Jugoslavian kuningaskunta

Jugoslavian kuningaskunta (serbokroaatiksi Краљевина Југославија, Kraljevina Jugoslavija, sama myös sloveeniksi) oli Länsi-Balkanilla, Etelä-Euroopassa sijainnut valtio vuosina 1918–1943.

Jugoslavian kuningaskunta Краљевина Југославија Kraljevina Jugoslavija
1918–1944
lippu vaakuna
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia (1918–1929, 1934–1945) absoluuttinen monarkia (1929–1934)
Kuningas	Pietari I (1918–1921) Aleksanteri I (1921–1934) Pietari II (1934–1945)
Pääkaupunki	Belgrad
Pinta-ala
– yhteensä	247 542 km²
Väkiluku (1931)	13 934 038
Viralliset kielet	serbokroaatti
Valuutta	Jugoslavian kruunu (1918–1920) Jugoslavian dinaari (1920–1945)
Tunnuslause	Један народ, један краљ, једна држава (Jedan narod, jedan kralj, jedna država; ”Yksi kansa, yksi kuningas, yksi valtio”)
Kansallislaulu	”Himna Kraljevine Jugoslavije”
Edeltäjä	Serbian kuningaskunta
Seuraaja	Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta
Infobox OK

Jugoslavian kuningaskunta sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Lokakuussa 1918 Itävalta-Unkariin kuuluneet Vojvodina, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina sekä Slovenia yhdistyivät Sloveenien, kroaattien ja serbien valtioksi. Tähän liittyi saman vuoden joulukuussa Serbian kuningaskunta. Valtion nimenä oli aluksi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, kunnes Jugoslavia-nimitys otettiin käyttöön vuonna 1929.

Valtaosin serbien hallitseman valtion kansallisuuskiistat johtivat vuonna 1929 siihen, että kuningas teki vallankaappauksen ja diktatuuriksi muuttunut maa nimettiin enemmistönä olleiden eteläslaavien mukaan Jugoslaviaksi (”Iso-Slavia”) vuonna 1929.

Toisessa maailmansodassa vuonna 1941 Saksa, Bulgaria, Italia ja Unkari hyökkäsivät maahan, josta tuli Saksan, Bulgarian (Kosovon osalta) ja Italian miehittämä. Muodollisesti kuningaskunta loppui saksalais- ja italialaisjoukkoja vastaan taistelleiden partisaanien julistaessa Demokraattisen federatiivisen Jugoslavian vuonna 1943.