Basilika (arkkitehtuuri)

Basilika on suorakulmion muotoinen, kolmi- tai useampilaivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita laivoja korkeampi, niin että valo pääsee sisään sen yläosan ikkunoista. Nykykielenkäytössä basilika viittaa tämänmalliseen kirkkoon. Se eroaa siis hallikirkosta, jossa kaikki laivat ovat samankorkuiset. Basilikatyyppi on peräisin antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuurista. Antiikin aikaiset basilikat eivät kuitenkaan olleet uskonnollisia rakennuksia, vaan niitä käytettiin muun muassa kauppaan ja oikeudenkäynteihin.

400-luvulla rakennettu Santa Sabina on Rooman tärkeimpiä varhaiskristillisiä basilikoita.

Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika.^[1]

Basilikan kehittivät roomalaiset kreikkalaisen pylväskäytävän, stoan, perusteella. Latinan nimitys basilica juontuukin kreikan ilmaisusta στοὰ βασιλική (stoa basilikē, kuninkaallinen pylväskäytävä). Rooman vanhimman tunnetun basilikan, Basilica Porcian, rakennutti 184 eaa. Marcus Porcius Cato.^[2] Yhden kuuluisimmista basilikoista, Maxentiuksen basilikan, pani alulle Maxentius ja viimeisteli Konstantinus 313. Jo Augustuksen aikoihin basilikaa pidettiin oleellisena osana kaupungiksi itseään kutsuvaa asutuskeskusta.

Kolmannelta vuosisadalta alkaen kristityt rakensivat basilikatyyppisiä rakennuksia kulttipaikoikseen, sillä he tarvitsivat isoja tiloja, joihin seurakunta saattoi kokoontua. Pakanatemppeleitä ei voitu käyttää mallina, koska niissä rituaalit suoritettiin usein ulkona. Kristityissä kirkoissa on basilikan päässä puolipyöreä alttarikomero, apsis, jossa pappi seisoo korokkeella. Kirkot saivat vaikutteita etenkin keisaribasilikoista, joissa ei harjoitettu kaupankäyntiä.

Italiassa sanalla basilica tarkoitetaan myös erityisen arvoaseman omaavaa kirkkorakennusta sen muodosta riippumatta, esimerkiksi Basilica di San Marco Venetsiassa. Basilika tai useimmiten basilica minor on tällöin kunnianimi, jonka paavi myöntää tärkeimmille kirkoille riippumatta siitä, ovatko ne arkkitehtuuriltaan basilikoja.^[3]

Kolmilaivaisen basilikan poikkileikkaus
Viisilaivaisen basilikan poikkileikkaus
Antiikin aikaisen basilikan pohjapiirros
Varhaiskristillisen basilikan pohjapiirros

Katso myös

Lähteet

↑ Suosikkirakennukset (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat. Viitattu 23.11.2008.
↑ P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, Antiikin käsikirja (2000), hakusana "basilika".
↑ Basilicas in the World GCtholic.org. 2021. Viitattu 2.1.2021.

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Suosikkirakennukset (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat. Viitattu 23.11.2008.

[2] P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, Antiikin käsikirja (2000), hakusana "basilika".

[3] Basilicas in the World GCtholic.org. 2021. Viitattu 2.1.2021.

[1]

[2]

[3]