhdistynyt kuningaskunta	1949
Yhdysvallat	1949

UNRWA:n toimintaa rahoitetaan jäsenmaiden hallitusten vapaaehtoisilla maksuilla. Kuten edeltäjänsä, YK:n Lähi-idän palestiinalaispakolaisten avustuskeskus, se oli alun perin suunniteltu väliaikaiseksi järjestöksi. Yleiskokous on jatkuvasti uusinut sen toimeksiantoa joka kolmas vuosi.^[3]

UNRWA:n vuotuinen budjetti vuonna 2021 oli hieman yli miljardi dollaria. ^[13] Noin 90 % varoista tulee YK:n jäsenvaltioilta, Euroopan unionilta ja näiden yksittäisiltä jäsenvaltioilta.^[14] Vuonna 2019 noin 58 % vuosibudjetista tuli Euroopan unionilta. Suomen maksuosuus oli noin kymmenen miljoonaa dollaria, mikä teki siitä 17. suurimman rahoittajan. Kahdenkymmenen suurimman rahoittajan joukossa oli kolme muslimimaata; Saudi-Arabia, Turkki ja Qatar, joiden maksuosuus oli yhteensä 67 miljoonaa dollaria.^[15]

Israel on syyttänyt UNRWA:ta Israelin vastaisesta kiihottamisesta, minkä UNRWA on kiistänyt. Israelin mukaan UNRWA:n apua ohjataan Hamasille ja että se ylläpitää ja opettaa kouluissaan Israelin vastaista vihaa.^[16] Kiista on heikentänyt Israelin ja YK:n välisiä suhteita. Vuonna 2017 Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ehdotti, että UNRWA pitäisi yhdistää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ään.^[6] Netanjahun mukaan UNRWA tekee palestinalaisten pakolaisongelmasta ikuisen. UNRWA:n mukaan pakolaiskriisin ikuisuus johtuu osapuolten kyvyttömyydestä ratkaista konfliktia.^[16]

Israelin knesset järjesti tammikuuta 2024 kokouksen, jossa keskusteltiin Israelin suhteista UNRWA:han. Israelilaisten poliitikkojen mukaan UNRWA on muutettava. Eri mielipiteiden mukaan järjestö on uudistettava tai sille tarvitaan kansainvälinen valvontaelin, tai Israelin on kokonaan katkaistava suhteensa siihen tai koko järjestö on tuhottava. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun mukaan UNRWA on lakkautettava ja sen tehtävät siirrettävä UNHCR:lle.^[17][18]

Yhdysvallat on perinteisesti ollut järjestön suurimpia rahoittajia. Yhdysvallat vähensi järjestön rahoitusta puoleen Donald Trumpin presidentinkaudella.^[19][16] Trumpin mukaan palestiinalaiset eivät halua neuvotella rauhasta Israelin kanssa, joten Yhdysvaltain ei voi odottaa jatkavan tukiaan.^[20] Järjestön tuki palautettiin lähes kokonaan Joe Bidenin kaudella.^[6]

Yhdysvaltain rahoituksen ehdoksi asetettiin useita uudistuksia UNRWA:n toimintaan. Nämä uudistukset sisältävät antisemitismin ja kiihottamisen torjunnan opetussuunnitelmissa, henkilökunnan puolueettomuuden varmistamisen ja sen, ettei UNRWA:n tiloja tai henkilökuntaa käytetä terrorijärjestöjen toimintaan.^[21]

UNRWA on kohdannut useita skandaaleja. Vuoden 2014 Gazan sodan aikana löydettiin raketteja UNRWA:n kouluista,^[22] ja ainakin yhdessä tapauksessa ne palautettiin Hamasille.^[21]

Vuonna 2019 UNRWA:n johtaja erosi korruptiosta ja huonosta hallinnosta, mukaan lukien vallan väärinkäytöstä ja toisinajattelun tukahduttamisesta järjestössä, esitettyjen syytösten vuoksi.^[21] Korruptioskandaali ilmeni UNRWA:n eettisen toimiston vuotaneessa luottamuksellisessa raportissa. Skandaalin seurauksena UNRWA:n apulaispäällikkö Sandra Mitchell ja esikuntapäällikkö Hakam Shahwan erosivat.^[23]

UNRWA joutui tammikuussa 2024 kriisiin Israelin syytettyä joidenkin sen työntekijöiden osallisuudesta Hamasin lokakuussa 2023 tekemiin terrori-iskuihin. Syytökset ovat johtaneet useiden työntekijöiden erottamiseen. Yhdeksän maata keskeytti järjestön rahoituksen. UNRWA:n pääsihteeri Philippe Lazzarini on ilmoittanut käynnistäneensä tutkimuksen asiasta ja YK:n pääsihteeri António Guterres on ilmoittanut, että kaikki terroritekoihin sekaantuneet YK:n työntekijät joutuvat vastuuseen.^[6] UNRWA:lla oli 13 000 työntekijää Gazassa. Israelin mukaan 12 sen työntekijää on osallistunut Hamasin iskuun lokakuun 7. päivänä. Israel tai UNRWA eivät täsmentäneet mistä mistä syytöksissä on kyse.^[24]

