Vapaudenristi (Viro)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vapaudenristin kolme lajia jakaantuvat kolmeen eri luokkaan.

Viron Vapaudenristi (vir. Vabadusrist) on virolainen kunniamerkki, jonka Viron pääministeri Konstantin Päts perusti 24. helmikuuta 1919 palkitakseen ja kunnioittaakseen käynnissä olleessa Viron vapaussodassa ansioituneita. Vapaudenristejä on kolme erilaista: sotilaallisesta johtajuudesta (I), henkilökohtaisesta urheudesta (II) tai siviilissä palvelemisesta (III) ja ne kaikki jakaantuvat kolmeen eri luokkaan. Yhteensä Vapaudenristejä myönnettiin 3156, joista viimeinen 19. kesäkuuta 1925. Viimeinen elossa ollut kunniamerkin saanut oli Karl Jaanus, joka oli saanut 3. luokan vapaudenristin henkilökohtaisesta urheudesta. Hän kuoli 6. lokakuuta 2000.

Ritarikunnan kolmella eri divisionalla, joissa jokaisessa on kolme luokkaa, on omat nauhansa:[1]

  • sotilaallinen johtajuus
  • henkilökohtainen urheus
  • siviilissä palveleminen

Tunnettuja henkilöitä, joille Vapaudenristi myönnettiin, ovat muun muassa Lauri Kristian Relander, Kyösti Kallio, Benito Mussolini ja Sir Winston Churchill.

Vapaudenristi sisältyy myös Tallinnan Vapaudenaukiolla vuonna 2009 paljastettuun Viron vapaussodan voitonpylvääseen. Pronssinen Vapaudenristi on myös keskeinen elementti Helsingin Vanhassa kirkkopuistossa sijaitsevassa Vironkävijäin muistomerkissä, joka paljastettiin vuonna 1923 Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten veljeshaudalle. Haudassa lepäävien joukossa on yhdeksän Vapaudenristin ritaria.[2]

  1. ODM of Estonia: Cross of Liberty medals.org.uk. 2023. Viitattu 11.5.2023. (englanniksi)
  2. Pekka Linnainen: Nimet graniittipaasilla – Viron vapaussodan vapaaehtoisten veljeshaudat Helsingissä Estofennia. 7.3.2019. Helsinki. Viitattu 15.3.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.