Turkin liira

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Turkin liira
ISO 4217 -koodi	TRY (nro. 949)
Keskuspankki	Turkin tasavallan keskuspankki
Symboli	₺ tai TL
Käyttäjät	Turkki  Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta Vapaan Syyrian armeija Kyproksen tasavalta
Inflaatio	%64,27 (joulukuu 2022) %84,39 (joulukuu 2021)
Jaettava yksikkö	Kuruş
Infobox OK

Liira (turk. Türk lirası, lyhenne TL tai TRL) on Turkin tasavallan rahayksikkö.

Liira otettiin Turkissa käyttöön 1844. Sitä edeltäneet rahayksiköt kuruş ja para jäivät käyttöön liiraa pienempinä yksikköinä, niin että 1 liira = 100 kuruşia ja 1 kuruş = 40 paraa. Turkin kolikoiden ja seteleiden kirjaimistossa käytettiin 1930-luvulle asti osmaniturkkia: پاره tarkoittaa paraa, غروش kuruşia ja ليرا liiraa (تورك ليراسي tarkoittaa "Turkin liiraa"). Monissa eurooppalaisissa kielissä kuruş tunnettiin nimellä piasteri, liira taas oli ranskaksi livre.

1900-luvun lopulla Turkissa vallitsi niin voimakas inflaatio, että lopulta 10 000 liiraa oli pienin käytössä ollut raha. Vuoden 2005 alussa talousuudistusten vakiinnuttamiseksi ja epävakaan talouden perinnön poispyyhkimiseksi otettiin käyttöön uusi Turkin liira (yeni türk lirasi), joka vastasi miljoonaa vanhaa liiraa (1 UTL = 1 000 000 TL). Siirtymävaiheen jälkeen tammikuussa 2009 sana ”uusi” pudotettiin pois rahayksikön nimestä ja siitä tuli jälleen yksinkertaisesti Turkin liira (TL).

Kaikkien Turkin liirojen etupuolella on Turkin ensimmäisen presidentin ja Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin kasvokuva. Kääntöpuolella on yleensä historiallisia, tärkeitä ja tunnettuja ihmisiä Turkin ja Ottomanien valtakunnan eli Turkin sulttaanikunnan historiassa.

Vuoden 2018 puolivälistä lähtien liiran arvo on alkanut laskea nopeasti. Yleisesti taloustieteilijöiden näkemys on, että kriisi johtui siitä, että Recep Tayyip Erdoğan esti Turkin tasavallan keskuspankkia harjoittamasta inflaatiota hillitsevää korkopolitiikkaa. Toisaalta keskuspankki nosti korkoja syyskuussa 2018. Erdoğan katsoi inflaation johtuvan ulkoisista voimista, ja tämän näkemyksen hyväksyi myös 42 prosenttia ihmisistä tuolloin. Tätä väitettä kuvataan usein salaliittoteoriaksi. Myös kansalaisten näkemysellä inflaatiota on aiheuttanut presidentti Erdoğanin väärät politiikat ja päätökset.

Liiran inflaatio, joka jatkoi heikkenemistä vuonna 2020. Erdoğanin hallituksen lausuntojen mukaan inflaatiota johti karkotussotilaalliset operaatiot Syyriassa ja muut geopoliittiset ongelmat, mahdollisuus Joe Bidenin valintaan, jonka uskottiin asettavan Turkille pakotteita vuoden 2020 Unitedissa ja COVID-19- tilanne Turkissa.

Vaikka liiran arvo oli elpymässä korkojen nousun myötä vuoden 2021 alussa, keskuspankin johtajan Naci Ağbalin ja muiden keskuspankin avainhenkilöiden eroaminen aiheutti nopean inflaation 21.3.2021.

Vuoden 2022 alussa dollari saavutti liiran arvossa mitattuna kaikkien aikojen pohjan 18,88:aan. Erdoğan jatkoi korkojen alentamista hidastamatta, ja keskuspankista eroavien tärkeiden ihmisten määrä kasvoi päivä päivältä. Lisäksi ulkomaisten yritysten ja yhtiöiden investointien puute ja epäluottamus Turkin liiraan ovat myös heikentäneet paljon Turkin liiraa.

Vuonna 2021 sattuneen inflaatiokriisin vuoksi Oikeus- ja kehityspuolueen ja Recep Tayyip Erdoğanin kannatus yleisössä laski tutkimusten mukaan merkittävästi (tutkimusten mukaan laskua on 15-20 %).

Erdoğan on ilmoittanut lausonnoissaan aika pitkään, että liiran inflaatio alkaa laskea vuonna 2023.