UNRWA:n opetussuunnitelmassa on havaittu useita ongelmia. Palestiinalaisia oppikirjoja, joita käytetään UNRWA:n kouluissa on arvosteltu antisemitismistä ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kesäkuussa 2021 Euroopan unionin rahoittamassa Georg Eckert-instituutin oppikirjatutkimuksessa havaittiin, että opetusmateriaaleissa on vihamielisiä asenteita juutalaisia ja juutalaisiin liittyviä ominaisuuksia kohtaan, ja ne viittaavat juutalaisvastaisten ennakkoluulojen tietoiseen ylläpitämiseen.^[21] UNRWA:n päätiedottajan Tamara Alrifain mukaan UNRWA ei muuta opetussuunnitelmia, vaan käyttää isäntävaltion oppikirjoja. Alrifain mukaan oppikirjoissa on kohtia, jotka eivät ole YK:n normien mukaisia.^[21]

UNRWA:n toiminnan puolueettomuutta on pidetty kyseenalaisena, sillä melkein kaikki UNRWA:n työntekijät on palestiinalaispakolaisia. Lukuisten UNRWA:n työntekijöiden on todettu olevan yhteydessä Hamasiin. Monet ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa väkivaltaista ja antisemitististä sisältöä. Muun muassa 7 opettajaa on pidätetty virantoimituksesta tutkinnan ajaksi.^[21] UNRWA:n työntekijöillä ei saa olla virallista asemaa Hamasissa. Rajanveto Hamasin toimintaan osallistumisessa yksityisesti on ollut epäselvä.^[21]

Kolme suurta eurooppalaista rahoittajaa ilmoitti muutaman päivän kuluessa korruptioskandaalin 2019 julkaisusta keskeyttäneensä UNRWA:n rahoittamisen. Rahoituksen keskeyttivät Sveitsi, Alankomaat ja Belgia. Kuukautta myöhemmin myös Uusi-Seelanti keskeytti UNRWA:n rahoituksen.^[23]

Useat länsimaat, kuten Yhdysvallat, Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa ilmoittivat tammikuussa 2024 keskeyttävänä UNRWA:n rahoituksen, kun joukkoon sen työntekijöitä kohdistui epäilyjä osallistumisesta terroristijärjestö Hamasin iskuun Israeliin 7. lokakuuta 2023. Myös Alankomaat, Italia ja Suomi keskeyttivät rahoituksensa.^[25][26] Norja ilmoitti jatkavansa taloudellista tukea odottaen tutkinnan tuloksia.^[6] UNRWA:n johtaja Lazzarini kritisoi rahoituksen keskeyttämistä.^[6]

UNRWA:n palkkalistoille kuuluu lähes 28 000 henkilöä, joista 99 % on Palestiinan pakolaisia. UNRWA:n kouluissa on yli puoli miljoonaa oppilasta, terveyspalveluissa on vuosittain 8,4 miljoonaa kävijää, sosiaalipalvelujen käyttäjiä on vuosittain lähes 300 000.^[11]

YK:n pääsihteeri nimittää YK:n neuvoa-antavan komission hyväksynnällä sen pääjohtajan, joka on ainoa YK:n järjestön johtaja, joka raportoi suoraan yleiskokoukselle.^[3] Seuraavat henkilöt ovat toimineet UNRWA:n pääsihteereinä:^[27]

• 1950–1951: Howard Kennedy
• 1951–1953: John B. Blandford
• 1954–1958: Henry Richardson Labouisse
• 1958: vt. Leslie J. Carver
• 1959–1963: John H. Davis
• 1964–1971: Laurence Michelmore
• 1971–1977: John Shaw Rennie
• 1977–1979: Thomas W. McElhiney
• 1979–1985: Olof Rydbeck
• 1985–1991: Giorgio Giacomelli
• 1991–1996: Ilter Turkmen
• 1996–2005: Peter Hansen
• 2005–2010: Karen AbuZayd
• 2010–2013: Filippo Grandi
• 2013–2019: Pierre Krähenbühl
• 2019–2020: Christian Saudners
• 2020– Philippe Lazzarini

• Palestiinan pakolaisuus

• Bowker, Robert: Palestinian Refugees: Mythology, Identity, and the Search for Peace. Lynne Rienner Publishers, 2003. ISBN 978-1-58826-202-8 Teoksen verkkoversio.

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta UNRWA.

• UNRWA